On parempiakin tapoja nauttia päivän puoli kiloa kasviksia kuin kaataa ne kurkusta alas. Kuva: Colourbox
On parempiakin tapoja nauttia päivän puoli kiloa kasviksia kuin kaataa ne kurkusta alas. Kuva: Colourbox

Trendikkäät mehut voivat tehdä hallaa terveydelle ja ympäristölle.

Sinäkin olet varmasti törmännyt mehukehuihin. Trenditietoiset hehkuttavat detox-juomia ja tägäävät Instagram-kuvansa #drinkyourgreens, eli kehottavat nauttimaan päivän kasvisannoksen juomalla.

Mehun hyvä puoli onkin se, että kerralla saa kiskottua helposti ison määrän hedelmiä, vihanneksia tai marjoja.

Mehut voivat toki olla maukkaita, mutta mehulinko ei välttämättä ole oikotie terveelliseen ja ekologiseen elämään. Lasillinen silloin tällöin ei kaada maata, mutta on liuta syitä, miksi koko ruokavaliota ei kannata rakentaa mehujen varaan:

1. Jäät paitsi hyvistä ravintoaineista

Mehu valmistetaan lingolla tai puristimella, jolloin suurin osa kasvisten kuiduista jää laitteeseen. Kuitu tekee hyvää vatsalle, ja sen puute voi johtaa ummetukseen. Koska mehussa on heikosti kuitua, se nostaa herkästi verensokeria eikä pidä kylläisenä pitkään.

Kuidun lisäksi monet terveelliset antioksidantit ja flavonoidit ovat kasvisten kuoressa ja koneeseen jäävässä hedelmälihassa.

2. Detox on huuhaata

Moni juo mehuja ”puhdistaakseen” kehoaan kuona-aineista ja myrkyistä. Asiantuntijan mukaan mehukuurit ovat turhia eikä mikään tietty ruoka-aine puhdista kehoa.

– On fysiologisesti tyhmä ajatus, että kehoa pitäisi jotenkin erikseen puhdistaa. Elimistö puhdistaa itseään aina 24 tuntia vuorokaudessa, sanoo apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä.

Pietiläisen mukaan kuurin vaikutukset eivät kestä edes viikkoa. Jos haluaa, että suolisto voi hyvin ja aineenvaihdunta pelaa, kannattaa syödä kuitupitoista ruokaa ja kasviksia ympäri vuoden.

Ravitsemustieteilijä Joy Dubost huomauttaa Livescience.com-sivustolla, että detox-kuuri on myös kehno tapa laihduttaa. Paino saattaa pudota hetkellisesti, mutta tulokset eivät kestä pitkään. Jos energiamäärät jäävät pieniksi, menettää lihasta. Kun on vähemmän lihasvoimaa, myös kuluttaa vähemmän.

3. Syöt huomaamattasi paljon

Yhteen lasilliseen tuorepuristettua appelsiinimehua voi upota jopa neljä appelsiinia. Kummasta tulee täydempi olo ja kumman nauttii nopeammin?

Kun syö kiinteää ruokaa, ymmärtää helpommin, kuinka paljon pistää poskeensa. Juomat ovat salakavalia, koska juodessa tulee syötyä yllättävän paljon ruokaa. Energiamäärä voi kasvaa yllättävän suureksi varsinkin, jos mehustaa useita hedelmiä.

4. Ravintoaineet eivät imeydy paremmin

Jotkut mehufanaatikot sanovat, että arvokkaat ravintoaineet imeytyvät tehokkaammin, kun kasvikset nauttii mehuna.

Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen kumoaa väitteen Helsingin Sanomien jutussa. Mehu kulkee toki nopeammin ruuansulatuksessa, mutta ravintoaineet eivät imeydy sen nopeammin. Heinosen mukaan on hyvä, että ruoka ehtii olla mahalaukussa hetken aikaa. Silloin elimistön ruuansulatusentsyymit voivat pilkkoa ravintoaineet hyvin imeytyvään muotoon. Ja kun pureskelemme ruokaa, syljen entsyymit aloittavat ruuansulatuksen jo suussa.

5. Mehu ei ole ekoteko

Hukkaan menevien ainesten ja ravintoaineiden vuoksi mehustaminen ei ole ympäristöteko. Korillisesta kasviksia riittää syötävää monelle, mutta siitä tulee säälittävän pieni määrä mehua. Kasa syömiskelpoista ja ravinteikasta ruokaa menee mehustimesta biojätteeseen.

