"Mulla menee tosi upeasti, mulla menee tosi upeasti!" Tsemppilauseisiin pitää oikeasti uskoa, että ne toimivat. Kuva: Shutterstock
"Mulla menee tosi upeasti, mulla menee tosi upeasti!" Tsemppilauseisiin pitää oikeasti uskoa, että ne toimivat. Kuva: Shutterstock

Motto toimii vain, kun viestin sisältöön todella uskoo. Tässä muutamia hyviä tsemppilauseita ihan jokaisen arkeen!

Kun joskus tulee oikein paha mieli, tekee mieli sanoa itselleen jotain kivaa.

Joskin sosiaalipsykologissa tutkimuksissa on känyt ilmi, että suoranainen itsensä kehuminen tyyliin "Olen ihana ihminen" voi tehdä olon jopa kurjemmaksi, jos lausahdukseen ei itse usko, kertoo New York Magazine.

Tehokkaammaksi keinoksi onkin havaittu eräänlaiset harjoitukset, joissa esimerksi kirjataan ylös omia arvoja. Ne voivat liittyä vaikka perheeseen tai työhön. Niillä rakennetaan itsearvostusta sellasiin tilanteisiin, jotka tuntuvat uhkaavilta.

Erityisen tehokasta on miettiä, miten nämä arvot voisivat näkyä myönteisesti tulevaisuudessa. Jos pitää perhe- ja ystävyyssuhteita erityisen tärkeinä arvoina, voi hyötyä harjoituksesta, jossa ajattelee jotakin sellaista tulevaisuuden hetkeä, jolloin nauttii ajastaan läheisten kanssa. Tämä vahvistaa oloa vastoinkäymisten varalta.

Usein arjessa kuitenkin saattaa lähinnä toistella itselleen jotain yksinkertaista mantraa. Se voi toimiakin – kunhan omiin sanoihinsa uskoo.

Me Naisten toimitus on tsempannut itseään ainakin näillä lauseilla ja keinoilla:

"Kaikki järjestyy! Kaikki järjestyy AINA."

"Lapsena silitin itse omaa päätäni, kun oli paha mieli. En tiedä, miten se toimisi nykyään, täytyy ehkä kokeilla."

"Kun ajattelen vain mokaavani kaiken, jos edes yritän, sanon: 'Ihan turhaan pelkäät. Et ole kuitenkaan tekemässä mitään niin tärkeää, että mokatessa riskinä olisi, että joku kuolee.'"

"'Asia kerrallaan'. Toimii (ainakin periaatteessa) kaikissa tilanteissa työsumasta synnytykseen."

"Onneksi on perjantai."

"Minä olen kallllliiioooooooo.”

"Elämä heittelee, mutta asioilla on tapana järjestyä."

”Asiat ovat aina huomattavasti paremmin kuin kuvittelen niiden olevan.” 

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.