Eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin, mutta erot ovat pieniä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii, sillä silloin motivaatio pysyy yllä. Kuva: Colourbox
Eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin, mutta erot ovat pieniä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii, sillä silloin motivaatio pysyy yllä. Kuva: Colourbox

Treenaaminen tekee fiksummaksi ja pitää monet ikävät vaivat loitolla.

1. Treeni suojaa sairauksilta

Liikunta näyttää tutkimusten mukaan estävän esimerkiksi flunssia. Aerobinen liikunta vaikuttaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen toimintaan, joten se auttaa pitämään monet pitkäaikaussairaudet loitolla ja auttaa niden hoidossa. Hyvä kestävyyskunto ehkäisee muun muassa sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja kohonnutta verenpainetta. Kestävyyskuntoa kehittävät esimerkiksi kävely, juokseminen, uinti, ja pyöräily.

Liikunta suojaa myös muistisairauksilta. Potilaan lääkärilehden mukaan tehokkaimmin muistisairauksia ehkäisee liikunta, jokä yhdistää fyysistä, älyllistä ja sosiaalista aktiivisuutta, kuten tanssi.

2. Palkintona on voittajafiilis

Toisinaan sohva vain houkuttelee enemmän kuin lenkkipolku eikä millään huvittaisi. Mutta muistatko joskus katuneesi sitä, että liikuit? Kun on lähtenyt lenkille harmaata säätä ja tihkua uhmaten, voi taputtaa itseään selkään.

Lue, miten sohvaperuna muuttui himoliikkujaksi.

3. Stressi saa kyytiä

Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressiä paremmin kuin ne, jotka liikkuvat vain vähän.

4. Aivot terästyvät

Treenin jälkeen tuntuu usein, että ajatus juoksee kirkkaasti. Havainto ei ole tuulesta temmattu.

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aerobinen liikunta vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä vauhdittaa uusien hermosolujen syntymistä. Niiden syntyminen auttaa varsinkin ratkomaan vaikeita ongelmia.

Tehokkainta treeniä aivoille on juoksu, ja suurin vaikutus näyttää tutkimuksen mukaan olevan säännöllisellä ja usein toistuvalla lenkkeilyllä.

5. Masennus kaikkoaa

Liikunta kohentaa mielialaa. Hiljattain päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito. Liikkuminen voi tutkimustulosten perusteella sekä ehkäistä masennusta että helpottaa sen oireita.

Lääkäriseura Duodecimin mukaan liikunta tehoaa sitä paremmin masennukseen, mitä raskaampaa se on ja mitä useammin sitä harrastaa. Liian kova rehkiminen voi toki johtaa ylikuntoon.

6. Itsetunto nousee

Ihmisen suhtautuvat tutkitusti liikunnan jälkeen aiempaa myönteisemmin itseensä. Eikä kyseessä ole ilo pudonneesta painosta: liikunta parantaa itsetuntoa, vaikkei se nostaisi kuntoa tai laihduttaisi.

Osin tästä syystä liikunta tehoaa masennukseen. Liikunta muuttaa käsitystä itsestä ja saa uskomaan, että pystyy parempaan, mikä auttaa masennuksesta toipuessa ja pitämään sen loitolla.

7. Syöpä voi pysyä loitolla

Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta ehkäisee ainakin paksusuolensyöpää, keuhkosyöpää, rintasyöpää ja kohdun limakalvon syöpää.

8. Synninpäästö viinilasilliselle

Coloradon yliopiston tutkimuksen mukaan aerobinen liikunta saattaa suojata aivoja alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

9. Uni maistuu

Säännöllinen liikunta helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua. Tästä syntyy myönteinen kierre, sillä makoisat yöunet myös antavat voimia liikkua. Mikä tahansa itselle mieluinen tapa liikkua, ulkona tai sisällä, käy unilääkkeestä.

Iltaliikunta saattaa myös vaikeuttaa nukahtamista, joten herkkäunisen ei kannata harrastaa liikuntaa neljää tuntia ennen nukkumaanmenoa. Muilla voi riittää, jos ottaa rauhallisesti illan kaksi viimeistä tuntia.

10. Seksi luistaa

Seksi voi tuntua erityisen kuumalta treenin jälkeen, koska liikunta tehostaa intiimialueen verenkiertoa. Liikunta myös nostaa testosteronitasoja sekä miehillä että naisilla, mikä saattaa lisätä seksihaluja.

