Käveleminen tekee kehon lisäksi hyvää myös pääkopalle. Kuva: Colourbox
Käveleminen tekee kehon lisäksi hyvää myös pääkopalle. Kuva: Colourbox

Jos ehdit jo juoksu- ja crossfit-huumassasi unohtaa, kävely on muuten aika pätevä urheilulaji.

Häpeätkö sitä, ettet kirmaa puolimaratoneja harva se ilta? Älä suotta. Kävely on nimittäin ihan yhtä lailla liikuntaa kuin mikä tahansa muukin laji – käveleminen ei ole vain kuntoutujille ja rapakuntoisille.

Miksikö kävely? Se on kelpo tapa pudottaa painoa, kehittää verenkiertoelimistön terveyttä ja saada hyvä olo. Jopa julkkisten treenari Harley Pasternak sisällyttää asiakkaidensa liikuntaohjelmaan 12 000 askelta päivässä. Hänen asiakkaitaan ovat esimerkiksi näyttelijät Halle Berry sekä Tobey Maguire. The Huffington Post listasi hyviä syitä alkaa urheilla kävelemällä.

1. Kävelyyn on helpompi sitoutua kuin kuntosalikorttiin

Amerikan sydänjärjestönkin mukaan kävelyyn tulee sitouduttua todennäköisemmin kuin mihinkään muuhun urheilulajiin. Kävellä voi missä ja milloin vain – ja kaikki osaavat sen taidon. Kuntosalille raahautuminen vaatii oman ponnistuksensa.

Kävelemällä saa myös helposti täyteen liikuntasuositukset, joissa kehotetaan harrastamaan 2,5 tuntia kestävyysliikuntaa viikossa. Kävely täyttää kriteerit paremmin kuin hyvin. Jos polvet, lantio tai alaselkä ovat juoksemisen tärähdyksistä kovilla, kannattaa vaihtaa kävelyyn. Kun treeni tuntuu tarpeeksi mukavalta ja helpolta, siihen tulee myös sitouduttua.

2. Todistetut terveyshyödyt

Ei tarvitse juosta päästäkseen nauttimaan liikkumisen mahtavista terveyshyödyistä: laihtumisesta, verenpaineen laskusta ja vakaammasta verensokerista. Cambridgen yliopiston tänä vuonna tekemässä tutkimuksessa selvisi, että reipas 20 minuutin päivittäinen kävely – siis aika minimimäärä liikuntaa – voi laskea ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 30 prosenttia.

Kävelylenkinkin voi tehdä intervalliharjoituksena: esimerkiksi kolme minuuttia rivakasti ja kolme leppoisammin. Japanilaistutkimuksessa tällaisen intervallikävelyn todettiin vahvistavan iäkkäiden ihmisten reisilihaksia sekä alentavan heidän verenpainettaan. Jos haluat varmistaa kävelylenkin tehokkuuden, ota avuksi sykemittari. Hyvä tavoitesyke on 50–70 prosenttia maksimisykkeestäsi.

3. Mieli lepää

Kävelemiseen ei tarvitse keskittyä toisin kuin vaikkapa aerobicin askelkuvioihin (käykö kukaan enää aerobicissä? Harmi, jos ei.), joten ajatus saa lentää vapaana. Se tekee hyvää mielelle. Stanfordin yliopiston tutkimuksessa jopa havaittiin, että luovuus alkaa kukkia kävellessä ja vähän kävelylenkin jälkeen. Tutkimuksissa on myös havaittu kävelemisen mielialaa kohottava ja negatiivisia ajatuksia lieventävä vaikutus.

4. Et edes huomaa urheilevasi

Jos urheilu tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta, kävelyä on kuitenkin helppoa ujuttaa arkeen niin, ettei edes hoksaa treenaavansa. Kävellessä voi rauhassa katsella uusia paikkoja, ja lenkkipolkuja kannattaakin vaihdella niin, että homma pysyy mielenkiintoisena. Mikset välillä lähtisi kävelylle kaupungin keskustaan?

käveleskelijä

Unohda juokseminen! Näiden syiden vuoksi kävely on ihan oikeaa urheilua

Ihan sama kutsutaanko urheiluksi vai ei, mutta kävely on tehokasta ja hyödyllistä liikuntaa sauvoilla ja ilman. Ja useille terveellisempää ja vähemmän vammoja aiheuttavaa kuin juokseminen. Esim. erilaisista tuki- ja liikuntalinten vaivoista kärsiville se soveltuu hyvin (useimmmiten), kun taas juoksu ei yleensä sovellu.
Lue kommentti
Urheilija

Unohda juokseminen! Näiden syiden vuoksi kävely on ihan oikeaa urheilua

Vierailija kirjoitti: Kävelykö URHEILUA??? Sen mukaan teen juontikin on urheilua. Höh urheilumafia. Hyötyliikunta eli liikkuminen omin jaloin kerroksista toiseen ei ole urheilua, mutta säännöllisesti tunnin tai kahden kävelylenkille lähteminen on ihan hyvää ja terveellistä liikuntaa. Samoin esimerkiksi bussiin juokseminen ei ole urheilua, mutta lenkille lähteminen on.
Lue kommentti

Kiinnostaisiko jooga, mutta kundaliini ja yin ovat täyttä hepreaa? Helpolla kotiharjoituksella pääset jyvälle eri tyyleistä ja voit testata neljää suosituinta joogaa.

Eri joogatyylejä on olemassa niin monia, etteivät kaikki joogaa harrastavatkaan pysy perillä niistä. On voimaa kehittäviä joogasuuntauksia ja myös lempeämpiä, rentouttavia joogatyylejä. Kaikilla niillä on kuitenkin sama perimmäinen tavoite: hiljentää laukkaavat ajatukset ja saavuttaa yhteys omaan sisäiseen totuuteen eli todelliseen itseen.

Anna liikkeen viedä – Kundaliinijooga

Ominaista: Tunnilla tehdään musiikin tahtiin sekä nopeita että hitaita liikkeitä: nopeat valmistavat kehoa meditatiivisiin eli hitaisiin liikkeisiin. Samaa liikettä toistetaan tarpeeksi pitkään, jotta liikettä ei tarvitse enää miettiä ja mieli alkaa vähitellen hiljentyä. Myös hengitystapaa vaihdellaan: lyhyt ja nopea hengitys lisää energiaa, pitkä ja syvä hengitys taas rauhoittaa.

Kenelle sopii: Loistava valinta etenkin istumatyöntekijälle, koska tunnilla tehdään paljon selkärangan kiertoja.

Valitse tämä, kun… Haluat kehittää tahdonvoimaasi pitkien sarjojen avulla.

Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan.

Löydä sisäinen soturisi – Astangajooga

Ominaista: Liikesarja tehdään aina samassa järjestyksessä, ja opettaja neuvoo oppilaille uusia liikkeitä edistymisen mukaan. Liikkeet tehdään syvän ja voimakkaan hengityksen tahtiin, joka kuulostaa meren kohinalta. Asennoissa pidetään vahva tuki lantionpohjasta ja vatsasta. Mielen keskittymistä autetaan kohdistamalla katse kulmakarvojen väliin. Asennoissa pysytään viiden hengityksen ajan ja siirrytään suoraan seuraavaan. Liikkeet tehdään aina oman hengityksen tahtiin.

Kenelle sopii: Niille jotka haluavat lisää voimaa ja liikkuvuutta sekä kehittää keskittymiskykyä.

Valitse tämä, kun… Tahdot lisäenergiaa aamuun tai alkuiltaan, voimaa koko kehoon ja selkeän, samaa kaavaa toistavan harjoituksen.

Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille.

Lempeää liikettä – Hathajooga

Ominaista: Lempeitä ja kokonaisvaltaisia liikkeitä tehdään hitaasti oman hengityksen tahtiin. Yhteen asentoon keskitytään rauhassa. Tunnilla annetaan vaihtoehtoisia liikkeitä eri kehotyypeille. Opettajasta riippuen tunneilla on sekä fyysisesti haastavia dynaamisia liikkeitä että lempeitä ja rauhoittavia asentoja. Tunneilla tehdään myös usein erillisiä hengitysharjoituksia.

Kenelle sopii: Kaikille, myös aloittelijoille. Hidas tahti helpottaa oppimaan asentojen oikeat linjaukset sekä yhdistämään hengityksen ja liikkeen.

