Uupumuksesta kärsivä saattaa ajatella, ettei pysty samaan kuin kollegansa. Kuva: Colourbox
Uupumuksesta kärsivä saattaa ajatella, ettei pysty samaan kuin kollegansa. Kuva: Colourbox

Burnout voi vaikuttaa terveyteen, hukata motivaation työhön tai saada unohtelemaan arkipäivän asioita. Onneksi siitä saattaa päästä eroon jopa kotikonstein.

Työ vie mehut monesta meistä. Terveyskirjaston mukaan jopa neljännes työssäkäyvistä suomalaisista kärsii lievästä työuupumuksesta. Parilla prosentilla uupumus äityy vakavaksi.

Pahimmillaan burnout pakottaa sängynpohjalle viikoiksi ja aiheuttaa masennusoireita. Näin on käynyt esimerkiksi huippumalli Ninja Sarasalolle, fitnessmalli Janni Hussille ja laulaja Antti Railiolle.

Kuinka työuupumuksen sitten tunnistaa? Huffington Post listasi työuupumuksen ensimmäiset hälytysmerkit ja keinot, joilla siitä voi päästä eroon

Jos vastaat myöntävästi useampaan näistä kysymyksistä, saatat kärsiä työuupumuksesta.

Kolottako, masentaako?

Uupumuksella on suuri vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vaikka sitä ei virallisesti luokitella sairaudeksi, se lisää riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen. Myös erilaiset kehon kivut voivat piinata uupunutta.

Eikö mikään määrä unta riitä?

Työuupumus nimensä mukaisesti uuvuttaa. Sen aiheuttama väsymys ei kuitenkaan mene nukkumalla ohi. Jos mikään määrä unta ei virkistä, päivisin kuluu litra kahvia ja työpäivän aikana pää nuokkuu, kyseessä saattaa olla burnout.

Unohteletko asioita, etkö pysty tekemään päätöksiä, onko keskittyminen vaikeaa, itkettääkö?

Uupuneen aivot hyrräävät ylikierroksilla. Tunteiden käsitteleminen ja järkevä ajattelu saattavat muuttua vaikeiksi. Jatkuva stressi voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja keskittymisongelmia. Lisäksi se saattaa tehdä päätöksenteosta hankalaa. Myös jatkuva itkuisuus on yleinen merkki burnoutista.

Etkö jaksa nähdä ystäviäsi, tiuskitko kumppanillesi?

Läheiset huomaavat usein ensimmäisenä, jos ihminen stressaa liikaa. Jokainen näyttää stressinsä eri tavoin. Eräs haluaa olla yksin. Toinen tiuskii työpäivän jälkeen kotona.

Seuraavatko työt kotiin?

Kun illan viimeinen ja aamun ensimmäinen ajatus liittyvät työhön, hälytyskellojen tulisi soida.

Suhtaudutko työhösi kyynisesti?

”En viitsi edes yrittää kunnolla, kaikki menee kuitenkin pieleen.” Jos työ näyttäytyy vain sarjana epäonnistumisia, syynä saattaa hyvinkin olla burnout. Työuupumus ajaa peruspositiivisenkin tyypin helposti synkkyyteen.

Eikö työ motivoi, etkö saa siitä iloa, tunnetko olevasi huonompi työntekijä kuin aiemmin?

Uupuneena unelmienkin työ näyttäytyy raskaana pakkopullana. Työ ei tunnu mielekkäältä vaan enemmänkin taakalta.

Työuupumukseen ajautuvat ovat usein ahkeria ja hyviä tekijöitä. Uupumus saa heidät kuitenkin ajattelemaan, että he eivät yllä vaatimusten tasolle.

Näin pääset uupumuksesta eroon

Jos tunnistit itsesi useammasta burnoutin ensioireesta, älä huolestu. Työuupumusta vastaan voi taistella pienillä teoilla.

