Me Naiset
|
Marjut Laukia
Mitä peilistä näkyy? Ja mitä väliä sillä on? Kuva: Shutterstock
Mitä peilistä näkyy? Ja mitä väliä sillä on? Kuva: Shutterstock

Elämässä on paljon muutakin tekemistä kuin miettiä jatkuvasti sitä, miltä näyttää.

Rakasta kehoasi! Näin kannustavat kehopositiivisuusaatteen löytäneet, sillä elämässä on muutakin tekemistä kuin kärvistellä ulkonäköpaineiden aiheuttamassa tuskassa.

Rakastaminen on kuitenkin aika voimakas ilmaisu, ja hyppäys oman kehonsa ja itsensä vihaamisesta suoraan rakastamiseen ei käy kaikilta noin vain.

Välimuotokin on olemassa. Lauren Gordon kirjoittaa Revelist-sivustolla uudesta ilmiöstä nimeltään kehoneutraalius. Sen idea on, että keho hyväksytään sellaisena kuin se on, mutta asiasta ei tehdä sen kummempaa numeroa. Keskitytään faktoihin ja pidetään tunteet kurissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joitakin kehopositiivisuus saattaa ärsyttää, koska siinäkin ajatukset pyörivät ulkonäön ympärillä. Jos kehopositiivisuus kannustaa ajattelemaan "Olen upea!", kehoneutraaliuteen sopii paremmin hällä väliä -asenne. Kehoaan ei tarvitse laiminlyödä, mutta sen ei tarvitse olla niin merkittävä osa identiteettiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Helsingin Sanomat kirjoittaa tuoreessa jutussaan, että ulkonäkö korostuu tällä hetkellä monella elämän osa-alueella ja aiheuttaa ihmisille paineita näyttää tietynlaiselta.

– Voisimme olla itsellemme armollisempia, ettemme ainakaan syyllistyisi siitä, että koemme ulkonäköpaineita. Paineet eivät ole meidän henkilökohtainen syymme, vaan vika on ajassa, työelämää We All -hankkeessa tutkinut uskontotieteen dosentti Mira Karjalainen sanoo lehdelle.

Keho hyväksytään sellaisena kuin se on, mutta asiasta ei tehdä sen kummempaa numeroa.

Välivaihe syömishäiriöisille

Kannattaa ainakin muistaa, että olemme paljon muutakin kuin kehomme. On pidemmän päälle uuvuttavaa miettiä koko ajan, miltä näyttää. Aikaansa ja energiaansa voi ja kannattaa käyttää muuhunkin – vaikka tekemiseen, kokemiseen ja tuntemiseen.

Revelistin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kehoneutraalius voi olla hyvä välivaihe esimerkiksi syömis- tai kehonkuvan häiriöistä toipuville, sillä se on helpommin saavutettavissa kuin kehon hyväksyminen. Kaikki eivät kuitenkaan pidä ajatusta kehoneutraaliudesta hyvänä, sillä se on askel kauemmas tietoisuudesta omasta itsestään. Keho kuitenkin kulkee mukana päivän jokaisena hetkenä, joten ei kai sitä voi täysin huomiottakaan jättää?

Askel kehoneutraaliuden suuntaan tuskin on kuitenkaan pahitteeksi, jos ottaa mallia kehopositiivisuusaktivisti Michelle Elmanilta.

– Kehoneutraalius on ennen kaikkea sitä, että käyttää vähemmän aikaa kehonsa miettimiseen, eikä anna kehonsa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tekee, hän sanoo Revelistille.

Kysely

Miten suhtaudut kehoosi?

Neutraalisti
Neutraalisti
46.1%
Negatiivisesti
Negatiivisesti
42.3%
Positiivisesti
Positiivisesti
11.5%
Ääniä yhteensä: 26
Mites aivot?

"Lauren Gordon kirjoittaa uudesta ilmiöstä..." Mun mielestä tää kehoneutraalius oli esim. 80-90-luvuilla vallassa ja moni ystäväni minä mukaan lukien emme tee vartalostamme niin isoa päänvaivaa. Lähinnä on huvittanut tämä nykyajan omaan napaan tuijottaminen, kun loppupeleissä se on vaan kuluttavaa ja senkin ajan olisi voinut käyttää hyödyllisemmin ja henkisiä avuja kehittäen :)

voi että

Ei pysty nousemaan portaita, ei pysty kävelemään mutta henkiset avut on mahtavat, ei tosin niiii in mahtavat että voisi levitoida itsensä paikasta toiseen taksin tai ambulanssin sijaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla