Onko kilojen takana estrogeeni? Lihansyönnin lopettaminen voi tarjota avun. Kuva: Shutterstock
Onko kilojen takana estrogeeni? Lihansyönnin lopettaminen voi tarjota avun. Kuva: Shutterstock

Painonhallinnassa ei ole kyse pelkästä terveellisestä ruoasta ja riittävästä liikunnasta. Myös hormoneilla on merkitystä.

Syöt terveellisesti ja liikut tarpeeksi. Siitä huolimatta muutama ylimääräinen kilo tuntuu jämähtäneen kroppaasi pysyvästi.

Mistä kiikastaa?

Saatat kärsiä ravitsemusterapeutti ja personal trainer Petteri Lindbladin listaamista painonhallinnan möröistä. Tai sitten syynä saattavat olla hormonit.

Amerikkalaislääkäri Sara Gottfried valottaa Women’s Health -lehdessä, miten erilaiset hormonit vaikuttavat painoon. Hänen mukaansa hormonitasapainon korjaaminen on onnistuneen painonpudotuksen ensimmäinen askel.

Leptiini = ruokahalun kasvattaja

Kylläisyyshormoni leptiini säätelee ihmisen ruokahalua. Kun ihminen syö, rasvasolujen tuottama kylläisyyshormoni kulkeutuu keskushermostoon. Aivoissa hormoni ilmoittaa, milloin maha on täynnä.

Toimiessaan tämä hormoni on mahtava juttu. Harmi vain, että liika fruktoosi elimistössä saa sen toiminnan helposti sekaisin.

Fruktoosi on sokeri, jota on sekä luonnostaan hedelmissä että lisättynä prosessoiduissa ruuissa. Pieninä määrinä fruktoosi on kropalle siedettävä pala purtavaksi. Enemmän kuin viiden hedelmäannoksen fruktoosimäärä päivittäin on kuitenkin jo liikaa.

Kun elimistössä on liikaa fruktoosia, maksa ei enää pysty käyttämään sitä tehokkaasti polttoaineenaan. Sen sijaan kroppa alkaa muuttaa fruktoosia rasvasoluiksi. Veren rasva-arvot kohoavat, ja kroppa tuottaa yhä enemmän leptiiniä.

Mutta eikö sen pitäisi olla hyvä asia, jos veren korkea leptiinipitoisuus viestii kropalle kylläisyydestä? Valitettavasti ei.

Tutkimuksissa on huomattu, että ylipainoisilla on veressä kylläisyyshormonia moninkertaisesti verrattuna normaalipainoisiin. Heidän kroppansa on siis tottunut hormoniin niin hyvin, että se ei enää tehoa. Jatkuva yliannostus leptiiniä vaientaa aivojen kyvyn tunnistaa kylläisyyttä.

Kortisoli = kilojen kerryttäjä

Stressihormoni kortisoli heittää painonpudottajan tielle monta estettä.

Ensinnäkin se lisää ruokahalua. Stressaantuneena maistuvat erityisesti sokeriset ja rasvaiset herkut. Lisäksi hormoni viestittää keholle, että nyt on aika varastoida rasvaa pahan päivän varalle.

Stressaavassa tilanteessa kortisolin tarkoitus on pitää kroppa pirteänä. Jos elimistö saa sitä jatkuvasti liikaa, aineenvaihdunta voi mennä helposti sekaisin. Lihomisen lisäksi se saattaa aiheuttaa jopa sydänongelmia.

Stressihormonin vaikutuksista pääsee eroon tietenkin lopettamalla stressaamisen. Lisäksi kahvista luopuminen voi auttaa. Kofeiini nimittäin nostaa kehon kortisolitasoja.

Estrogeeni = rasvasolujen lihottaja

Jos elimistösi tuottaa liikaa estrogeenia, paino nousee lähes varmasti. Liika estrogeeni nimittäin kasvattaa rasvasolujen kokoa.

Miksi liikaa estrogeeniä sitten on? Syy saattaa löytyä ruokavaliosta, jossa on liikaa lihaa ja liian vähän kuitua. Kuitupitoinen ruokavalio pitää suoliston hyvässä toiminnassa. Hyvin toimiva suoli puolestaan pitää huolen siitä, ettei kroppaan kerry liikaa estrogeenia.

Testosteroni = aineenvaihdunnan hidastaja

Jotkut torjunta-aineiden, muovien ja kosmetiikan kemikaalit käyttäytyvät kehossa estrogeenihormonin tapaan.

Nämä vale-estrogeenit voivat horjuttaa kehon hormonitasapainoa ja vaikuttaa testosteronitason laskuun. Testosteroni tukee lihasten kasvua. Sen määrän heikkeneminen kropassa voi panna aineenvaihdunnan sekaisin.

Ravintovalmentajana ja personal trainerina työskennellyt Kaisa Jaakkola kertoi Ylelle pari vuotta sitten, että testosteronitason korjaamiseksi parasta lääkettä ovat hyvät yöunet, terveellinen ruokavalio ja sopivan tehokas liikunta.

– Raskas aerobinen liikunta, kuten maratonharjoittelu, stressaa elimistöä. Kun nukumme tarpeeksi ja syömme hyvin, meillä on energiaa liikkumiseen. Suosittelen ensin rakentavaa liikuntaa painoharjoittelun avulla. Silloin testosteronin ja kasvuhormonin eritys parantuu, jolloin aineenvaihdunta toimii vilkkaasti ja elimistö pysyy nuorekkaana.

Vierailija

4 hormonia, jotka säätelevät painoasi – ja keinot vaikuttaa niihin

Kaikkein tärkeimmät unohtuivat: insuliini, joka siirtää veren liian gluoosin lihaksille ja rasvakerrostumiin sekä glukagoni, insuliinin vastavaikuttaja, joka purkaa rasvakerrostumista rasvaa energiaksi. Jos syö sokeria ja tärkkelystä, insuliini on hallitseva ja ylimääräinen siirtyy vyötärölle, paastossa ja vähällä hiilarilla glukagoni on hallitseva ja rasvoja puretaan. Jompikumpi siis on pääasiallisesti toiminnassa.
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto