Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Hieronta auttaa lihaksia toipumaan rasituksesta, mutta väärin ajoitettuna se voi hidastaa vauhtiasi.

Hieronnan opettaja ja fysioterapeutti Nea Forss Helsingin Hieronta-akatemiasta vastasi hierontakysymyksiin.

1. Mitä lihaksille tapahtuu hieronnassa?

Yleensä lihas rentoutuu ja tulee elastisemmaksi. Kun se alkaa joustaa, veren ja nesteiden kierto lihaksessa vilkastuu. Joillakin rento lihas tuntuu pehmeältä, toisilla kiinteältä. Tuntumaan vaikuttaa se, kuinka paljon ja millä tavoin lihasta on käytetty. Hierontoja on kuitenkin erilaisia, ja hierojan otteista riippuu, mitä lihaksessa tapahtuu.

2. Mitä hierontoja liikkujalle on?

Juuri ennen urheilukoitosta voidaan tehdä valmistava hieronta. Siinä käytetään lihasta ärsyttäviä, stimuloivia otteita, kuten ravisteluja ja taputuksia. Ne toimivat kuin lämmittely, eli lihas valmistellaan toimintaan.Palauttavaan hierontaan mennään treenin jälkeen. Jos hieronnan ja treeniin välissä ei ole ollut tarpeeksi taukoa, vie hieronta suorituksesta paukut. Oikean hierontavälin löytää vain kokeilemalla.

3. Minkälaisiin kipuihin hieronta auttaa?

Rasituksesta johtuvaan kipuun ja lihaskipuun, joka tuntuu treenin jälkeisinä päivinä. Hieronta helpottaa myös jalkojen penikkavaivoja ja lihaskireyksiä. Lihasten kireys voi olla seurausta lihasepätasapainosta tai siitä, että harrastaa paljon vain yhtä lajia. Esimerkiksi punttisalilla moni tekee helposti vain suosikkiliikkeitään. Siksi vaikkapa etureisi voi jäädä takareittä heikommaksi, mikä häiritsee polvinivelen toimintaa ja tuntuu kipuna. Palauttavaa hierontaa kannattaa kokeilla sellaisiin liikunnan jälkeisiin kipuihin, joita ei aiemmin ole ollut, tai jos kehitys vaikkapa juoksussa pysähtyy.

4. Miten urheilu­hieronta eroaa klassisesta hieronnasta?

Yleisesti luullaan, että urheiluhieronta on voimakasta, mutta niin ei ole. Esimerkiksi palauttava hieronta on kevyttä. Nykyään ei pitäisi olla tarvetta erotella klassista ja urheiluhierontaa, koska tekniikoita käytetään sekaisin.
Urheiluhieronnassa on tarkempaa, mihin ote lihaksessa kohdistuu ja venyttäviä otteita käytetään enemmän. Esimerkiksi poikittaisote venyttää lihasta lihassyihin nähden poikittain. Sillä saadaan lihassäikeitä loitommaksi toisistaan. Näin nestekierto vapautuu, eikä keho tunnu enää tukkoiselta. Poikittaisvenytystä ei saa klassisessa hieronnassa eikä venyttelemällä lihaksia itse.

5. Mihin palauttava vaikutus perustuu?

Kun lihas rentoutuu, nestekierto lähtee kunnolla käyntiin. Lihakset saavat happea, kun nestekierto kuljettaa niille ravinteita. Näin keho palautuu ripeämmin.

6. Kaikkien mielestä hieronta ei nopeuta palautumista. Miksi?

Kaikilla hierontaotteilla ei ole palauttavia vaikutuksia. Silloinkaan hieronta ei palauta, jos se on liian voimakasta. Hieronnasta on vaikea tehdä tutkimusta, koska jokainen hieroja hieroo eri tavalla. Myös jokaisen keho reagoi eri tavoin.

7. Minkä lajin harrastaja hyötyy hieronnasta eniten?

Useimmin hieronnan tarvetta tuntevat yhtä kehonosaa voimakkaasti kuormittavien lajien harrastajat. Maratontapahtumien lähestyessä hierojien vastaanotoilla möyhitään alaraajoja ja pakaroita – varsinkin, kun moni aloittaa kovan harjoittelun tottumattomilla lihaksilla. Siksi maratonille tähtäävän kannattaisi myös pyöräillä, uida ja harrastaa pallopelejä. Taito­lajit, kuten tanssi, luistelu ja voimistelu taas saavat lihakset jumiin, koska niiden treenaaminen vaatii loputtomasti saman liikeradan toistoja. Hieronnan tarpeen ratkaisee se, kuinka paljon harjoittelee.

8. Kuinka pian treenin jälkeen on valmis möyhennettäväksi?

Heti harjoituksen jälkeen lihakset ovat pakkosupistus­tilassa. Silloin niille kannattaa antaa kevyttä palauttavaa hierontaa. Seuraavana päivänä ne kestävät käsittelyä jo paremmin. Silloin voimakkaista otteista on enemmän hyötyä. Jos hierojalle tulee suoraan treeneistä, siitä kannattaa mainita.

9. Tuleeko ahkera kävijä notkeaksi ja liikkuvaksi?

Kyllä, liikkuvuutta voidaan parantaa erilaisilla hierontatekniikoilla. Passiiviset venytykset ovat kuin tavallisia venytyksiä, mutta niitä ei tehdä itse, vaan hieroja auttaa liikkeeseen. Lihas­energiatekniikkoja käytettäessä asiakas jännittää lihasta ja päästää sen rennoksi. Sen jälkeen hieroja venyttää lihasta hierontaotteilla ja vie raajan venytysliikkeeseen.

10. Miksi hieronta sattuu?

Tarkoitus ei ole satuttaa, mutta kivulta ei aina voi välttyä. Ylirasittuneen lihaksen tai vamman aiheuttaman arpi­kudoksen muokkaaminen on aina kivuliasta. Hieronta aiheuttaa lähes aina makeaa kipua, joka ei satu. Monesta se tuntuu miellyttävältä, mutta kaikki eivät sitä siedä. Jos hieronta tuntuu epämiellyttävältä, siitä täytyy sanoa hierojalle.

11. Milloin käsittely on ollut liian kovakouraista?

Jos selkähieronnan jälkeisenä päivänä koko selkä kipeytyy, hieronta on ollut liian voimakasta. Mutta jos vain tietty lihasryhmä kipeytyy, se ei ole paha merkki. Tottumaton alue kipeytyy herkimmin, koska iho ja lihakset tulevat käsittelyaroiksi. Joillekin hieronta nostaa kuumeen, mutta se ei johdu käsittelyn voimakkuudesta. Yleensä se kertoo elimistön ylirasittuneesta tilasta.

12. Miksi jotkut rentoutuvat, toiset jopa nukahtavat?

Kun hieronta tuntuu hyvältä, lisääntyy mielihyvähormonien, oksitosiinin ja endorfiinin, eritys. Se puolestaan nostaa kipukynnystä ja lievittää kipua. Kun kipu lievittyy, uskaltaa kipeältä tuntuvan paikan myös rentouttaa.
Mielihyvähormonien aiheuttaman raukeuden takia jotkut väsähtävät ja jopa nukahtavat hierojan pöydälle.

13. Milloin hieronnasta on haittaa? Ja voiko hyödyn pilata?

Akuutteihin vammoihin, kuten kudosten repeämiin ja tulehdustiloihin ei saa koskea. Tulehduksen tunnistaa siitä, että kipu on jatkuvaa: olipa lihas rasituksessa tai levossa, siihen sattuu. Myös turvotus, kuumotus ja punoitus kertovat siitä. Kuumeessa ei pidä mennä hierojalle, koska kuume on merkki tulehduksesta, jota hieronta saattaa levittää ja pahentaa. Hieronnan hyödyn menettää, jos treenaa vastahierottuja lihaksia. Silti treeniä ei tarvitse jättää kokonaan väliin. Jos on hierotuttanut yläkropan, voi hyvin jumpata jalkalihaksia.