11. Luusto vahvistuu

Arviolta joka kolmas yli 50-vuotiaista naisista saa osteoporoottisen murtuman. Riittävä kalsiumin saanti ei yksinään riitä vahvistamaan luita. UKK-instituutin mukaan liikuntaa harrastavilla naisilla on suuremmat ja vahvemmat luut kuin naisilla, jotka eivät liiku.

Vahvat luut eivät murru niin helposti, mutta liikunta ehkäisee muutenkin osteoporoosia. Liikunta kehittää tasapainoa ja lihasvoimaa, mikä ehkäisee kaatumisia ja siten murtumia.

12. Aivot nuorentuvat

Tutkimuksen mukaan liikuntaa harrastavien ihmisten aivot kutistuvat vanhetessaan hitaammin kuin muiden. Liikunta saattaa vaikuttaa ikääntyvän aivojen terveyteen jopa enemmän kuin henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus.

13. Vaihdevuodet helpottuvat

Noin 75 prosenttia naisista kärsii vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista, yöhikoilusta, univaikeuksista, haluttomuudesta, yhdyntäkivuista ja mielialanvaihteluista. Fyysisesti aktiivisilla naisilla on UKK-instituutin mukaan vähemmän vaihdevuosioireita kuin naisilla, jotka eivät liiku.

 

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.

Kehon mittaaminen on nyt kuumista kuumin fitness-trendi, mutta laitteiden termiviidakossa menee helposti sormi suuhun.

Älykellojen vallankumouksesta on puhuttu jo vuosia, mutta käytännössä yhä harva suomalainen päätyy sellaiseen sijoittamaan. Jos kelloa kaipaa lähinnä urheilusuoritusten mittaamiseen ja viestihälytyksiin, tavallisella (ja halvemmalla) sporttikellolla pärjää ihan yhtä hyvin. Aktiivisuusrannekekin voi riittää.

Sitten pitäisi enää tietää, mitä eroa näillä kaikilla laitteilla on, paitsi ehkä euroissa. Monet älykelloina markkinoidut vehkeet nimittäin tuppaavat olemaan suolaisen hintaisia.

Asiaa ei auta, että äly-, urheilu- ja fitnesskellojen määritelmä on todella liukuva myös valmistajien tiedotteissa ja verkkokaupoissa. Esimerkiksi Me Naisten testaamista urheilukelloista monet oli verkkokaupoissa listattu älykello-osastolle, mutta lopulta vain parissa oli oikean älykellon ominaisuudet.

Mitä ominaisuuksia ehdalta älykellolta sitten vaaditaan? Kysyimme asiantuntijalta. 

– Yksi erottava periaate on, että älykelloon voi asentaa sovelluksia ja niiden valmiina oleva sovellustarjonta on laajempaa. Fitness- ja urheilukelloissa tai aktiivisuusrannekkeissa on ne sovellukset, mitä niissä on, eikä enempää saa, kertoo Ilta-Sanomat Digitodayn teknologiatoimittaja Henrik Kärkkäinen, jolla on ammattinsa puolesta vuosien kokemus erilaisista älylaitteista.

Termejä ei kuitenkaan käytetä täysin johdonmukaisesti. Kärkkäisen mukaan esimerkiksi Pebble on useimpien mielestä älykello, vaikka siihen ei saa ulkopuolisia sovelluksia asennettua.

Toinen äly- ja sporttikelloja erottava tekijä on tekninen järeys ja akkukesto.

– Älykellossa on yleensä järeämpi prosessori ja enemmän muistia, mutta se pitää ladata käytännössä joka yö. Fitness-rannekkeiden akkulataus taas voi kestää monta päivää.

Lisäksi Kärkkäinen mainitsee, että fitness-vehkeet ovat yleensä veden- ja pölynkestäviä, kellot harvemmin. Näissäkin ominaisuuksissa on silti suurta vaihtelua laitteiden välillä.

Loppujen lopuksi laitteiden perustavanlaatuisin ero on käyttötarkoituksessa.

– Fitness-laitteen tarkoitus on pitää kirjaa harjoittelustasi ja elintoiminnoistasi. Älykellon käyttötarkoitukset ovat monipuolisempia: se on ensisijaisesti kommunikaatioväline ja alusta sovellusohjelmille, Kärkkäinen tiivistää.

Oikeastaan kuluttaja voi siis luottaa vain siihen, että itse tietää, millaisia ominaisuuksia laitteeltaan tarvitsee ja paljonko on valmis siihen investoimaan. Hyvä urheilukello on todennäköisesti parempi valinta kuin köykäisempi älykello, ihan nimityksestä riippumatta.