Mehujen ja smoothieiden ympärille on kehittynyt länsimaissa valtava bisnes, joten hävikkikin on iso. Kuten The Daily Beast -sivustolla todetaan, mehustaminen on etuoikeutettujen trendi.

6. Happo tuhoaa hampaat

Sokeri ei ole hampaiden ainoa vihollinen. Hammaslääkärit eivät ole innoissaan trendikkäistä smoothieista ja mehuista, koska niiden happamuus aiheuttaa eroosiota eli vaurioittaa hampaiden kiillettä ja hammasluuta.

Kun pureskelee ruokaa, erittyy sylkeä, joka neutraloi happoja ja suojaa siten hampaita. Jos kulauttaa mehun, happo tekee enemmän tuhoa kuin jos syö kokonaisen hedelmän.

7. Mehun juominen kasvattaa diabetesriskiä

Usean yliopiston yhteistutkimuksessa vuonna 2013 selvisi, että hedelmien syöminen pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä, mutta niiden juominen mehuna kasvattaa sitä.

Diabetestutkija Matthew Hobbs kertoo Independent-lehdelle eron johtuvan siitä, että mehuista puuttuvat monet ravintoaineet ja ne nostavat verensokeria nopeasti. Tutkimuksen aineistona oli lähes 190 000 brittiaikuista.

8. Mehustaminen on kauhea show

Mehujen puristaminen on vaivalloista ja sotkuista. Eikö olisi helpompaa vain ottaa hedelmä käteen, pestä tai kuoria se ja haukata siitä?

9. Lompakkosi ei kiitä

Sekä mehustamiseen pyhitetyt laitteet että kahviloiden puristamat mehut maksavat maltaita.

Kauppojen ja kahviloiden terveellisiltä vaikuttavat vihermehut sisältävät myös usein enemmän täysmehutiivistettä kuin raakoja kasviksia. 

Vierailija

Vihermehu ei olekaan terveyspommi – 9 syytä olla innostumatta mehustamisesta

Aino Salonen, olen todella pahoillani että sinut laitettiin kirjoittamaan juttu jonka aiheesta sinulla ei ole mitään kokemusta. Varmasti tylsää vain etsiä hakuammunnalla lähteitä joissa ei ole mitään perää. Puhua appelsiineista ja sotkusta. Suomessakin on monta jotka ovat parantaneet lapsensa ja itsensä vakavistakin taudeista VIHERmehuilla. Siinä ei kuule sotku pahemmin häiritse. Tutustu dokumentteihin Superjuiceme (katso netissä www.superjuiceme.com ) ja Fat, sick and nearly dead (YouTube tai...
Lue kommentti

Hyvinvointivaikuttajat pyörittelevät nyt Instagram-kuviinsa rasvapallosia. 

Vuodenvaihde lähestyy, ja sen mukana laihdutustrendit.

Tiukat kitudieetit ovat olleet epämuodikkaita jo jonkin aikaa, mutta silti uusin laihduttajien trendiherkku kuulostaa aavistuksen yllättävältä. Women's Health -hyvinvointilehti uutisoi, että fat balls, suoraan suomeksi käännettynä rasva- tai läskipallot, ovat nyt trendikkäistä trendikkäin välipala laihduttajalle. 

Tosiaan, tunnisteella #fatballs löytyy Instagramista yli 2 000 osumaa, joista vain osa kuvaa perinteisiä pikkulintujen ruokintaan tarkoitettuja talipalloja.

”Ensimmäiset rasvapyörykkäni!” terveysbloggaaja intoilee Instagramissa.

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen rasvapyöryköiden ydin koostuu tyypillisesti pähkinävoista ja siemenistä, ja makua tuomaan voidaan lisätä esimerkiksi vaniljaa, kanelia ja kookosöljyä. Ainesosiensa ansiosta pieni rasvapallo tarjoaa proteiinia, rasvaa ja kuitua, sekä keskimäärin 50–150 kaloria.  

Kuinka näillä laihdutetaan?