14. Voiko käynnin korvata saunalla ja liikunnalla?

Sauna, liikunta ja hieronta tukevat toisiaan, koska ne tehostavat verenkiertoa ja tuottavat endorfiineja. Sauna ei silti käy hieronnasta, koska sillä ei ole muokkaavia ja venyttäviä vaikutuksia. Vaikka urheilisi paljonkin, voi oikeanlaisella lämmittelyllä, jäähdyttelyllä ja riittävällä levolla välttää hieronnan.

15. Monet eivät käy koskaan hierojalla, jotkut jäävät siihen koukkuun, miksi?

Kaikki eivät tarvitse hierontaa. Joko he eivät rasita itseään liikaa tai heidän kehotyyppinsä kestää hyvin kuormitusta. Paljon liikuntaa harrastava, jolla ei jää aikaa palautumiseen, luultavasti tarvitsee hierontaa.

Toimistotyöläinen voi onnistua pitämään lihaksistonsa verenkierron riittävän vilkkaana, jos hän vaikka treenaa salilla niin, että lihakset väsyvät mutta eivät tee maksimityötä. Myös ravinto vaikuttaa. 1,5–2 litraa vettä päivässä pitää nestekierron käynnissä ja lihakset vetreinä. Jos ruokavaliossa ei ole riittävästi hiilihydraatteja, voi palautuminen hidastua ja lihakset jumittavat sen takia. Myös alkoholi hidastaa palautumista. Useimmilla hieronta kerran kuukaudessa pitäisi yllä lihasten elastisuutta. Jotkut kuitenkin haluavat käydä hieronnassa tiheämmin kuin keholle olisi tarpeen. Joillekin käynti on sosiaalinen tapahtuma, jotkut ovat ”koukussa” miellyttävään tunteeseen ja turvalliseen kosketukseen.

16. Mitä hieroja voi päätellä asiakkaasta tämän lihasten perusteella?

Hieroja voi tunnistaa, harrastaako asiakas voima- vai kestävyyslajia. Voimailijoiden kovempi lihas vaatii ronskimpaa käsittelyä kuin kestävyysliikkujien joustavat lihakset. Liikkumattomien lihakset taas eivät erotu muusta kehon massasta. Minä tunnistan näppituntumalla esimerkiksi painijat ja judokat sekä juoksijat ja triathlonistit.

Ei, se ei ole sama asia kuin päänsärky.

Migreeni on mahdollisesti kaikista vaarattomista vaivoista maan päällä se pirullisin. Sen kourissa kärvistelee Terveyskirjaston mukaan yksi kymmenestä aikuisesta. Riesa on kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Migreenittömien voi olla mahdotonta ymmärtää, millaista rajujen kipukohtausten kanssa on elää. Tiede on kantanut kortensa kekoon, esimerkiksi tällä migreenin oireita havainnollistavalla videolla.

Jotta rinnakkaiselo migreenistä kärsivien ja siltä välttyneiden välillä sujuisi sutjakkaammin, on tiettyjä lausahduksia parempi välttää.

Pyysimme migreenipotilaita kokoamaan listan asioista, joiden heille ei kannata sanoa:

1. ”Tuo sinun päänsärkysi…”

Tehdäänpä yksi asia selväksi heti kättelyssä: päänsärky on ikävää. Migreeni on pikemminkin visiitti Tuonelaan ja takaisin.

2. ”Ärsyttävää! Päätä särkee jo toista tuntia. Onkohan minullakin se migreeni?”

Tällä repliikillä keräät sympatian sijaan katseita, jotka säikäyttäisivät hunnilauman hiljaiseksi.

3. ”Ei kai se nyt oikeasti voi tuosta johtua...”

Kyllä voi. Migreenin voi laukaista melkein mikä vain. Kynttilänvalo, lumesta heijastuva aurinko, stressaava palaveri. Lista on loputon.

