Väsymys voi johtua esimerkiksi liian kevyestä ruokavaliosta, stressistä, ylikunnosta tai tuloillaan olevasta flunssasta. Kuva: Colourbox
Väsymys voi johtua esimerkiksi liian kevyestä ruokavaliosta, stressistä, ylikunnosta tai tuloillaan olevasta flunssasta. Kuva: Colourbox

Oman kehon kuuntelu on vaikeaa, jos kroppa haluaisi aina jäädä sohvalle.

On päiviä, joina lenkille lähteminen tuntuu ylivoimaiselta. Sohva kutsuu kuin aavikon keskellä kimmeltävä keidas, ja jokainen raaja tuntuu painavan tonneja.

Niinä hetkinä on helppo turvautua vanhaan viisauteen: kannattaa kuunnella kehoaan. Jos se huutaa lepoa, se tarvitsee lepoa.

Mutta milloin sohvan pohjalle jääminen on oikeasti kehon viestien kuuntelua ja milloin vain puhdasta laiskuutta?

– Tämä on ikuisuuskysymys, johon ei ole yksiselitteistä ohjetta. Kokenut liikkuja tuntee kroppansa. Treeniväsymys on erilaista, ei väsymystä työpäivästä, sanoo Suomen fitness-maajoukkueen lääkäri Vilho Ahola.

– Kehon kuuntelu on kaksipiippuinen ohje, jos tarvitsee vähän selkärankaa lähteäkseen liikkeelle. Liikkuminen voi jäädä väliin silloinkin, kun se olisi hyväksi.

"Jos on syönyt lounaaksi kevyen salaatin ja kuudelta pitäisi liikkua, toki väsyttää."

Jos lenkille lähteminen tuntuu aina ylivoimaiselta ja väsymys on jatkuvaa, mieti ainakin, syötkö ja nukutko tarpeeksi. Entä stressaatko liikaa?

– Jos on syönyt lounaaksi kevyen salaatin ja kuudelta pitäisi liikkua, toki väsyttää, Ahola sanoo.

Väsymys voi johtua myös tuloillaan olevasta flunssasta. Silloin oloa kannattaakin tarkkailla ja lykätä lenkille lähtöä ainakin päivällä.

Joskus väsymys voi kertoa siitä, että on liikkunut liikaa. Ylirasitustilassa yöunet ja vastustuskyky kärsivät, ja hermosto menee sekaisin.

– Jos on liian stressaavassa työssä, nukkuu liian vähän ja on vaikka pienet lapset, kovasta treenaamisesta voi tulla yksi stressi lisää ja itsensä voi polttaa loppuun. Kroppa ei vain kestä, Ahola sanoo.

Mitä jos vain lämmittelisit?

Itsensä kuuntelua kannattaa jatkaa salillakin. Joskus liikuntasuorituksen jälkeen tulee mahtava olo, vaikka lähtiessä olisi väsyttänyt valtavasti. Joskus taas treeni ei vain kulje, vaikka itsensä saisi raahattua väkisin liikkeelle.

Jos ei ole varma olostaan, mieli voi selkeytyä, kun lähtee liikkeelle ja lämmittelee. Yleensä siinä vaiheessa huomaa, kannattiko lähteä vai tuntuuko vieläkin vaikealta.

Jos liikkuminen tuntuu edelleen tahmealta, unohda tehotreeni ja vaikka venyttele, putkirullaile tai kävele vartti juoksumatolla. Se palauttaa ja virkistää. 

– Jos töissä on ollut stressaava ja kiireinen päivä, voi mennä vähän rauhallisemmalle tai kevyemmälle tunnille. Yleensä se tekee hyvää, Vilho Ahola sanoo.

– Jos menee salille ja vaikka vain lämmittelee ja venyttelee, tulee varmasti parempi olo kuin jos jäisi vain kotisohvalle.

"On hyvä opetella muutakin kuin sata lasissa treenaamista."

Lihaksia ei kannata treenata kovaa ainakaan silloin, jos ne ovat vielä entisestä treenistä kipeät. Jos jalkapäivä on pistänyt jalkalihakset jumiin, treenaa välillä muita lihasryhmiä tai kokeile vaikka venyttelytuntia.

– On hyvä opetella muutakin kuin sata lasissa treenaamista. Mustavalkoisuus ei ole hyvästä missään asiassa, ei tässäkään.

Uusi suomalainen väitöskirja osoittaa, että voimaharjoittelulla ei kasvateta pelkästään lihasta vaan autetaan muutenkin kroppaa voimaan hyvin.

Uusi vuosi, uudet kujeet – monille se tarkoittaa uutta intoa lähteä lenkkipolulle tai jumppaan kuntoa kohottamaan. Mutta onko lajilla väliä? Miten kannattaisi urheilla, jos haluaa karistaa vatsan seudulta muutaman sentin tai muuten voida paremmin?

Jyväskylän yliopiston tutkija Johanna Ihalaisen tuore väitöskirja osoittaa, että vastaus kysymykseen voi olla voimaharjoittelu. Ihalainen tutki väitöskirjassaan, miten voimaharjoittelu vaikuttaa muun muassa kehon rasvan määrään sekä stressin, univajeen ja liikunnan puutteen aiheuttamaan kehon matala-asteiseen tulehdustilaan eli inflammaatioon.

Lue myös: Jyllääkö elimistössäsi hiljainen tulehdus? 3 asiaa, jotka ylläpitävät ärsytystä

Väitöskirjan tuloksien mukaan rankka voimaharjoitus ja lihastreeni saavat aikaan välittömän vasteen monissa kehon tulehduksen merkkiaineissa. Aluksi voimaharjoittelu nostaa niiden määrää, mutta pidemmällä aikavälillä seuraa puolestaan merkkiaineiden laskua. Voimaharjoittelu auttaa siis laskemaan kehon matalia tulehdusarvoja.

Voimaharjoittelun hyödyt eivät kuitenkaan jää siihen: sen avulla voi karistaa myös erityisesti sitä itsepintaista naparasvaa.

Ihalainen kertoo tutkimuksen tiedotteessa, että jo muutaman viikon voimaharjoittelun jälkeen tutkimuksissa pystyttiin havaitsemaan positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä. Vatsan alueelle kertynyt rasva on tutkimusten valossa kaikkein haitallisinta terveydelle.

– Kun voimaharjoittelu aloitettiin ilman harjoittelutaustaa, nähtiin jo neljän viikon harjoittelun jälkeen positiivisia muutoksia vatsan alueen rasvan määrässä, Ihalainen kertoo.

Tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita.

Tutkimuksen perusteella myös selvisi, että tehokkain tapa polttaa rasvaa vatsan seudulta on yhdistää voima- ja kestävyysharjoitteita niin, että erilaiset treenit tehdään eri päivinä eikä yhdessä samaan aikaan.

Jos lenkkeily tai jumppa ei siis innosta mutta tekisi mieli urheilla, lompsista vaan kuntosalille – vatsarasvasta voi päästä tehokkaasti eroon sielläkin. Liikkeelle voi lähteä vaikka opettelemalla muutaman hyvän perusliikkeen, kuten koko kroppaa treenaavan maastavedon.

Juoksua harrastava Pia kaipaa lisää lihaskuntotreeniä ja proteiinipitoisempaa purtavaa. Personal trainer Janne Särmäkari laati kuukauden harjoitusohjelman.

Lähtötilanne

Pia Lindroth, 48, kaipaa lisää lihaksia

”Harrastan juoksua, mutta vuosi sitten iskiashermoni alkoi oireilla ja selkäni oli kipeä. Kesällä tapasin fysioterapeutin, joka kertoi, että pakaralihakseni on niin heikko, että se vaikuttaa myös selkääni. Päätin aloittaa säännöllisen lihaskuntotreenin, jotta saisin voimaa juoksuuni.

Käyn 3–4 kertaa viikossa crosstraining-tyyppisessä ryhmätreenissä. Siellä teemme liikkeitä kahvakuulalla, levypainoilla ja TRX-naruilla. En jaksa vielä nostaa niin paljon painoja kuin haluaisin. Uskon, että minun pitäisi tehdä enemmän kehonhuoltoa, jotta liikkuvuuteni kehittyisi ja lihaskuntotreeni sujuisi paremmin.”

