Carpe diem, kaveri, koska yolo! Nykyihminen tuntuu tarvitsevan monenlaisia iskulauseita elämäänsä, mutta onko niistä oikeasti jotakin hyötyä?

Carpe diem, tartu hetkeen, siinäpä yksi aikamme suosituimmista elämänohjeista. Jokainen on nähnyt carpe diem -tatuoinnin tai sisustustarran,ja joka toinen on pillittänyt katsoessaan Kuolleiden runoilijoiden seura -elokuvaa. Siinä Robin Williams opettaa herkille poikaoppilailleen, mitä lausahdus tarkoittaa.

Niin, tuota, mitäs se oikeastaan tarkoittaa?

Jotakin sillä on tekemistä sen kanssa, että elä täysillä, koska yolo, you only live once eli elät vain kerran. Ja täysillä eläminen tuskin tarkoittaa sitä, että raahautuu työpäivän jälkeen sohvalle lämmittämään valmisruokaa ja tuijottamaan saippuasarjaa. Silti pitäisi muistaa olla itselleen armollinen ja rakastaa täysillä, elää elämä hymyillen, hymyillen läpi kyynelten ja muistaa, että vain heikot kostavat, vahvat antavat anteeksi.

Meitä ympäröivät kaikkialla tuhannet poutapilvitaustalle asetellut elämänviisaudet, mutta onko niistä meille oikeasti jotain hyötyä?

– Ihmisillä on usein niin kiire, ettei kaiken keskellä ehdi oikein pysähtyä miettimään omaa elämäänsä. Silloin tekee ihan hyvää palauttaa mieleen tällaisia elämän perusjuttuja, sanoo filosofi Lauri Järvilehto.

– Toinen asia on, että meille on aina vaikeaa viedä käytäntöön uusi tekemisen tapa, vaikka kuinka tietäisimme, että niin kannattaa tehdä. Tällaisista sloganeista saattaa saada piristysruiskeen muutoksen tekemiseen.

Mitähän olisi latinaksi ”lähde lenkille”, jos sen tatuoisi ihoon?

”Arki on vaikein extreme-laji”

Sloganeiden todellinen ammattilainen on psykoterapeutti Maaret Kallio, joka tunnetaan Lujasti lempeä -blogistaan Helsingin Sanomissa. Hänen tekstinsä käsittelevät esimerkiksi sellaisia asioita, että arki on vaikein extreme-laji. Se on perusta, jolle elämä rakennetaan, ja juhlahetket ovat vain kivoja piristyksiä sen keskellä. Ei ehkä ihan superuusi ajatus, mutta lähes 50 000 ihmistä on jakanut tekstin eteenpäin.

Kallio jakaa Facebook-sivuillaan kolumniensa lisäksi myös lyhyempiä ajatuksia, jotka on kirjoitettu kukka-aiheen päälle: hyvä vanhempi uskaltaa olla hieman hidas ja toistuvasti tietämätön, mutta aina utelias.

Näille pikkuajatuksille on helppo nyökytellä, näinhän se on.

Mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat käytännössä?

– Niin, voi olla, että osaa kaikenlaisia hienoja laineja, mutta osaako sitten kuitenkaan elää? On tietysti helppo sanoa, että anna lapsen näyttää tunteensa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, Kallio pohtii.

Se voi tarkoittaa sitä, että lapsen pitää saada kirkua karkkihyllyllä, jos siltä tuntuu tai sitä, että jos lapsi tulee kyselemään kuolemasta, hänen kysymyksiään ei ohiteta ja käsketä juttelemaan toisen vanhemman kanssa.

Hyvää tarkoittavia lausahdusten tulkitseminen käytäntöön on nimittäin ihan omalla vastuulla, ja jokainen ymmärtää ne omista lähtökohdistaan.

”Riitele rakentavasti”

Olemmeko tunneasioidemme kanssa siis niin hukassa, että ammattilaisen pitää antaa meille itsestäänselvän oloisia iskulauseita siitä, miten oman perheen sisällä rakastetaan lapsia, puolisoa ja itseään?