Kuinka ihmeessä kaloripitoisilla läskipalloilla laihdutetaan? No, Women's Healthin haastatteleman ravitsemusasiantuntijan mukaan ruuasta saatu rasvaa auttaa pysymään kylläisenä pitkään, ja pyörykät sopivat myös vähähiilihydraattiseen dieettiin.

Ihan yksinkertaista rasvapallolaihdutus ei kuitenkaan ole. Jos palloihin lataa kuivattuja hedelmiä ja kaurahiutaleita, niistä tulee hiilihydraattipitoisia, ja ne ovatkin energiapalloja. Energiapallot taas sopivat evääksi esimerkiksi retkeilyolosuhteisiin, mutta eivät ole laihdutusruokaa nähneetkään. 

Nämä rasvapallot ovat saaneet juhlan kunniaksi kardemummaa mausteekseen.

Rasvapyöryköitä ei Women's Healthin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sovi syödä kuin yksi tai kaksi päivässä, eikä niillä voi korvata lämpimiä aterioita. Jos annoskoot eivät pysy pikkuisina, puhutaan rasvapommeista rasvapallojen sijaan, yksi asiantuntija varoittaa.

Pallosten laihdutushyöty on siis varsin kyseenalainen. Hyviä rasvoja, kuitua ja proteiinia sisältävät pallurat ovat toki silti fiksumpi välipala kuin vaikka vastaavan kokoinen kourallinen karkkia.

 

FAT BOWL 4 LIFE! feels so good to be back in my kitchen eating my own food after being away. breakfast today is a big bowl of @thecoconutcult cream yogurt with frozen blueberries, ground flax to support my menstrual phase, cacao nibs, cinnamon to stabilize blood sugar, @paleonola, @spreadthelove almond butter and one of my coconut fat balls. i'm spending the morning meal prepping for the week ahead and donating 15% of all proceeds from my meal prep ebook, #LFAguidetomealprep to #hurricaneharvey victims. the link to my guide is in my bio if you want to support! i'll be sharing step by step tutorials on @healthy_ish instagram stories today sharing extra tips and tricks for meal prep ✌🏻 happy sunday, babes! #leefromamerica

Henkilön Lee Tilghman (@leefromamerica) jakama julkaisu

Hyvinvointivaikuttaja Lee Tilghmanin Instagram-kuvissa rasvapallonen kruunaa usein ruokalajin.

Uskallatko kokeilla kotona

Läskipalloreseptejä on lukuisia erilaisia, ja suomeksikin on julkaistu energiapallojen reseptejä. Yksi laajalle levinneistä rasvapallosten resepteistä on hyvinvointibloggaaja Lee Tilghmanin kookosrasvapallojen resepti.

Näin kuuluu rasvapallojen resepti Lee Tilghmanin mukaan:

Ainesosat:

  • 2,4 dl kookoshiutaleita
  • 1,2 dl sulaa kookosöljyä
  • 0,6 dl kookosrasvaa
  • 0,6 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,6 dl kurpitsansiemeniä
  • 1,2 dl cashewpähkinöitä
  • 1,2 dl manteleita
  • 2 rkl kaakaonibsejä
  • 1 tl kanelia
  • 3 kivetöntä medjool-taatelia
  • 0,8 dl mantelimaitoa

Valmistusohjeet:

  1. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa, kunnes niistä tulee märkää taikinaa.
  2. Pyöritä taikinasta suupalan kokoisia palloja. Laita pallot tiiviiseen rasiaan ja pakasta.
  3. Ota pallot pakastimesta 6 minuuttia ennen syömistä. 

Pallot säilyvät pakastimessa kuukausia. 

Jos syöt aina lautasen tyhjäksi, et ehkä tunnista, milloin olet kylläinen. Mutta onko ruuan jättäminenkään ok?

Tuntuuko hankalalta lopettaa herkuttelu ennen kuin koko karkkipussi on tyhjä? Syötkö lounasbuffassa mahan pullolleen niin, että seuraavat pari tuntia kuluu ruokakoomasta toipuessa? Yritätkö rajoittaa syömistä ja tunnet syyllisyyttä, kun sorrut paheisiin?

Osa ravitsemustieteilijöistä uskoo, että ongelmasi ei ole itsekurin puute, vaan se, ettet syö kehosi nälän ja kylläisyyden tunteen mukaan.