Saavuta tavoite näin

Lihastreenin pitää olla riittävän raskasta, jotta tulokset tuntuvat ja näkyvät.

Kun treenissä tuntuu siltä, että puristaa itsestään irti kaiken ja vähän enemmänkin, lihaskudos alkaa kehittyä.

Treenistä saa tehot irti, kun harjoittaa lihaksia 3–5 päivänä ja pitää lepopäiviä 1–2 päivänä viikossa, personal trainer Janne Särmäkari neuvoo.

Treenipäivät kannattaa jaotella niin, että yhtä tai enintään kolmea lihasryhmää harjoittaa yhtenä päivänä. Lisäksi yhdessä laitteessa pitää treenata tai yhtä liikettä pitää toistaa liikkeestä riippuen 6–15 toistoa 3–5 sarjaa.

Lihasmassaa tavoittelevan ei pidä pelätä painojen lisäämistä.

Sarjojen pitää tuntua siltä, että ei enää pystyisi tekemään toistoja. Silloin voi vähentää hieman painoja ja puristaa loput voimat irti pienemmillä painoilla.

Myös vaihtelua kannattaa hakea. Samaa saliohjelmaa ei ole syytä tehdä vuosikaupalla. Lisäksi saliharjoittelun rinnalla on hyvä tehdä toiminnallisia treenejä, esimerkiksi kahvakuulilla ja TRX-naruilla. Ne kehittävät kehon tukielimistöä ja liikkuvuutta ja antavat sopivaa boostia treeniin.

Lihasmassaa tavoittelevan ei pidä pelätä painojen lisäämistä. Etenkin aloitteleva treenaaja saattaa herkästi jumiutua tekemään liikkeitä samoilla painoilla.Kannattaa testata muutaman kilon painonlisäystä vähitellen muutaman viikon välein. Kun pari toistoa sujuu, menee muutama lisääkin.

Muista proteiini!

Lihaksen kasvatuksessa proteiini on tärkeässä roolissa. Sitä tarvitaan 1,5–2,5 grammaa per painokilo. Terveellinen ruokavalio koostuu proteiinien, hyvien rasvojen ja hyvien hiilihydraattien yhdistelmästä. Hyviä proteiininlähteitä ovat liha, siipikarja, kala, kananmuna, siemenet, pähkinät, palkokasvit, soija ja nyhtökaura.

Tee viikossa neljä lihaskuntotreeniä ja pidä kolme lepopäivää. Jaottele treenit näin:

1. päivänä rinta-, olka- ja ojentajalihakset.

2. päivänä selkä ja hauikset.

3. päivänä jalat.

4. päivänä corea ja toiminnallista treeniä. Pidä liikkeiden välissä 1 min tauko.

Maanantai

Rinta-, olka- ja ojentajalihakset. Liikkeitä esimerkiksi penkkipunnerrus, vinopenkki, taljarutistus, pystypunnerrus, ranskalainen punnerrus, olankohautus, smith-liike, taljapunnerrus köysillä, pystypunnerrus käsipainoilla.

Tiistai

Selkälihakset. Liikkeitä esim. maastaveto, leveä ja kapea ylätalja, kulmasoutu käsipainoilla, alasoutuja, hauis taljassa ja vasarakääntönä.

Keskiviikko

Lepopäivä tai kehonhuoltoa, kuten 60 min venyttelytunti tai kevyt joogatunti.

Torstai

 Jalkalihakset. Liikkeitä esim. kyykky, sumokyykky maastavedolla, askelkyykkykävely, pohjeliikkeet, reiden koukistukset ja ojennukset.

Perjantai

Lepopäivä.

Lauantai

Neljä sarjaa (3 x 6–10 toistoa), joiden välissä 1 min. 1 sarja: rinnallevetoja ja rocky-vatsalihasliikkeitä. 2 sarja: kahvakuulatempaus ja voimapyöräliike, 3. sarja: kyykky ja pystypunnerrus kahvakuulalla ja istumaan nousu työnnöllä, 4. sarja: high pull kahvakuulilla ja linkkuveitsiliike TRX-naruilla.

Sunnuntai

Lepopäivä tai kehonhuoltoa, kuten 60 min putkirullaus- tai venyttelytunti.