– Kyllä, tietyllä tavalla, Maaret Kallio sanoo.

– Nykyään ihmisillä on paljon riittämättömyyden tunteita, kun tavoitellaan niin kovasti täydellisyyttä. Koetan viestiä, että ihan tavallinen riittää.

Kallion mukaan ihmisiä saattaa oikeasti ahdistaa vaikkapa se, että pioniasetelman ja italialaisen design-keittiön sijaan kotoa löytyy lattialla pyöriviä villakoiria ja vuotava hana.

Tässä täydellisyyden tavoittelun melskeessä sitten unohtuu se tärkein eli läheiset, heidän kohtaamisensa ja omat tunteet.

Muista siis: Riitele rakentavasti, korjaa huolellisesti, väliajoilla muista lujasti rakastaa.

Hymytön elämä voi olla hyvä

Filosofi Lauri Järvilehto on samoilla linjoilla. Nykyihmisen elämä perustuu pitkälle siihen, että pitäisi ylittää itsensä.

Siksi hänen mielestään carpe diem – siis se hetkessä eläminen – on aika keskeinen juttu.

– Meillä on voimakas taipumus murehtia menneitä tai tulevaa sen sijaan, että nähtäisiin toiminnan mahdollisuus nykyhetkessä.

Kallio taas kirjoitti blogissaan juuri päinvastaista, kuinka hetkessä eläminen on kuulemma sekin muuttunut hampaat irvessä suorittamiseksi, siis täydellisen hetkessä olemisen tavoitteluksi. Koko aikaa ei tarvitse carpeta diemiä, vaan voi vain lojua somessa.

Jokaiselle sopivia elämänohjeita ei ole. Hyvistä neuvoista on siis vain valittava se itselle toimivin.

Järvilehto muistuttaa, että joku voi elää hyvän elämän, vaikkei nauraisi koskaan.

– Ei ole olemassa oikeaa tapaa elää, vaan 7 miljardia erilaista tapaa. Tavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä, ja epätavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä.

Eli: opi eilisestä, elä tänään ja toivo huomenna.

 

Juttua muokattu 6.8.2015: Korjattu Robin Williamsin nimi.

Astma ei ole este kovallekaan treenaamiselle, todistaa fysioterapeuttiopiskelija Tea Ahonen, 41. 

”Kolme vuotta sitten huomasin, että minun oli vaikea hengittää lenkillä. Kurkussani oli kuristava tunne ja rintakehääni painoi. Hengitys oli raskasta eikä meinannut tasaantua mäkijuoksun jälkeen. Olin juossut yksitoista vuotta ja treenasin neljästä kuuteen kertaan viikossa, joten ymmärsin nopeasti, että jokin on vialla. Lääkäri diagnosoi oireeni keskivaikeaksi astmaksi.

Kun luulin, että joudun luopumaan juoksusta, sydäntäni ahdisti ja oloni oli haikea. Olen aina rakastanut juoksemista. Se on paras tapa saada päivän liikunta-annos. Kun jalat ovat kevyet ja askel nousee, juoksu antaa vapauden tunteen. Flow-tilassa tunnen, että voisin juosta loputtomasti.

Lopettamisen sijaan päätin, että opettelen kuuntelemaan kehoani ja löydän oikean tavan juosta. Kun astmaani lopulta löytyi sopiva lääkitys ja hengitystieni rauhoittuvat, lähdin taas lenkille.

”En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.”

Kannan kännykkää ja astmapiippua aina mukanani vyölaukussa tai juoksurepussa. Jos unohdan ne, minun on käännyttävä takaisin. Jos hengittäminen alkaa tuntua hankalalta, otan lääkettä ja juoksen loppumatkan rauhallisemmin tai kävelen. Puoli tuntia ennen kovaa treeniä otan avaavan lääkkeen.

Lääkärini on onneksi ollut alusta saakka motivoiva ja korostanut, että voin jatkaa liikkumista. Ainoastaan pakkasella juoksen sisällä juoksumatolla, koska kylmässä ja kosteassa saan helpoiten oireita.

Nykyään tiedän pikaisesti, koska kannattaa hidastaa: jos juoksu ei kulje tai hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. En ota turhia riskejä. Jos oloni ei ole hyvä, en treenaa.

Kesäkuussa juoksin Rukalla 82 kilometriä ongelmitta. Piippu kulki mukanani repussa. Otin suorituksen aikana useamman kerran lääkettä. Olin luvannut itselleni, että jos keuhkoni alkaisivat oireilla, jättäisin leikin kesken. Terveys on tärkeintä.

Kun pääsin 15 tunnin jälkeen maaliin, fiilikseni oli sanoinkuvaamaton. Tein sen! Astmani voi paremmin, kun liikun. Rasitus tekee sopivassa määrin keuhkoilleni vain hyvää.”

Joka kymmenes suomalainen kärsii astmasta

  • Astma oireilee usein yskänä ja hengenahdistuksena, ja hoitamattomana se altistaa toistuville hengitystietulehduksille. 
  • Äärimmäisen harvat sairaudet ovat sellaisia, joihin liikunta ei auttaisi. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan liikunnan hyödyt ovat kiistattomia myös astmapotilaille. 
  • Kestävyysurheilu vähentää keuhkoputkien limakalvojen tulehtumisalttiutta. Ennen harrastuksen aloittamista on kuitenkin aina mietittävä ammattilaisen kanssa, kuinka laji sopii osaksi astman hoitoa. Kannattaa aloittaa kuitenkin varovasti, ja astmapiippua on aina pidettävä mukana.

 

Kombutsabuumi on rantautunut kunnolla nyt Suomeenkin. Tosifanit valmistavat sitä itse kotona.

”Kevyesti pirskahtelevaa. Raikasta ja puhdasta. Aavistus inkivääriä ja vihreää teetä.”

Näin Linda Hackman kuvailee suosikkijuomansa kombutsan makua. Pahaakin kombutsaa hän juonut joskus, mutta yleensä hän nauttii ensiluokkaista kombutsaa. Tuota ikiaikaista teejuomaa, jota hän valmistaa säännöllisesti kotonaan.

Helsinkiläinen Linda, 33, innostui kombutsasta viitisen vuotta sitten. Hän oli lueskellut aiheesta ensin kotona. Sitten hän päätyi erikoisruokia myyvään liikkeeseen, jossa hän jutteli kombutsasta myyjän kanssa.

– Sain myyjältä tämän oman kombutsasienen ja pääsin tekemään juomaa itse. Siitä asti olen käyttänyt tätä alkuviljelmää kombutsan valmistamisessa sekä antanut sieniä muillekin.

Kombutsaa kutsutaan myös terveysjuomaksi, jonka nimeen on vannottu jo vuosikymmenten ajan. Aiemmin sitä kutsuttiin volgansienijuomaksi. Juoman käyminen tapahtuu alkuviljelmän eli sienen avulla. Klönttimäiset hiivasienet kasvattavat kerroksiaan ja ovat jaettavissa kuin taikinajuuret, joita on kiva antaa kavereille.

”Kesällä juoma valmistuu nopeammin”

Yleensä Linda käyttää kombutsassaan vihreää tai valkoista teetä.

– Monet käyttävät myös mustaa teetä, mutta se ei sovi herkälle vatsalleni. Ja koska haluan kombutsani maistuvan voimakkaalta, käytän tavallista sokeria. Jotkut tykkäävät palmu- ja kookossokerista.

Kun Linda valmistaa teen, hän tekee sen puhtaassa kulhossa ja lisää siihen sokerin. Litraan teetä liukenee noin sata grammaa sokeria.

Sen jälkeen hän viilentää teen huoneenlämpöiseksi. Hän kaataa teen kolmen–neljän litran lasikulhoihin, jotka hän on peittänyt harsolla ja laittaa kulhot pimeään kaappiin. Tästä kombosta kombutsa saa simamaisen makunsa sekä luonnollisia probiootteja.

