Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Voit tehdä ihan mitä haluat – mutta et kaikkea yhtä aikaa. Pieni hengähdystauko tuo lisää virtaa ja hyvää mieltä.

Kun arki on kiireistä, tympeää ja stressaavaa, on hyvä opetella pitämään pieni tauko.

Inc.com kertoo asioista, joiden avulla itselleen saa annettua breikkejä arjen keskelle. Koostimme ideoista parhaat ja lisäsimme mukaan omat ajatuksemme:

1. Häivytä melusaaste. Sulje tietokone, mobiililaitteet, radio, tv ja kaikki, joka vie huomiosi tai aiheuttaa ympärilläsi hälyä. Liian moneen asiaan keskittyminen yhtä aikaa vie valtavasti energiaa. Sulje siis kaikki muu ja vietä hetki ihan vain omien ajatustesi kanssa. Jo muutaman minuutin keskittyminen ihan hiljaa saa mielen rauhoittumaan.

2. Katsele myös harmaan sävyjä. Kaikki ei todellakaan ole vain mustavalkoista, ja asioiden näkeminen ja ajatteleminen sellaisina on kuluttavaa. Käytä hetki sen pohtimiseen, mitä harmaan sävyjä omassa elämässäsi on.

Oma olo kevenee, opettelee suhtautumaan asioihin ymmärtäen, ilman tuomitsemista. Harmaan sävyjä näkevä ihminen tekee myös vähemmän hätiköityjä ja ankaria päätöksiä, joita voi katua myöhemmin.

3. Opettele jotain uutta. Käytä hetki aikaa siihen, että koitat tehdä jotain aivan uutta. Tämä on hyväksi myös aivoille: kun pähkäilet uutta ja astut pois tutuista kuvioista, mielen lukot avautuvat ja luovuus pääsee puskemaan esiin.

4. Ole – älä tee mitään. On armollista antaa itselleen hetki, jolloin ei tarvitse tehdä, yrittää, saavuttaa tai saada aikaiseksi yhtään mitään.

5. Naura. Jos päivässä mikään ei ole tuntunut mukavalta ja otsa on jämähtänyt ärsyyntyneille rypyille, kannattaa etsiä syitä nauraa. Ajattele jotain hauskaa tai palaa mielessäsi uudelleen johonkin hillittömään kokemaasi tilanteeseen. Kunnon vatsaa kipristävä nauru vapauttaa elimistössä endorfiineja, eli sillä on hieman samanlainen vaikutus elimistöön kuin kuntoilulla.

Lue myös: 7 tapaa repiä tyhjästä naurut

6. Luo jotakin. Maalaa, piirrä, istuta, kokoa, korjaa, neulo. Mieli lepää, kun keskittyminen on hetken aikaa vain yhdessä asiassa – ja vieläpä hauskassa sellaisessa.

7. Tee matka mieleesi. Seuraa, minne mielesi vaeltaa, kun päästät ajatukset harhailemaan. Jos huomaat, että mieleen hiipivät ikävät asiat, opettele keskittymään iloisempiin juttuihin. On raskasta, jos mielen perukoilla tulee jauhaneeksi ikäviä ajatuksia.

8. Keskity yksityiskohtiin. Usein arki pysyy paremmin hallittavissa, kun ei jää kiinni jokaiseen pikkuasiaan. Toisinaan yksityiskohtiin keskittyminen on kuitenkin hyväksi. Keskity johonkin, jota yleensä pidät itsestäänselvyytenä. Mieti, mikä saa sinut arvostamaan kyseistä asiaa. Kun nostat tietoisesti esiin elämäsi kivoja asioita, tuntuu kaikki heti aurinkoisemmalta.

9. Hyppää pois uutisvirrasta. Tämä neuvo tulee toteutettua myös, kun noudattaa kohtaa 1. Onnettomuudet, rikokset ja Donald Trump synkentävät kenen tahansa mielen. 

10. Syö rauhallinen ateria. Keskity syömiseen ja nauti jokaisesta suupalasta. Älä hotki, älä mieti asioita, joita syömisen jälkeen pitää tehdä äläkä selaa ruokailun aikana sähköpostia tai kännykkää.

11. Lähde pyörälenkille ilman päämäärää. Ihan minne mielesi tekee. Käänny juuri siitä kadunkulmasta, joka näyttää hauskalta.