4. ”Mikset ota särkylääkettä?”

Migreeniä sairastava toverisi on luultavasti aihepiirin ekspertti ja käynyt läpi kaikki mahdolliset lääkkeet, meditaatiotekniikat ja kuppaukset helpotusta etsiessään. Emme suosittele ehdottamaan Buranaa.

5. ”Onneksi se on vain migreeni. Ajattelepa niitä, joilla on…”

Aina voisi olla pahemmin, tiedetään. Migreenikohtauksen uhrille on kuitenkin turha puhua motivaatiojulisteiden iskulauseita. Suosittelemme kokeilemaan uudestaan vähemmän tulenarkana ajankohtana.

Gynekologilla käymiseen kuuluu, että joku juttelee sinulle jalkojesi välistä. Se tekee monista jutuista vähän outoja.

Gynekologikäynti voi jäädä mieleen rutiinisuorituksena tai jättää lähtemättömän vaikutuksen. Jos joku kehuu munasarjoja kauniiksi, kommentti yllättää eikä unohdu ihan heti, sillä asiasta tuskin oli itse tietoinen.

Maria Veitola pyysi Instagramissa seuraajiltaan kokemuksia sekä hauskoista että vähemmän hauskoista gynekologien heitoista.

Niitähän riitti. Moni Marian Instagram-seuraajista oli sitä mieltä, että gynekologit jos jotkut ovat todellisia sutkauttelun mestareita – osa tahallaan, osa ihan vahingossa.

Tässä Marialle kerrotuista gynekologikokemuksista hauskimpia ja omituisimpia:

”Ei ole tapahtunut mitään ydinräjähdystä”, gynekologi oli todennut synnytyksen jälkeen eräälle kommentoijalle.

”Asuin Herttoniemessä Susitiellä. Gynekologi katsoi henkilötietojani ja sanoi: ’Jaaha asut Susitiellä, sinne jos lähtee saatille saattaa tulla hukkareissu.’ Hänestä tuli omalääkärini moneksi vuodeksi”, yksi keskusteluun osallistunut muisteli.

Aina gynekologien jutut eivät liity alapäähän, huomautti yksi keskustelijoista. ”Mulle gyne sanoi tutkimuksen jälkeen, että ’taisit olla aika rauhallinen lapsi?’ Ensinnäkin hämmästyin, koska äiti on aina kertonut, että olin maailman rauhallisin vauva ja toiseksi mietin, et mistä toi gyne sen näkee? Totesin gynelle, että hän on oikeassa, et kuinka niin? Gyne siihen: ’Ihan sun nimestä päättelin.’”

 ”Hänestä tuli omalääkärini moneksi vuodeksi.”

”Kierukan vaihdossa sain kuulla olevani ’hankala tapaus’. Kaksi naislääkäriä ja naisterkka tuijotteli siinä jalkoväliä ja pohti mitä tehdään. ’Jospa varaillaan aika sille miesgynelle kun sillä on enemmän kokemusta näistä vehkeistä.’”

Kohdunkaulaa vaikka muille jakaa

Joskus lääkärit myös ovat hyvin innoissaan omasta erikoisalastaan, niin oudolta kuin se potilaasta tai asiakkaasta tuntuukin.

”Kyllä muuten näistä lanteista sitten lähtee! Joo, kyllä, ihan täydellinen synnyttäjän lantio”, kokenut miesgynekologi oli kehunut parikymppistä asiakastaan.

”Täällähän on kohdunkaulaa vaikka muille jakaa”, eräälle oli todettu ultraäänitutkimuksessa.

Muutama kommentoija ihmetteli, miksi lääkärit haluavat aina esitellä löydöksiään: ”Kesken tutkimuksen gyne kehui, että kohdunkaula näyttää niin somalta – ihan ruusun nupulta. ’Haluatko nähdä!’ Ennen kun ehdin vastata mitään gyne oli laittanut käteeni peilin ja siirtänyt sen haarojen väliin. Hämilläni totesin vaan, että niinpä näyttää.”