Eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin, mutta erot ovat pieniä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii, sillä silloin motivaatio pysyy yllä. Kuva: Colourbox
Eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin, mutta erot ovat pieniä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii, sillä silloin motivaatio pysyy yllä. Kuva: Colourbox

Treenaaminen tekee fiksummaksi ja pitää monet ikävät vaivat loitolla.

1. Treeni suojaa sairauksilta

Liikunta näyttää tutkimusten mukaan estävän esimerkiksi flunssia. Aerobinen liikunta vaikuttaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen toimintaan, joten se auttaa pitämään monet pitkäaikaussairaudet loitolla ja auttaa niden hoidossa. Hyvä kestävyyskunto ehkäisee muun muassa sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja kohonnutta verenpainetta. Kestävyyskuntoa kehittävät esimerkiksi kävely, juokseminen, uinti, ja pyöräily.

Liikunta suojaa myös muistisairauksilta. Potilaan lääkärilehden mukaan tehokkaimmin muistisairauksia ehkäisee liikunta, jokä yhdistää fyysistä, älyllistä ja sosiaalista aktiivisuutta, kuten tanssi.

2. Palkintona on voittajafiilis

Toisinaan sohva vain houkuttelee enemmän kuin lenkkipolku eikä millään huvittaisi. Mutta muistatko joskus katuneesi sitä, että liikuit? Kun on lähtenyt lenkille harmaata säätä ja tihkua uhmaten, voi taputtaa itseään selkään.

Lue, miten sohvaperuna muuttui himoliikkujaksi.

3. Stressi saa kyytiä

Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressiä paremmin kuin ne, jotka liikkuvat vain vähän.

4. Aivot terästyvät

Treenin jälkeen tuntuu usein, että ajatus juoksee kirkkaasti. Havainto ei ole tuulesta temmattu.

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan aerobinen liikunta vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä vauhdittaa uusien hermosolujen syntymistä. Niiden syntyminen auttaa varsinkin ratkomaan vaikeita ongelmia.

Tehokkainta treeniä aivoille on juoksu, ja suurin vaikutus näyttää tutkimuksen mukaan olevan säännöllisellä ja usein toistuvalla lenkkeilyllä.

5. Masennus kaikkoaa

Liikunta kohentaa mielialaa. Hiljattain päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito. Liikkuminen voi tutkimustulosten perusteella sekä ehkäistä masennusta että helpottaa sen oireita.

Lääkäriseura Duodecimin mukaan liikunta tehoaa sitä paremmin masennukseen, mitä raskaampaa se on ja mitä useammin sitä harrastaa. Liian kova rehkiminen voi toki johtaa ylikuntoon.

6. Itsetunto nousee

Ihmisen suhtautuvat tutkitusti liikunnan jälkeen aiempaa myönteisemmin itseensä. Eikä kyseessä ole ilo pudonneesta painosta: liikunta parantaa itsetuntoa, vaikkei se nostaisi kuntoa tai laihduttaisi.

Osin tästä syystä liikunta tehoaa masennukseen. Liikunta muuttaa käsitystä itsestä ja saa uskomaan, että pystyy parempaan, mikä auttaa masennuksesta toipuessa ja pitämään sen loitolla.

7. Syöpä voi pysyä loitolla

Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta ehkäisee ainakin paksusuolensyöpää, keuhkosyöpää, rintasyöpää ja kohdun limakalvon syöpää.

8. Synninpäästö viinilasilliselle

Coloradon yliopiston tutkimuksen mukaan aerobinen liikunta saattaa suojata aivoja alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

9. Uni maistuu

Säännöllinen liikunta helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua. Tästä syntyy myönteinen kierre, sillä makoisat yöunet myös antavat voimia liikkua. Mikä tahansa itselle mieluinen tapa liikkua, ulkona tai sisällä, käy unilääkkeestä.

Iltaliikunta saattaa myös vaikeuttaa nukahtamista, joten herkkäunisen ei kannata harrastaa liikuntaa neljää tuntia ennen nukkumaanmenoa. Muilla voi riittää, jos ottaa rauhallisesti illan kaksi viimeistä tuntia.

