Kesä saattaa olla yksinäistä aikaa. Ei siis ihme, jos masentaa. Kuva: Shutterstock
Kesä saattaa olla yksinäistä aikaa. Ei siis ihme, jos masentaa. Kuva: Shutterstock

Vuoden psykologiksi valitulla Minna Martinilla on monta selitystä siihen, miksi mieli on maassa, vaikka on paras aika vuodesta.

Kesälomalla on aikaa kääntää perunamaa. Pestä kaikki ikkunaruudut. Käydä läpi varasto. Lajitella kirpputorille ylimääräiset vaatteet. Käydä ulkomailla minilomalla. Sukuloida koko Suomi läpi. Nähdä ystäviä. Aloittaa uusi harrastus. Saattaa vanhat projektit loppuun. Helliä parisuhdetta. Viettää laatuaikaa lasten kanssa. Kokata hyvää ruokaa. Siivota oikein perinpohjaisesti.

Lista perinteisen neljän viikon kesälomalle ängettävistä puuhista on niin pitkä, että hengästyttää. Ei ihme, jos vähän ahdistaa. Kesästä tulee helposti koko vuoden kohokohta, jolle lastataan niin paljon odotuksia, että siitä tulee loman irvikuva.

Jo vuosia mediassa on toitotettu kesämasennuksesta. Se on vähän kuin alkusyksyllä pimeän tullessa koittava kaamosmasennus. Mutta onko siinä tosiperää?

Vuoden 2015 psykologiksi valittu turkulainen psykoterapeutti Minna Martin ei oikein usko, että kesämasennus olisi mikään yleinen ilmiö.

– Mutta jos ihminen kokee olevansa masentunut, silloin hän varmaankin on. Jokainen reagoi eri tavalla esimerkiksi valon vaihteluun. Kesäisin on hirmu valoisaa: monelle on vaikeaa, kun kevät koittaa ja aurinko alkaa paistaa, toiset nukkuvat silloin huonommin. Osa heistä voi paremmin, kun tulee pimeä. Tällaiset siirtymät vuodenajasta toiseen voivat olla hankalia joillekin.

Hän uskoo, että kesämasennuksesta ja kaamosmasennuksesta puhutaan, koska termeistä on tullut meille tuttuja.

– En muista, että kukaan olisi puhunut vielä 80-luvulla näistä. Kuinka moni sitten on todellisuudessa niin luonnonvoimien armoilla, että on masentunut tiettyyn vuodenaikaan? Se, miten asiaan suhtautuu itse, vaikuttaa eniten, hän sanoo.

Siihen, että on alakuloinen tai jopa masentunut kesällä, on Martinin mukaan monta syytä.

Kesä aiheuttaa paineita

– Kesään latautuu paljon odotuksia. Se aiheuttaa stressiä ja paineita, mikä on aivan inhimillistä! Monella on lapsenomaisia unelmia siitä, mitä kaikkea kesä – se suomalaisittain lyhyt aika lämpöä ja valoa – tulee olemaan, ja välillä on vaikea unelmoida kohtuullisesti.

Eikä osa välttämättä edes tajua arjen rutiinien keskellä olevansa uupunut.

– Kun loma tulee, ensimmäinen viikko voi olla pudotus todelliseen väsymykseen. Jos loma on tarpeisiin nähden liian lyhyt, joku saattaa alkaa pelätä töihin palaamista jo viikkoa, paria ennen. Näin alkupään väsymyksen ja loppupään ahdistuksen väliin jää aika lyhyt aika olla täysin lomalla.

Joskus paineita saattaa aiheuttaa myös oma puoliso tai perheenjäsen.

– Moni tekee listoja, jotka käsittävät myös puolison tekemiset. Ensin pitää puuhata kotona, sitten mökillä. Sitä ei huomioida, että toinen on jäänyt juuri kesälomalle ja haluaisi ehkä rentoutua hetken.

Parisuhde kovilla

Paineiden lataaminen puolisoon panee parisuhteenkin koville.

– Oletetaan, että kesästä puolison kanssa tulee ihana, mutta totuus voikin olla aivan toisenlainen. Ristiriidat voivat tulla esille vaikkapa mökkeillessä. Kiire elämänrytmi on pitänyt ne piilossa ennen lomaa. Silloin saatetaan huomata, ettei olekaan mitään yhteistä tai ettei ollakaan enää onnellisia.

Ihan yksin

Ne, jotka eivät ole parisuhteessa, vaan elävät työnsä tai vaikkapa opiskelupiiriensä kautta, huomaavat yhtäkkiä kesän tai loman alkaessa olevansa tilanteessa, jossa ympärillä ei ole ketään.

– Muut lähtevät lomille ja pois, yhtäkkiä onkin yksin. Se voi tuntua yksinäiseltä ja masentavalta.

Pakko nauttia

Martin muistuttaa myös, että osa ahdistuu siitä, että kesällä on pakko tehdä, mennä, olla aktiivinen. Talvea ja pimeää pidetään aikana, jolloin saa katsoa telkkaria neljän seinän sisällä ja rentoutua luvan kanssa. Kesällä on valoisaa, joten pitäisi olla tarmokas.

– Pelkästään kaunis ilma voi joillekin merkitä sitä, että olisi pakko tehdä jotain ja nauttia. Jos se ei tule luonnostaan, kesä voi tuntua suorittamiselta. Aina voimavarat eivät riitä suorittamiseen.

Ja se viina

Jos kesäloma alkaa päivittäisellä viininlipittämisellä ja päättyy siihen, että pohditaan katkaisuhoitoa, ei varmasti lepää tarpeeksi. Ei kroppa eikä pää.

– Aina kun ihminen juo stressiin, kysymys on ongelmakäytöstä. Alkoholia ei pitäisi käyttää edes pieneen stressiin, vaan kannattaisi etsiä muita keinoja. Alkoholi itsessään on stressitekijä: näennäisesti se rentouttaa, mutta oikeasti aiheuttaa stressiä.

Miten eroon kesäahdistuksesta?

1. Älä lataa korkeita vaatimuksia itsellesi tai toiselle kesäloman suhteen.

2. Yritä suhtautua päiviin niin, että ne saavat olla ihan tavallisia. Yritä ajatella, että elämä on riittävän hyvää sellaisena kuin on – vaikka olo olisikin neutraali etkä olisi onnesi huipulla.

3. Yritä ajatella, että vähempikin riittää. Näin jää myös aikaa elpyä.

4. Vietä kiireetöntä aikaa, jotta pääset nollaamaan vuoden työpaineet.

5. Muista, että kesäloma on myös arkea: siivoamista, ruuanlaittoa, pyykinpesua.

6. Älä avaa työsähköpostia. Näin saat "katkaisuhoitoa" töistä.

– Jos masennus tai ahdistus jatkuu useita viikkoja, kannattaa käydä työterveyslääkärillä, terveyskeskuksessa tai vaikka opiskelijaterveydenhuollossa. Mutta katsele ensin rauhassa ja anna aikaa toipua. Kaikilla on mielialanvaihteluita, Martin neuvoo.

Hän muistuttaa, että masennus tai ahdistus laukeaa usein stressaavan elämäntilanteen jälkeen, siksi jo stressiä pitäisi hoitaa muuttamalla omia rentoutumistapoja ja toimintaa.

– Juuri tämän takia kesä on hirveän tärkeää aikaa kerätä voimia.

Eikä stressata siitä, että saa siitä kaiken irti.