Kesä saattaa olla yksinäistä aikaa. Ei siis ihme, jos masentaa. Kuva: Shutterstock
Kesä saattaa olla yksinäistä aikaa. Ei siis ihme, jos masentaa. Kuva: Shutterstock

Vuoden psykologiksi valitulla Minna Martinilla on monta selitystä siihen, miksi mieli on maassa, vaikka on paras aika vuodesta.

Kesälomalla on aikaa kääntää perunamaa. Pestä kaikki ikkunaruudut. Käydä läpi varasto. Lajitella kirpputorille ylimääräiset vaatteet. Käydä ulkomailla minilomalla. Sukuloida koko Suomi läpi. Nähdä ystäviä. Aloittaa uusi harrastus. Saattaa vanhat projektit loppuun. Helliä parisuhdetta. Viettää laatuaikaa lasten kanssa. Kokata hyvää ruokaa. Siivota oikein perinpohjaisesti.

Lista perinteisen neljän viikon kesälomalle ängettävistä puuhista on niin pitkä, että hengästyttää. Ei ihme, jos vähän ahdistaa. Kesästä tulee helposti koko vuoden kohokohta, jolle lastataan niin paljon odotuksia, että siitä tulee loman irvikuva.

Jo vuosia mediassa on toitotettu kesämasennuksesta. Se on vähän kuin alkusyksyllä pimeän tullessa koittava kaamosmasennus. Mutta onko siinä tosiperää?

Vuoden 2015 psykologiksi valittu turkulainen psykoterapeutti Minna Martin ei oikein usko, että kesämasennus olisi mikään yleinen ilmiö.

– Mutta jos ihminen kokee olevansa masentunut, silloin hän varmaankin on. Jokainen reagoi eri tavalla esimerkiksi valon vaihteluun. Kesäisin on hirmu valoisaa: monelle on vaikeaa, kun kevät koittaa ja aurinko alkaa paistaa, toiset nukkuvat silloin huonommin. Osa heistä voi paremmin, kun tulee pimeä. Tällaiset siirtymät vuodenajasta toiseen voivat olla hankalia joillekin.

Hän uskoo, että kesämasennuksesta ja kaamosmasennuksesta puhutaan, koska termeistä on tullut meille tuttuja.

– En muista, että kukaan olisi puhunut vielä 80-luvulla näistä. Kuinka moni sitten on todellisuudessa niin luonnonvoimien armoilla, että on masentunut tiettyyn vuodenaikaan? Se, miten asiaan suhtautuu itse, vaikuttaa eniten, hän sanoo.

Siihen, että on alakuloinen tai jopa masentunut kesällä, on Martinin mukaan monta syytä.

Kesä aiheuttaa paineita

– Kesään latautuu paljon odotuksia. Se aiheuttaa stressiä ja paineita, mikä on aivan inhimillistä! Monella on lapsenomaisia unelmia siitä, mitä kaikkea kesä – se suomalaisittain lyhyt aika lämpöä ja valoa – tulee olemaan, ja välillä on vaikea unelmoida kohtuullisesti.

Eikä osa välttämättä edes tajua arjen rutiinien keskellä olevansa uupunut.

– Kun loma tulee, ensimmäinen viikko voi olla pudotus todelliseen väsymykseen. Jos loma on tarpeisiin nähden liian lyhyt, joku saattaa alkaa pelätä töihin palaamista jo viikkoa, paria ennen. Näin alkupään väsymyksen ja loppupään ahdistuksen väliin jää aika lyhyt aika olla täysin lomalla.

Joskus paineita saattaa aiheuttaa myös oma puoliso tai perheenjäsen.

– Moni tekee listoja, jotka käsittävät myös puolison tekemiset. Ensin pitää puuhata kotona, sitten mökillä. Sitä ei huomioida, että toinen on jäänyt juuri kesälomalle ja haluaisi ehkä rentoutua hetken.

Parisuhde kovilla

Paineiden lataaminen puolisoon panee parisuhteenkin koville.

– Oletetaan, että kesästä puolison kanssa tulee ihana, mutta totuus voikin olla aivan toisenlainen. Ristiriidat voivat tulla esille vaikkapa mökkeillessä. Kiire elämänrytmi on pitänyt ne piilossa ennen lomaa. Silloin saatetaan huomata, ettei olekaan mitään yhteistä tai ettei ollakaan enää onnellisia.

Ihan yksin

Ne, jotka eivät ole parisuhteessa, vaan elävät työnsä tai vaikkapa opiskelupiiriensä kautta, huomaavat yhtäkkiä kesän tai loman alkaessa olevansa tilanteessa, jossa ympärillä ei ole ketään.

– Muut lähtevät lomille ja pois, yhtäkkiä onkin yksin. Se voi tuntua yksinäiseltä ja masentavalta.

Pakko nauttia

Martin muistuttaa myös, että osa ahdistuu siitä, että kesällä on pakko tehdä, mennä, olla aktiivinen. Talvea ja pimeää pidetään aikana, jolloin saa katsoa telkkaria neljän seinän sisällä ja rentoutua luvan kanssa. Kesällä on valoisaa, joten pitäisi olla tarmokas.

– Pelkästään kaunis ilma voi joillekin merkitä sitä, että olisi pakko tehdä jotain ja nauttia. Jos se ei tule luonnostaan, kesä voi tuntua suorittamiselta. Aina voimavarat eivät riitä suorittamiseen.

Ja se viina

Jos kesäloma alkaa päivittäisellä viininlipittämisellä ja päättyy siihen, että pohditaan katkaisuhoitoa, ei varmasti lepää tarpeeksi. Ei kroppa eikä pää.

– Aina kun ihminen juo stressiin, kysymys on ongelmakäytöstä. Alkoholia ei pitäisi käyttää edes pieneen stressiin, vaan kannattaisi etsiä muita keinoja. Alkoholi itsessään on stressitekijä: näennäisesti se rentouttaa, mutta oikeasti aiheuttaa stressiä.

Miten eroon kesäahdistuksesta?

1. Älä lataa korkeita vaatimuksia itsellesi tai toiselle kesäloman suhteen.

2. Yritä suhtautua päiviin niin, että ne saavat olla ihan tavallisia. Yritä ajatella, että elämä on riittävän hyvää sellaisena kuin on – vaikka olo olisikin neutraali etkä olisi onnesi huipulla.

3. Yritä ajatella, että vähempikin riittää. Näin jää myös aikaa elpyä.

4. Vietä kiireetöntä aikaa, jotta pääset nollaamaan vuoden työpaineet.

5. Muista, että kesäloma on myös arkea: siivoamista, ruuanlaittoa, pyykinpesua.

6. Älä avaa työsähköpostia. Näin saat "katkaisuhoitoa" töistä.

– Jos masennus tai ahdistus jatkuu useita viikkoja, kannattaa käydä työterveyslääkärillä, terveyskeskuksessa tai vaikka opiskelijaterveydenhuollossa. Mutta katsele ensin rauhassa ja anna aikaa toipua. Kaikilla on mielialanvaihteluita, Martin neuvoo.

Hän muistuttaa, että masennus tai ahdistus laukeaa usein stressaavan elämäntilanteen jälkeen, siksi jo stressiä pitäisi hoitaa muuttamalla omia rentoutumistapoja ja toimintaa.

– Juuri tämän takia kesä on hirveän tärkeää aikaa kerätä voimia.

Eikä stressata siitä, että saa siitä kaiken irti.

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.