Nam, rasvaa! Marraskuussa on tilausta lohturuualle. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Nam, rasvaa! Marraskuussa on tilausta lohturuualle. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Psykologi ja ruokakirjailija Outi Rinne uskoo, että tunnesyöminen on muutakin kuin huono asia.

Outi Rinne, mihin tarvitsemme lohturuokaa?

Lohturuoka voi olla mitä vain, minkä itse yhdistää hyvään oloon. Kaikki syövät myös mielihyvän takia, ja niin kuuluu ollakin, sillä ruoka on muutakin kuin ravintoa. Lohturuuasta tulee mukava, tyydyttynyt olo.

Jos söisimme vain ravintoaineiden takia, ei todennäköisesti olisi ylipaino- tai laihuusongelmaa. Mutta on myös etuoikeus, että voimme nauttia syömisestä. Siihen liittyy muistoja, mielikuvia ja aistielämyksiä.

On hyvä, että syömisestä tulee hyvä mieli, kunhan tiedostaa, miksi syö. Ongelma tunnesyöminen on, kun se haittaa hyvinvointia tai aiheuttaa syyllisyyttä.

 ”Saman endorfiiniryöpyn voi saada lenkiltä, mutta se vaatii enemmän vaivaa.”

Miksi tunnesyömme?

Syöminen on helppo ja konkreettinen keino vaikuttaa nopeasti mielialaan. Saman endorfiiniryöpyn voi saada lenkiltä, mutta se vaatii enemmän vaivaa. Monelle on helpompi napata herkku, vaikka se hyvä olo ei kestäisi kovin pitkään.

Miksi himoitsemme juuri rasvaa, suolaa ja makeaa?

Sokeri, suola ja rasva saavat aikaan nopeita mielihyvän reaktioita aivoissa. Evoluution näkökulmasta ihminen on tarvinnut nopeasti imeytyvää ja energiapitoista ruokaa, koska ruuasta on ollut enimmäkseen pulaa. Ihmislaji on suuntautunut pitämään sellaisesta ruuasta.

Mitä lohturuuan tarve kertoo tästä ajasta?

Länsimaissa ruokaa on jo niin ylenpalttisesti, että meillä on varaa valikoida, mitä haluamme syödä. Elämä on hektistä ja stressaavaa, jolloin tarve nopeaan mielihyvään kasvaa. Älylaitteiden kulttuurissa on totuttu, että tarpeet saadaan tyydytettyä nopeasti, ja mielihyvää halutaan hakea nopeista lähteistä. Taustalla vaikuttaa myös iso liikekoneisto. Ruokateollisuus hyötyy siitä, että ihmisillä on mielitekoja.

Uudessa Lohturuokaa-kirjassasi tehdään perinteisistä herkuista terveellisempiä versioita. Miksi vehnäpulla pitäisi korvata kikhernekorvapuustilla?

Ylipainon lisääntyminen on oikea ongelma, ja nykyään monen ruokavalio on käynyt ravintoköyhäksi. Liputan terveellisen ruokavalion puolesta, mutta en ryppyotsaisuuden. Ei ole tarvetta kieltää herkuttelua kokonaan, mutta sen voi tehdä fiksummin. Moni kokee syyllisyyttä syömisestä, ja sen muuttaminen on tärkeää. On turhaa kärsimystä soimata itseään repsahduksen jälkeen. Se ei auta tilannetta, päinvastoin.

Outi Rinteen Lohturuokaa – tietoista herkuttelua (Atena) ilmestyi 8.11.