Carpe diem, kaveri, koska yolo! Nykyihminen tuntuu tarvitsevan monenlaisia iskulauseita elämäänsä, mutta onko niistä oikeasti jotakin hyötyä?

Carpe diem, tartu hetkeen, siinäpä yksi aikamme suosituimmista elämänohjeista. Jokainen on nähnyt carpe diem -tatuoinnin tai sisustustarran,ja joka toinen on pillittänyt katsoessaan Kuolleiden runoilijoiden seura -elokuvaa. Siinä Robin Williams opettaa herkille poikaoppilailleen, mitä lausahdus tarkoittaa.

Niin, tuota, mitäs se oikeastaan tarkoittaa?

Jotakin sillä on tekemistä sen kanssa, että elä täysillä, koska yolo, you only live once eli elät vain kerran. Ja täysillä eläminen tuskin tarkoittaa sitä, että raahautuu työpäivän jälkeen sohvalle lämmittämään valmisruokaa ja tuijottamaan saippuasarjaa. Silti pitäisi muistaa olla itselleen armollinen ja rakastaa täysillä, elää elämä hymyillen, hymyillen läpi kyynelten ja muistaa, että vain heikot kostavat, vahvat antavat anteeksi.

Meitä ympäröivät kaikkialla tuhannet poutapilvitaustalle asetellut elämänviisaudet, mutta onko niistä meille oikeasti jotain hyötyä?

– Ihmisillä on usein niin kiire, ettei kaiken keskellä ehdi oikein pysähtyä miettimään omaa elämäänsä. Silloin tekee ihan hyvää palauttaa mieleen tällaisia elämän perusjuttuja, sanoo filosofi Lauri Järvilehto.

– Toinen asia on, että meille on aina vaikeaa viedä käytäntöön uusi tekemisen tapa, vaikka kuinka tietäisimme, että niin kannattaa tehdä. Tällaisista sloganeista saattaa saada piristysruiskeen muutoksen tekemiseen.

Mitähän olisi latinaksi ”lähde lenkille”, jos sen tatuoisi ihoon?

”Arki on vaikein extreme-laji”

Sloganeiden todellinen ammattilainen on psykoterapeutti Maaret Kallio, joka tunnetaan Lujasti lempeä -blogistaan Helsingin Sanomissa. Hänen tekstinsä käsittelevät esimerkiksi sellaisia asioita, että arki on vaikein extreme-laji. Se on perusta, jolle elämä rakennetaan, ja juhlahetket ovat vain kivoja piristyksiä sen keskellä. Ei ehkä ihan superuusi ajatus, mutta lähes 50 000 ihmistä on jakanut tekstin eteenpäin.

Kallio jakaa Facebook-sivuillaan kolumniensa lisäksi myös lyhyempiä ajatuksia, jotka on kirjoitettu kukka-aiheen päälle: hyvä vanhempi uskaltaa olla hieman hidas ja toistuvasti tietämätön, mutta aina utelias.

Näille pikkuajatuksille on helppo nyökytellä, näinhän se on.

Mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat käytännössä?

– Niin, voi olla, että osaa kaikenlaisia hienoja laineja, mutta osaako sitten kuitenkaan elää? On tietysti helppo sanoa, että anna lapsen näyttää tunteensa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, Kallio pohtii.

Se voi tarkoittaa sitä, että lapsen pitää saada kirkua karkkihyllyllä, jos siltä tuntuu tai sitä, että jos lapsi tulee kyselemään kuolemasta, hänen kysymyksiään ei ohiteta ja käsketä juttelemaan toisen vanhemman kanssa.

Hyvää tarkoittavia lausahdusten tulkitseminen käytäntöön on nimittäin ihan omalla vastuulla, ja jokainen ymmärtää ne omista lähtökohdistaan.

”Riitele rakentavasti”

Olemmeko tunneasioidemme kanssa siis niin hukassa, että ammattilaisen pitää antaa meille itsestäänselvän oloisia iskulauseita siitä, miten oman perheen sisällä rakastetaan lapsia, puolisoa ja itseään?

– Kyllä, tietyllä tavalla, Maaret Kallio sanoo.

– Nykyään ihmisillä on paljon riittämättömyyden tunteita, kun tavoitellaan niin kovasti täydellisyyttä. Koetan viestiä, että ihan tavallinen riittää.

Kallion mukaan ihmisiä saattaa oikeasti ahdistaa vaikkapa se, että pioniasetelman ja italialaisen design-keittiön sijaan kotoa löytyy lattialla pyöriviä villakoiria ja vuotava hana.

Tässä täydellisyyden tavoittelun melskeessä sitten unohtuu se tärkein eli läheiset, heidän kohtaamisensa ja omat tunteet.

Muista siis: Riitele rakentavasti, korjaa huolellisesti, väliajoilla muista lujasti rakastaa.

Hymytön elämä voi olla hyvä

Filosofi Lauri Järvilehto on samoilla linjoilla. Nykyihmisen elämä perustuu pitkälle siihen, että pitäisi ylittää itsensä.

Siksi hänen mielestään carpe diem – siis se hetkessä eläminen – on aika keskeinen juttu.

– Meillä on voimakas taipumus murehtia menneitä tai tulevaa sen sijaan, että nähtäisiin toiminnan mahdollisuus nykyhetkessä.

Kallio taas kirjoitti blogissaan juuri päinvastaista, kuinka hetkessä eläminen on kuulemma sekin muuttunut hampaat irvessä suorittamiseksi, siis täydellisen hetkessä olemisen tavoitteluksi. Koko aikaa ei tarvitse carpeta diemiä, vaan voi vain lojua somessa.

Jokaiselle sopivia elämänohjeita ei ole. Hyvistä neuvoista on siis vain valittava se itselle toimivin.

Järvilehto muistuttaa, että joku voi elää hyvän elämän, vaikkei nauraisi koskaan.

– Ei ole olemassa oikeaa tapaa elää, vaan 7 miljardia erilaista tapaa. Tavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä, ja epätavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä.

Eli: opi eilisestä, elä tänään ja toivo huomenna.

 

Juttua muokattu 6.8.2015: Korjattu Robin Williamsin nimi.

Maine tai mammona eivät vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen mukaan ennusta hyvää, tervettä tai onnellista elämää. 

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Kysymys on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, mutta sitä on vaikea tutkia pitävästi.

Hyviä yrityksiä kuitenkin riittää. Yksi niistä on Harvardin yliopiston tutkimus, jossa on seurattu aluksi kymmenien miesten ja nyt jo satojen ihmisten elämänkaaria vuodesta 1938 asti. Alkuperäiset tutkittavat – ne, jotka vielä ovat elossa – ovat nyt yhdeksänkymppisiä, ja tutkimus on laajentunut heidän jälkikasvuunsa.

Tutkimus käsittelee ihmisten kehitystä aikuisiällä ja sitä, mikä pitää ihmiset terveinä ja onnellisina. Tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan, että valtavasta, kymmenien tuhansien sivujen aineistosta nousee yksinkertainen vastaus:

Hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempina ja terveempinä. 

”Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina.”

Kolesteroliarvot eivät ennusta terveyttä

Onnellisuus, terveys ja ihmissuhteet kietoituvat tutkimuksessa mielenkiintoisella tavalla yhteen. Waldingerin tutkimusryhmä on tarkastellut esimerkiksi sitä, mitkä keski-iässä tapahtuneet asiat ennustavat tervettä vanhuusikää. Terveydelliset mittarit, kuten kolesteriarvot, eivät Waldingerin mukaan ennustane terveyttä yhtä hyvin kuin se, miten onnellisia ihmiset ovat ihmissuhteissaan.

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, Waldinger sanoo Ted Talkissaan.

Waldingerin mukaan onnelliset ihmissuhteet näyttävät yksinkertaisesti suojelevan ihmisiä pahalta mieleltä. Ne tutkittavat, jotka olivat onnellisissa parisuhteissa, olivat vanhuksina yhtä hyväntuulisia kuin tavallisesti silloinkin, kun heillä oli fyysisiä kipuja. Sen sijaan niillä tutkittavilla, joiden suhteet eivät olleet hyvällä tolalla, fyysiset kivut johtivat myös henkiseen pahaan oloon.

Onnellisetkin kinastelevat

Olennaista tutkimustuloksessa on, että hyvillä ihmissuhteilla ei suinkaan tarkoiteta mitään tiettyä ihmissuhdetta, kuten vaikka parisuhdetta. Ja vaikka puhe on ihmissuhteista monikossa, laatu on paljon määrää tärkeämpää. Waldinger kertoo Ted Talkissaan, että onnettomassa ja riitaisassa parisuhteessa eläminen on terveydelle paljon haitallisempaa kuin eroaminen. 

Millainen sitten on hyvä ihmissuhde? Tutkimustuloksen mukaan sellainen, jossa toiseen voi luottaa. Waldinger kertoo, että osa tutkittavista vanhoista pariskunnista kyllä kinasteli päivät pitkät, mutta heillä oli siitä huolimatta vankka luottamus siihen, että vaikean paikan tullen toinen on tukena. Tällaisissa suhteissa elävien ihmisten muisti säilyi terävänä pidempään kuin niiden, joiden suhteissa oli jatkuvaa epävarmuutta. 

Elämänpituisten onnellisten ihmissuhteiden pitäminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, sen tutkimusryhmäkin tietää. 75-vuotisen aineiston perusteella Waldingerin neuvo kuitenkin kuuluu, että jokaisen kannattaa satsasta ihmissuhteisiin: ystävyyteen, perheeseen ja muihin läheisiin. Menestys, raha ja kuuluisuus eivät tuo onnellisuutta tai terveyttä, toiset ihmiset tuovat. 

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.