Nam, rasvaa! Marraskuussa on tilausta lohturuualle. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Nam, rasvaa! Marraskuussa on tilausta lohturuualle. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Psykologi ja ruokakirjailija Outi Rinne uskoo, että tunnesyöminen on muutakin kuin huono asia.

Outi Rinne, mihin tarvitsemme lohturuokaa?

Lohturuoka voi olla mitä vain, minkä itse yhdistää hyvään oloon. Kaikki syövät myös mielihyvän takia, ja niin kuuluu ollakin, sillä ruoka on muutakin kuin ravintoa. Lohturuuasta tulee mukava, tyydyttynyt olo.

Jos söisimme vain ravintoaineiden takia, ei todennäköisesti olisi ylipaino- tai laihuusongelmaa. Mutta on myös etuoikeus, että voimme nauttia syömisestä. Siihen liittyy muistoja, mielikuvia ja aistielämyksiä.

On hyvä, että syömisestä tulee hyvä mieli, kunhan tiedostaa, miksi syö. Ongelma tunnesyöminen on, kun se haittaa hyvinvointia tai aiheuttaa syyllisyyttä.

 ”Saman endorfiiniryöpyn voi saada lenkiltä, mutta se vaatii enemmän vaivaa.”

Miksi tunnesyömme?

Syöminen on helppo ja konkreettinen keino vaikuttaa nopeasti mielialaan. Saman endorfiiniryöpyn voi saada lenkiltä, mutta se vaatii enemmän vaivaa. Monelle on helpompi napata herkku, vaikka se hyvä olo ei kestäisi kovin pitkään.

Miksi himoitsemme juuri rasvaa, suolaa ja makeaa?

Sokeri, suola ja rasva saavat aikaan nopeita mielihyvän reaktioita aivoissa. Evoluution näkökulmasta ihminen on tarvinnut nopeasti imeytyvää ja energiapitoista ruokaa, koska ruuasta on ollut enimmäkseen pulaa. Ihmislaji on suuntautunut pitämään sellaisesta ruuasta.

Mitä lohturuuan tarve kertoo tästä ajasta?

Länsimaissa ruokaa on jo niin ylenpalttisesti, että meillä on varaa valikoida, mitä haluamme syödä. Elämä on hektistä ja stressaavaa, jolloin tarve nopeaan mielihyvään kasvaa. Älylaitteiden kulttuurissa on totuttu, että tarpeet saadaan tyydytettyä nopeasti, ja mielihyvää halutaan hakea nopeista lähteistä. Taustalla vaikuttaa myös iso liikekoneisto. Ruokateollisuus hyötyy siitä, että ihmisillä on mielitekoja.

Uudessa Lohturuokaa-kirjassasi tehdään perinteisistä herkuista terveellisempiä versioita. Miksi vehnäpulla pitäisi korvata kikhernekorvapuustilla?

Ylipainon lisääntyminen on oikea ongelma, ja nykyään monen ruokavalio on käynyt ravintoköyhäksi. Liputan terveellisen ruokavalion puolesta, mutta en ryppyotsaisuuden. Ei ole tarvetta kieltää herkuttelua kokonaan, mutta sen voi tehdä fiksummin. Moni kokee syyllisyyttä syömisestä, ja sen muuttaminen on tärkeää. On turhaa kärsimystä soimata itseään repsahduksen jälkeen. Se ei auta tilannetta, päinvastoin.

Outi Rinteen Lohturuokaa – tietoista herkuttelua (Atena) ilmestyi 8.11.

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Liikkuminen voi ehkäistä masennusta ja helpottaa sen oireita. Jo pienikin määrä vaikuttaa.

Moni aktiivinen liikkuja sen tietää: sopivasti rankan treenin jälkeen olo on parhaimmillaan euforinen. Hikoiluttavan session jälkeen tuntuu, kuin seisoisi hieman suorempana. Mielessä yleensä vauhdilla liikehtivät ajatukset rauhoittuvat. Tuntuu siltä, kuin maailma jäsentyisi pääkopassa hieman paremmin.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa. Vaikutus on tunnettu ja tunnistettu tutkimuksissakin pitkään.

Erityisesti aerobisen liikunnan hyödyistä on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tulokset ovat niin vakuuttavia, että sopivasti sydäntä sykähdyttävää liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, uintia ja pyöräilyä, suositellaan itsehoidoksi myös masennukseen.

Liikunnan hyvää oloa synnyttävä vaikutus ei ole pelkästään urheiluhullujen urbaania legendaa.

Tutkijoiden mukaan aerobinen liikunta voi parhaimmillaan aidosti auttaa masennuksessa. Mutta miten on lihaskuntoliikunnan laita?

Useita eri tutkimuksia yhdistelevä tuore amerikkalaisselvitys kertoo, että aerobisen liikunnan lisäksi ihan puhdas punttien nostelu voi toimia masennuksen hoidossa. Selvityksen mukaan lihaskuntoharjoittelu voi lieventää masennusoireita ja kohottaa mielialaa merkittävästi.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa käytiin läpi 33 eri tutkimusta, joihin osallistui yhteensä liki 2000 eri-ikäistä miestä ja naista. Tutkimusten mukaan lihasten treenaaminen on hyödyllistä kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta.

Kuinka paljon kannattaa liikkua?

Tutkijoilla ei ole vielä antaa tarkkaa liikuntamäärää, josta olisi hyötyä masennuksen hoidossa. Hyvänä yleisohjeena voi kuitenkin pitää esimerkiksi liikuntapiirakkaa.

Tärkeintä on, että liikkuu.

Selvityksen ehkä kaikista mukavin havainto on se, että treenaaminen kohentaa mielialaa riippumatta siitä, kuinka paljon lihakset oikeasti kasvavat. Ei siis tarvitse omistaa elämäänsä liikunnalle, jotta saisi oman osansa treenaamisen hyvistä vaikutuksista. Tärkeintä on, että liikkuu.

Tämä havainto tukee muitakin viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan jo pienikin aktiivisuus edistää terveyttä.


Mistä liikunnan mielialaa kohentava vaikutus kumpuaa?

Tutkimuksen johtaja Brett Gordonin mukaan vaikutus on todennäköisesti yhdistelmä fysiologisia ja sosiaalisia syitä.

Todennäköisesti yksi syistä siihen, että liikunta kohottaa mielialaa piilee siinä, että harrastuksen avulla elämäänsä saa uusia, tsemppaavia ihmissuhteita. Positiivisten ihmissuhteiden on moneen kertaan huomattu tepsivän hoidoksi masennukseen.