– Useimmiten minulla on samaan aikaan kaksi–kolme purkkia, joissa kombutsajuomani valmistuvat. Nyrkkisääntönä on, että juomasta kymmenesosa on vanhaa nestettä. Kesällä juoma valmistuu nopeammin, kun taas talvella se käy hitaammin ja makukin on jotenkin raikkaampi.

Nykyään kaupoissa ja terveysruokaan erikoistuvissa ravintoloissakin on tarjolla kombutsaa. Lindan mukaan ne ovat usein hiilihappoisempia ja makeampia kuin hänen omat juomansa.

– En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin. Tykkään etikkamaisesta, ärjymmästä kombutsasta, ja uskon, että sillä on vaikutuksia muun muassa vatsantoimintaani.

”En pysty syömään maitotuotteita enkä halua syödä probiootteja purkista, joten juon kombutsaa päivittäin muutaman desin.”

Linda uskoo muidenkin käymisteitse valmistettujen eli fermentoitujen ruokien terveyshyötyihin, varsinkin suoliston toiminnan tasapainottajina. Tosikäyttäjien keskuudessa ei tunnu olevan vaivaa, jota superjuoma ei parantaisi. Muut kombutsaintoilijat kertovat, että juoma muun muassa vahvistaa hiuksia, alentaa verenpainetta ja ennen kaikkea piristää. Teejuomassa on kofeiinia, joten se saattaa suurina annoksina virkistää liikaakin kofeiiniherkkiä ihmisiä.

– Huomaan vatsastani, muun muassa ruuansulatuksesta, jos en ole vaikkapa matkalla saanut kombutsaa pariin päivään, Linda sanoo.

Hän itse antaa kombutsan käydä useamman viikon maun vuoksi, vaikka juoma valmistuu helposti kymmenessä päivässäkin. Valmiin juoman hän maustaa usein inkiväärillä tai muilla mausteilla. Jotkut käyttävät lisäsokeria pullottamisvaiheessa. Kombutsasieni käyttää teehen lisätyn sokerin ravinnokseen: maustamaton kombutsa ei maistu makealta, koska sokeri on haihtunut käymisprosessissa. Mitä pidempään sen antaa käydä, sitä hapokkaampaa se on.

Kombutsasta on tehty vielä vasta vähän tutkimuksia, vaikka juomaa on nautittu maailmassa joidenkin lähteiden mukaan tuhansia vuosia. Sen sijaan vihreää teetä on tutkittu enemmän ja todistetusti vihreä tee auttaa muun muassa painonhallinnassa ja verensokeriongelmissa.

 Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.
Lindan mukaan kombutsan valmistuksen ehdoton sääntö liittyy puhtauteen. Sieneen kasvaa helposti hometta, jos kombutsaa tekee likaisissa astioissa.

 

Kombutsaa suoraa hanasta

Käymisteitse valmistetussa juomassa saattaa olla prosentteja, kuten simassakin. Mutta alkoholipitoisuus jää Lindan mukaan alle yhden prosentin. Jotkut ulkomailla kombutsaa nauttineet ovat kertoneet, että ensimmäisellä kerralla kombutsa on aiheuttanut pienen hiprakan.

Ulkomailla Linda on törmännyt todelliseen kombutsabuumiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hän on juonut kombutsaa, jota tarjoillaan suoraan hanasta. Kombutsaa on siellä jopa kahvilajätti Starbucksin valikoimissa.

– Suomessakin kombutsasta on tullut entistä suositumpaa. Siitä kysellään paljon Facebookin ryhmissä ja sitä näkee paljon enemmän terveyskaupoissa. Jotkut saattavat kasvattaa sienen kaupan valmiista kombutsajuomasta ja olen nähnyt myös valmiita kombutsan aloituspakkauksia.

Hän on huomannut, että kombutsaa suosivat monenlaiset ihmiset. Yhteen ryhmään kuuluvat ”hippityypit”, toiseen ”ruokahifistelijät”, Linda kuvailee. Hän itse kertoo maistelevansa mielellään paljon myös viinejä, joten kombutsan nauttiminen kuuluu luonnollisena osana hänen elämäänsä.