1. Irrottaudu

Työstään irrottautuminen on ensisijaisen tärkeää. Kun lähdet töistä, lähde sieltä oikeasti: sammuta kännykkäsi sähköpostihälytys äläkä vastaa työpuheluihin.

Jos totaalinen irrottautuminen ei ole mahdollista, kokeile karsimistaktiikkaa. Päätä, että vastaat viesteihin vain yhden tunnin ajan illalla. Käytä loppuaika rentoutumiseen.

Miten unohtaa työt vapaa-ajalla? Lue lisää vinkkejä täältä.

2. Kuuntele kehoasi

Särkeekö päätä, kivistääkö vatsaa? Aina syynä ei ole huono sisäilma tai liian raskas lounas. Pienet terveysvaivat voivat olla merkki orastavasta uupumuksesta. Jos huomaat ne ajoissa, ehdit hyvin kääntää tilanteen paremmaksi.

3. Yritä välttää unilääkkeitä

Kemialliset unilääkkeet voivat panna kehon luonnollisen unirytmin sekaisin. Pian niiden aloittamisen jälkeen saattaa huomata, ettei nukkuminen ilman niitä onnistu millään.

Vaikka lääkkeiden avulla nukahtaa, unenlaatu ei välttämättä ole hyvä. Muista, että myös alkoholi vaikuttaa samalla tavalla.

4. Suunnittele

Stressi johtuu usein siitä, että aika ei riitä kaikkeen. Tarvittavat minuutit löytyvät usein, kun vähän suunnittelet. To-do-listojen rustaaminen voi helpottaa.

Merkitse kalenteriin myös oma aikansa rentoutumiselle! Sillä tavalla et unohda lepotaukoja.

5. Muista tauot

Jos haluat saada tuloksia aikaan, älä edes yritä puurtaa tunteja putkeen. Aivot tarvitsevat taukoja. Pidä puolentoista tunnin työskentelyn jälkeen vartin breikki.

Yksi hyvä tauotustaktiikka on myös Pomodoro-ajanhallintamenetelmä. Lue lisää täältä.

6. Luota tukiverkkoon

Haluatko vetäytyä väsyneenä ylhäiseen yksinäisyyteesi? Harkitse vielä.

Ystävien ja läheisten seurassa työ on helpompi unohtaa kokonaan. Hauskanpito on paras tapa selättää stressi.

pohjaan palanut tilkka

14 merkkiä työuupumuksesta – ja 6 vinkkiä, joilla siitä pääsee eroon

Ihan yhtä tyhjän kanssa nuo vinkit todella työuupuneelle. Ehkä jollekin vähäsen loman tarpeessa olevalle niistä voisi olla apua, mutta todellista työuupumusriskiä ei kyllä millään to do-listoilla hoideta pois. Jos työpaikalla on huono johtaminen ja huonosti järjestellyt työt, niin se on aivan sama miten järjestät vapaa-aikasi, suunnittelet ja rentoudut. Itse paloin loppuun työssä, jota ei todellakaan olisi tarvinnut ajatella kortona pätkän vertaa. Tukiverkko oli kunnossa, terveyskin oli OK...
Lue kommentti
Uupunut

14 merkkiä työuupumuksesta – ja 6 vinkkiä, joilla siitä pääsee eroon

Ihan kiva, että annetaan vinkkejä, mutta niistä ei ole hirveästi apua, jos päällikön asenne on sellainen, että kun työntekijä, pyydettyään vuoden vuorotteluvapautta uupumuksen vuoksi (vaihoehtona olisi ollut erittäin pitkä sairausloma) huomauttaa, että on liikaa työtä, niin tämä päällikkö tokaisee siihen, että "Kuule, täällä saa kyllä tehdä työtä, varaudu siihen!". Sinisilmäisyydessäni olisin odottanut, että päällikkkö olisi kysynyt miten tällaiseen vuoden työvapaan hakemukseen on päädytty...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti