Carpe diem, kaveri, koska yolo! Nykyihminen tuntuu tarvitsevan monenlaisia iskulauseita elämäänsä, mutta onko niistä oikeasti jotakin hyötyä?

Carpe diem, tartu hetkeen, siinäpä yksi aikamme suosituimmista elämänohjeista. Jokainen on nähnyt carpe diem -tatuoinnin tai sisustustarran,ja joka toinen on pillittänyt katsoessaan Kuolleiden runoilijoiden seura -elokuvaa. Siinä Robin Williams opettaa herkille poikaoppilailleen, mitä lausahdus tarkoittaa.

Niin, tuota, mitäs se oikeastaan tarkoittaa?

Jotakin sillä on tekemistä sen kanssa, että elä täysillä, koska yolo, you only live once eli elät vain kerran. Ja täysillä eläminen tuskin tarkoittaa sitä, että raahautuu työpäivän jälkeen sohvalle lämmittämään valmisruokaa ja tuijottamaan saippuasarjaa. Silti pitäisi muistaa olla itselleen armollinen ja rakastaa täysillä, elää elämä hymyillen, hymyillen läpi kyynelten ja muistaa, että vain heikot kostavat, vahvat antavat anteeksi.

Meitä ympäröivät kaikkialla tuhannet poutapilvitaustalle asetellut elämänviisaudet, mutta onko niistä meille oikeasti jotain hyötyä?

– Ihmisillä on usein niin kiire, ettei kaiken keskellä ehdi oikein pysähtyä miettimään omaa elämäänsä. Silloin tekee ihan hyvää palauttaa mieleen tällaisia elämän perusjuttuja, sanoo filosofi Lauri Järvilehto.

– Toinen asia on, että meille on aina vaikeaa viedä käytäntöön uusi tekemisen tapa, vaikka kuinka tietäisimme, että niin kannattaa tehdä. Tällaisista sloganeista saattaa saada piristysruiskeen muutoksen tekemiseen.

Mitähän olisi latinaksi ”lähde lenkille”, jos sen tatuoisi ihoon?

”Arki on vaikein extreme-laji”

Sloganeiden todellinen ammattilainen on psykoterapeutti Maaret Kallio, joka tunnetaan Lujasti lempeä -blogistaan Helsingin Sanomissa. Hänen tekstinsä käsittelevät esimerkiksi sellaisia asioita, että arki on vaikein extreme-laji. Se on perusta, jolle elämä rakennetaan, ja juhlahetket ovat vain kivoja piristyksiä sen keskellä. Ei ehkä ihan superuusi ajatus, mutta lähes 50 000 ihmistä on jakanut tekstin eteenpäin.

Kallio jakaa Facebook-sivuillaan kolumniensa lisäksi myös lyhyempiä ajatuksia, jotka on kirjoitettu kukka-aiheen päälle: hyvä vanhempi uskaltaa olla hieman hidas ja toistuvasti tietämätön, mutta aina utelias.

Näille pikkuajatuksille on helppo nyökytellä, näinhän se on.

Mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat käytännössä?

– Niin, voi olla, että osaa kaikenlaisia hienoja laineja, mutta osaako sitten kuitenkaan elää? On tietysti helppo sanoa, että anna lapsen näyttää tunteensa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, Kallio pohtii.

Se voi tarkoittaa sitä, että lapsen pitää saada kirkua karkkihyllyllä, jos siltä tuntuu tai sitä, että jos lapsi tulee kyselemään kuolemasta, hänen kysymyksiään ei ohiteta ja käsketä juttelemaan toisen vanhemman kanssa.

Hyvää tarkoittavia lausahdusten tulkitseminen käytäntöön on nimittäin ihan omalla vastuulla, ja jokainen ymmärtää ne omista lähtökohdistaan.

”Riitele rakentavasti”

Olemmeko tunneasioidemme kanssa siis niin hukassa, että ammattilaisen pitää antaa meille itsestäänselvän oloisia iskulauseita siitä, miten oman perheen sisällä rakastetaan lapsia, puolisoa ja itseään?

– Kyllä, tietyllä tavalla, Maaret Kallio sanoo.

– Nykyään ihmisillä on paljon riittämättömyyden tunteita, kun tavoitellaan niin kovasti täydellisyyttä. Koetan viestiä, että ihan tavallinen riittää.

Kallion mukaan ihmisiä saattaa oikeasti ahdistaa vaikkapa se, että pioniasetelman ja italialaisen design-keittiön sijaan kotoa löytyy lattialla pyöriviä villakoiria ja vuotava hana.

Tässä täydellisyyden tavoittelun melskeessä sitten unohtuu se tärkein eli läheiset, heidän kohtaamisensa ja omat tunteet.

Muista siis: Riitele rakentavasti, korjaa huolellisesti, väliajoilla muista lujasti rakastaa.

Hymytön elämä voi olla hyvä

Filosofi Lauri Järvilehto on samoilla linjoilla. Nykyihmisen elämä perustuu pitkälle siihen, että pitäisi ylittää itsensä.

Siksi hänen mielestään carpe diem – siis se hetkessä eläminen – on aika keskeinen juttu.

– Meillä on voimakas taipumus murehtia menneitä tai tulevaa sen sijaan, että nähtäisiin toiminnan mahdollisuus nykyhetkessä.

Kallio taas kirjoitti blogissaan juuri päinvastaista, kuinka hetkessä eläminen on kuulemma sekin muuttunut hampaat irvessä suorittamiseksi, siis täydellisen hetkessä olemisen tavoitteluksi. Koko aikaa ei tarvitse carpeta diemiä, vaan voi vain lojua somessa.

Jokaiselle sopivia elämänohjeita ei ole. Hyvistä neuvoista on siis vain valittava se itselle toimivin.

Järvilehto muistuttaa, että joku voi elää hyvän elämän, vaikkei nauraisi koskaan.

– Ei ole olemassa oikeaa tapaa elää, vaan 7 miljardia erilaista tapaa. Tavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä, ja epätavallinen elämä on ok, jos se tuntuu hyvältä.

Eli: opi eilisestä, elä tänään ja toivo huomenna.

 

Juttua muokattu 6.8.2015: Korjattu Robin Williamsin nimi.