10. Seksi luistaa

Seksi voi tuntua erityisen kuumalta treenin jälkeen, koska liikunta tehostaa intiimialueen verenkiertoa. Liikunta myös nostaa testosteronitasoja sekä miehillä että naisilla, mikä saattaa lisätä seksihaluja.

11. Luusto vahvistuu

Arviolta joka kolmas yli 50-vuotiaista naisista saa osteoporoottisen murtuman. Riittävä kalsiumin saanti ei yksinään riitä vahvistamaan luita. UKK-instituutin mukaan liikuntaa harrastavilla naisilla on suuremmat ja vahvemmat luut kuin naisilla, jotka eivät liiku.

Vahvat luut eivät murru niin helposti, mutta liikunta ehkäisee muutenkin osteoporoosia. Liikunta kehittää tasapainoa ja lihasvoimaa, mikä ehkäisee kaatumisia ja siten murtumia.

12. Aivot nuorentuvat

Tutkimuksen mukaan liikuntaa harrastavien ihmisten aivot kutistuvat vanhetessaan hitaammin kuin muiden. Liikunta saattaa vaikuttaa ikääntyvän aivojen terveyteen jopa enemmän kuin henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus.

13. Vaihdevuodet helpottuvat

Noin 75 prosenttia naisista kärsii vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista, yöhikoilusta, univaikeuksista, haluttomuudesta, yhdyntäkivuista ja mielialanvaihteluista. Fyysisesti aktiivisilla naisilla on UKK-instituutin mukaan vähemmän vaihdevuosioireita kuin naisilla, jotka eivät liiku.

 

Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.
Aloita harjoittelu nostamalla polvet käsien päälle, ja ojenna jalat vähitellen suoriksi.

Päälläseisonnan voi oppia aikuisenakin. Näin se käy!

Akrobatia on nyt muodikasta. Jos laji kiinnostaa, melko helppo tapa aloittaa harjoittelu on opetella seisomaan päällään. Se näyttää vaikeammalta kuin on!

Päälläseisonnassa tärkeimmän työn tekee keskivartalo. Aktivoi vatsalihakset jo ennen asentoon nousemista, jotta tuki löytyy myös ylösalaisin ollessa.

Toinen tärkeä tekninen seikka on käsien ja pään suhde toisiinsa. Pää ja kädet muodostavat tasasivuisen kolmion, ja kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Liian leveä ote vaikeuttaa tasapainon löytymistä.

Katso videolta, miten päälläseisonta onnistuu:

Video: Juulia Kalavainen

Harjoittele päälläseisontaa vaiheittain: 

  1. Aloita harjoittelu nostamalla polvet kyynärpäiden päälle. Aluksi riittää, että opettelet pysymään tässä asennossa.
  2. Nosta jalat yksi kerrallaan ylös kerälle.
  3. Kun tasapaino löytyy, nosta jalat suoriksi ylös.

Kysely

Osaatko seisoa päälläsi?

Tehokkaaseen käsitreeniin tarvitset vain kuminauhan ja käsipainot. Parhaat tulokset saat, kun treenaat kolmesti viikossa. Katso videolta käsitreenin liikkeet!

Kädet pääsevät nykyisin aivan liian helpolla. Puhelimen silittely ja hiiren liikuttelu ei käsivarsia kiinteytä, ei myöskään juoksu- tai pyörälenkki. Yksilövalmentaja-fysioterapeutti Anna-Leena Toivanen sanoo, että jos yhtälöön kuuluu vielä alleihin altistava perimä, hidas aineenvaihdunta tai hormoniepätasapaino, rasva kerääntyy helposti heltoiksi käsivarsien alle. 

– Upeiden käsivarsien metsästys alkaa liikkuvuuden ja lihaskunnon parantamisesta, Toivanen sanoo. Tarvitaan ojentaja- ja hauislihasta muokkaavia täsmäliikkeitä. Allien alla lepäävä ojentajalihas on kolmipäinen lihasryhmä, joten se vaatii liikettä eri liikesuuntia yhdistelemällä.

Kauniit käsivarret vaativat treeniä myös ojentajien vastaparille eli hauikselle.

– Kun hauis on kunnossa, ojentajakin näyttää nätimmältä, Toivanen sanoo.

Katso oheiselta videolta täsmäliikkeet, joilla käsivarret kiinteytyvät kahdessa kuukaudessa.