Valitse tämä, kun… Haluat lisää voimaa ja rentoutta päivääsi sekä pysähtyä kuuntelemaan kehoasi.

Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa.

Päästä kaikesta irti – Yin jooga

Ominaista: Pitkät ja rauhalliset venytykset hiljentävät mielen ja parantavat sidekudosten aineenvaihduntaa. Asennoissa pysytään 2–7 minuuttia ja käytetään usein apuvälineinä esim. joogablokkeja eli palikoita, joogavyötä ja tyynyjä. Liikkeet avaavat etenkin lantion seutua ja alakroppaa. Yin yhdistää joogaperinteen ja kiinalaisen lääketieteen, koska asennot vaikuttavat kehon meridiaani- eli energiaratoihin. Yin-harjoitus on meditatiivinen.

Kenelle sopii: Kaikille, jotka kaipaavat rentoutumista ja lisää liikkuvuutta. Loistovalinta etenkin niille, jotka haluavat päästä liiallisesta suorittamisesta. Koska liikkeissä ollaan pitkän aikaa, yin voi olla haastava ensimmäiseksi joogatyyliksi.

Valitse tämä, kun… Kehosi käy kierroksilla ja haluat rauhoittua ennen nukkumista.

Katso oheiselta videolta joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen neljän joogatyylin kotiharjoitus, saat pienen maistiaisen yinistä, kundaliinista, hathasta ja astangasta.

 

Uusi suomalainen väitöskirja osoittaa, että voimaharjoittelulla ei kasvateta pelkästään lihasta vaan autetaan muutenkin kroppaa voimaan hyvin.

Uusi vuosi, uudet kujeet – monille se tarkoittaa uutta intoa lähteä lenkkipolulle tai jumppaan kuntoa kohottamaan. Mutta onko lajilla väliä? Miten kannattaisi urheilla, jos haluaa karistaa vatsan seudulta muutaman sentin tai muuten voida paremmin?

Jyväskylän yliopiston tutkija Johanna Ihalaisen tuore väitöskirja osoittaa, että vastaus kysymykseen voi olla voimaharjoittelu. Ihalainen tutki väitöskirjassaan, miten voimaharjoittelu vaikuttaa muun muassa kehon rasvan määrään sekä stressin, univajeen ja liikunnan puutteen aiheuttamaan kehon matala-asteiseen tulehdustilaan eli inflammaatioon.

Lue myös: Jyllääkö elimistössäsi hiljainen tulehdus? 3 asiaa, jotka ylläpitävät ärsytystä

Väitöskirjan tuloksien mukaan rankka voimaharjoitus ja lihastreeni saavat aikaan välittömän vasteen monissa kehon tulehduksen merkkiaineissa. Aluksi voimaharjoittelu nostaa niiden määrää, mutta pidemmällä aikavälillä seuraa puolestaan merkkiaineiden laskua. Voimaharjoittelu auttaa siis laskemaan kehon matalia tulehdusarvoja.

Voimaharjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan jää siihen: sen avulla voi karistaa myös erityisesti sitä itsepintaista naparasvaa.

Ihalainen kertoo tutkimuksen tiedotteessa, että jo muutaman viikon voimaharjoittelun jälkeen tutkimuksissa pystyttiin havaitsemaan positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä. Vatsan alueelle kertynyt rasva on tutkimusten valossa kaikkein haitallisinta terveydelle.

– Kun voimaharjoittelu aloitettiin ilman harjoittelutaustaa, nähtiin jo neljän viikon harjoittelun jälkeen positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä, Ihalainen kertoo.

Tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita.

Tutkimuksen perusteella myös selvisi, että tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita niin, että erilaiset treenit tehdään eri päivinä eikä yhdessä samaan aikaan.

Jos lenkkeily tai jumppa ei siis innosta mutta tekisi mieli urheilla, lompsista vaan kuntosalille – vatsarasvasta voi päästä tehokkaasti eroon sielläkin. Liikkeelle voi lähteä vaikka opettelemalla muutaman hyvän perusliikkeen, kuten koko kroppaa treenaavan maastavedon.