12. Poikkea johonkin museoon tai näyttelyyn. Luovuuden keskellä laulaa myös oma mieli.

13. Juo kuppi teetä. Elokuvissakin usein rentoudutaan teekuppi kädessä. Kokeile, saattaa hyvin toimia sinullakin.

14. Vietä aikaa lemmikkisi kanssa. Tarvitseeko edes perustella?

15. Vietä pieni haaveiluhetki. Pieni päiväunelmointi on harmitonta ja tuo ansaitun tauon tylsään päivään.

16. Väritä! Hanki aikuisten värityskirja ja harrasta hetki väriterapiaa. Omien tunteiden pukeminen väreiksi auttaa käsittelemään niitä ja siirtymään eteenpäin.

17. Koe seikkailu. Käy kotikaupungissasi paikassa, jossa et ole aiemmin käynyt: vaikka uudessa puistossa, kahvilassa, kirpputorilla tai taidemuseossa. Se on helppo tapa irtautua omista, tutuista ympyröistä.

18. Älä huolehdi. Ole pieni hetki huolehtimatta mistään. Stressaaminen vie vain aikaa ja energiaa eikä kuitenkaan auta. Keskity sen sijaan asioihin, jotka ovat reilassa ja nauti sen herättämästä tunteesta.

19. Lopeta uhriutuminen. Ole hetken ajan ihminen, joka ei ole kokenut yhtään vääryyttä mistään asiasta, oli kyse sitten ihmissuhteista, töistä tai mistä muusta tahansa. On uskomattoman vapauttavaa päästää hetkeksi irti kaunaisista ajatuksista. 

20. Päästä irti jostakin. Tämä kohta on jokaisella erilainen, sillä kaikilla meillä on eri asiat, joista pitää osata luopua. Irti pääseminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä jos mieli on jäänyt kiinni vanhaan, on mahdotonta liikkua eteenpäin.

Lue myös Me Naisten jutut Kaduttaako ero – näin pääset yli exästä ja Eikö suru hellitä? 9 keinoa, joiden avulla voit päästä eteenpäin.

21. Katso tunteikas elokuva. Laske kaihtimet ja vietä iltapäivä lempielokuvasi ääressä ihan vain itseksesi. Anna tunteiden tulla, kun kukaan ei ole kuitenkaan näkemässä.

22. Tanssi sateessa. Suomen kesässä tämä kohta pitäisi olla helppo toteuttaa. Anna ropinan viedä mukanaan ja keskity ainoastaan kylmiin pisaroihin ihollasi.

23.  Hymyile. Hymy huijaa aivosi uskomaan, että olet onnellinen, ja keskushermoston tuottamat endorfiinit lähtevät liikkeelle.

24. Lähde kerrankin töistä aikaisin. Joskus on ok jättää jokin homma seuraavalle päivälle. On sitäpaitsi hämmästyttävää, miten syntisen hyvälle tuntuu rikkoa arjen aikatauluja. Käy shoppailemassa, lasillisella tai vaikka pitkällä iltapäivälenkillä.

25.  Hemmottele itseäsi. Syö herkkua, jota et yleensä syö. Osta uusi neule, käy kynsihoidossa tai hieronnassa. Tee jotain itseäsi varten.

26. Kuulostele hengitystäsi. Keholleen voi antaa ansaitun tauon hektisestä päivästä hiljentymällä hetkeksi hengittelemään. Hengitä syvään ja rauhassa pallean kautta. Se rentouttaa ja parantaa keskittymiskykyä, sillä aivot saavat lisää happea.

27. Ota välimatkaa negatiivisiin ihmisiin, vaikka he olisivat kuinka tärkeitä tahansa. Voit palata heidän seuraansa taas huomenna.

28. Anna jollekulle anteeksi. Menneitä ei enää voi muuttaa, ja pitkällisen kaunan kantaminen syö omaa hyvinvointia.

29. Kerro rakkaallesi, kuinka tärkeä hän on. Tästä kohdasta tulevat kaikki hyvälle tuulelle.

30. Tee pieni hyvä teko. Ilahduttaminen ei vaadi paljon, mutta saattaa lämmittää mieltä vielä vuosien jälkeen. Parhaimmillaan hyvä teko synnyttää dominoefektin, kun hyväntekijä insipiroi muita tekemään samoin. Toisten huomioimisella on paitsi psykologisia ja emotionaalisia, myös ihan fyysisiä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan hyvän tekeminen vähentää sosiaalista ahdistusta ja laskee verenpainetta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.