Mättämisen ja kontrolloinnin sijasta ruokailuun tulisi hakea luonnollinen tasapaino syömällä tietoisesti tai intuitiivisesti. Ja kun syö kylläisyytensä mukaan, ruokaa pitäisi välillä myös jäädä lautaselle, kuten ravitsemustieteilijä Patrik Borg totesi lokakuussa Helsingin Sanomissa.

Jos lautasen syö aina tyhjäksi, se on Borgin mukaan merkki siitä, ettei tunnista kylläisyyttään.

Mutta onko ruuan jättäminen silti oikein? Ja mitä on tietoinen syöminen?

Läsnä ruoka-aikaan

Yksinkertaistettuna se on hyväksyvää läsnäoloa syödessä, kehon tuntemuksia, kuten nälkää ja kylläisyyttä, kuulostellen. Ideana on kohdistaa huomio ateriointiin kaikilla aisteilla sen sijaan, että mättäisi ruuan häthätää tai napsisi suupaloja ajatuksissaan samalla kun plärää puhelinta.

– Usein ruokailumme on nopeaa tankkaamista tai täynnä häiriötekijöitä. Syödään ”autopilotilla”, eikä edes huomata, miltä ruoka maistuu, toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Liski.

Liski on tehnyt tietoisen syömisen harjoitteita asiakkaidensa kanssa. Niissä opetellaan havainnoimaan omia syömiseen liittyviä kehon tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia. Tietoisen syömisen hyödyistä on vasta alustavaa tutkimusnäyttöä, mutta Liskin mukaan harjoitteissa syntyvistä oivalluksista voi olla apua esimerkiksi ylipaino-ongelmiin tai ahmimiseen.

”Oletko ruoka-aikaan paikalla, vai läsnä?”

Kun on ruoka-aikaan läsnä, ei vain paikalla, on helpompi tajuta olevansa täynnä ennen kuin ruokakooma iskee.

– Kun huomaa, mitä omassa päässä liikkuu, ja miltä kehossa tuntuu, voi tehdä parempia valintoja. Voi päättää mitä ja kuinka paljon syö. On itse ruokailunsa ohjaksissa, Liski sanoo.

Eroon kuuriajattelusta

Tietoisessa syömisessä on olennaista luoda hyväksyvä ja tasapainoinen suhde ruokaan. Vaikka ylipainoa olisi, ei mässäilyä pidä korvata tiukalla nälkäkuurilla, vaan hakea pikkuhiljaa sopiva rytmi ja kohtuus syömiseen.

– Laihdutuskuuriajattelua näkee edelleen, kun katselee vaikkapa Suurinta pudottajaa tai muita dieettiohjelmia. Siitä pitäisi kuitenkin päästä eroon, sillä on tutkimusnäyttöä, että syömisen rajoittaminen voi lisätä lopulta riskiä ylensyönnille ja painonnousulle, Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaansa tekevä ravitsemustieteilijä Elina Järvelä-Reijonen sanoo.

Hänen mielestään rajoittamisen sijaan kaivataan ryhdikästä mutta rentoa ruokailua. Tätä hän kutsuu amerikkalaista ravitsemustieteilijää Ellyn Satteria jäljitellen ”syömisen taidoksi”.

– Se pitää sisällään tietoista syömistä, mutta korostaa erityisesti säännöllistä ateriarytmiä ja yhdessä syömisen tärkeyttä. Taitavat syöjät ovat avoimia uusille mauille ja ruoille, jolloin ruokavaliosta muodostuu monipuolinen.

Runsauden pula

Mutta mitä mieltä ravitsemusasiantuntijat ovat ruuan jättämisestä lautaselle? Eikö ravinnon haaskaaminen ole kiittämätöntä, kun ruokahävikki on maailmanlaajuisesti massiivinen ongelma?

Vain muutama sukupolvi sitten Suomessakin murehdittiin, riittääkö ruoka hengenpitimiksi, nyt kehotetaan surutta jättämään se, mitä napa ei vedä.

– Historian valossa ymmärrän, miksi meitä on käsketty syömään lautanen tyhjäksi. On ollut aikoja, jolloin on pitänyt syödä, kun ruokaa on. Nyt elämme kuitenkin aivan toisenlaisessa ympäristössä, jossa on turhankin helppo saada suuhunsa syötävää ja juotavaa ilman fyysistä ponnistelua, Järvelä-Reijonen sanoo.

– Tarvitsemme uudenlaisia suhtautumistapoja syömiseen.

Kun einettä on tarjolla ylenpalttisesti, jättämisellekin on jätettävä sijaa, ettemme ahmi liikaa.

”Kehon ei pidä olla bioroskis, johon ylimääräinen ruoka kaadetaan.”

– Lautasta ei kannata syödä tyhjäksi terveyden kustannuksella, toteaa myös Liski.

– Vaikka ruokahävikin pienentäminen on tärkeää, ei oman kehon tarvitse olla se roskis, johon ylimääräinen ruoka kaadetaan.

Sen sijaan asiantuntijat kannustavat tiedostamaan tarpeitaan jo lautasta täyttäessä ja miettimään, voisiko tähteistä taikoa seuraavan aterian. Näin ajateltuna tietoinen syöminen ei ole ristiriidassa ruokahävikin vähentämisen kanssa.

– Tiedostamiseen kuuluu myös kiitollisuus ja ymmärrys siitä, mitä kaikkea on vaadittu, että annos on päätynyt omalle lautaselle. Kun syömiseen kiinnittää aktiivisesti huomiota, ei ruokaa pidä itsestäänselvyytenä, Liski sanoo.

Silmän, sydämen vai solujen nälkä?

Kehon tarpeiden mukaan syöminen kuulostaa fiksulta. Mutta mitä jos kroppa tuntuu kärttävän terveellisen aterian sijaan megapussillista karkkia?

– Silloin on todennäköisesti kyse jostain muusta kuin kehon nälästä, Liski sanoo.

– On hyvä tiedostaa, että syömiseen liittyy monia muitakin mielihaluja kuin fysiologinen, solujen nälkä.

Vaikka herkkuhimon takana voi olla oikea nälkä, keho ei jaksa painaa pitkälle vain sokerilla ja liivatteella, vaan kaipaa myös oikeita ravintoaineita.

Tunnesyöjä voi kuitenkin olla tottunut hakemaan nopeaa tyydytystä herkuista. Usein syömme tavan, ajatusten, tunteiden tai ulkoisten ärsykkeiden ajamana, emme tarpeeseen.

– On olemassa silmän nälkää, eli ruoka näyttää niin hyvältä, että sitä alkaa tehdä mieli, tai sydämen nälkää, eli on vaikka ikävä tai alakuloinen olo, jota koettaa parantaa syömällä, Järvelä-Reijonen sanoo.

Monella on piintynyt tapa marssia jääkaapille aina, kun telkkari aukeaa, miettimättä kaipaako keho ruokaa.

– Aidon kehon nälän tunnistaminen voi olla alkuun hankalaa, kun mielen tai sydämen nälkä huutelee lujaa, Liski myöntää. Harjoittelemalla kuitenkin oppii tunnistamaan, mitä keho oikeasti tarvitsee jaksaakseen.

Treenaamisen voi aloittaa vaikka heti seuraavalla kerralla, kun käsi tarttuu jääkaapin kahvaan.

– Pysähdy hetkeksi, ota hengitys sisään ja ulos ja kysy itseltäsi, onko sinulla oikeasti nälkä vai aiotko syödä jonkin muun syyn vuoksi? Liski vinkkaa.

Älä pingota syömistä, vaan nauti

Asiantuntijat korostavat, että jatkuvan syyllisyyden ja kontrolloinnin kierteen ei tarvitse kuulua ruokailuun.

– Itse olin ennen kaoottinen syöjä. Saatoin ahmia suklaarasian paria konvehtia vaille kokonaan ja sitten kompensoida hurjalla liikunnalla ja rajoittamalla syömistä. Tietoinen syöminen on tuonut mutkattomamman ja rennon ruokasuhteen, Liski kertoo.

Välillä voi mässäillä, mutta sen jälkeen kannattaa palata ihan tavalliseen, mukavaan syömiseen.

Järvelä-Reijosen mukaan syömisen taidossa ruokasuhde ei lähde siitä, mikä on terveellistä tai mitä pitäisi syödä, vaan ruuasta kuuluu ennen kaikkea nauttia.

– Siihen sisältyy toki ajatus, että myös ravitseva ja terveyttä edistävä ruoka on nautinnollista, hän sanoo.

Liski muistuttaa, että syömisen kuuluu olla ilo.