Kuvat
Roni Rekomaa / Sanoma-arkisto, Shutterstock
Unohtuiko salasana kolmatta kertaa tässä kuussa? Älä huoli, et ole yksin.
Unohtuiko salasana kolmatta kertaa tässä kuussa? Älä huoli, et ole yksin.

Huonomuistisuus ei ole synnynnäinen ominaisuus tai luonteenpiirre. Aivoja voi treenata kuin kroppaa, toteaa aivotutkija Minna Huotilainen.

Missä hemmetissä ne avaimet nyt taas ovat? Miksen muista uuden kollegan nimeä? Mitä tärkeää minun pitikään tehdä puhelimella, kun ajauduin jälleen kerran selailemaan Instagramia?

Kuulostaako tutulta?

Muistiongelmat tuntuvat olevan länsimaiden uusi kansansairaus. Eikä nyt puhuta varsinaisista muistisairauksista, vaan edellä kuvatun kaltaisesta hajamielisyydestä ja unohtamisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Kyse ei ole huonosta muistista, vaan huonosta muistinkäytöstä, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Huonomuistisuus ei ole siis synnynnäinen ominaisuus tai luonteenpiirre. Muistiaan voi harjoittaa ja ohjata, kunhan ymmärtää, miten se toimii.

Minna Huotilainen on aivotutkija ja kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta.
Minna Huotilainen on aivotutkija ja kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta.

Huotilainen on kirjoittanut tietokirjailija Leeni Peltosen kanssa Uuden ajan muistikirjan (Otava, 2020), jossa opastetaan lukijaa käyttämään aivojaan ja muistiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tammikuussa julkaistava kirja sisältää paljon tutkimustietoa, mutta myös kiitettävästi konkretiaa. Parasta antia ovat muistitestit ja arjen tasolle menevät vinkit muistin ja oppimisen parantamiseen.

– Aivoterveydestä ei puhuta mielestäni tarpeeksi. Miksei muistille ja muutenkin aivojen toimivuudelle lähdettäisi asettamaan tavoitteita samaan tapaan kuin esimerkiksi fyysiselle kunnolle?

Opi ymmärtämään muistamisen mekanismeja

Huotilaisen mielestä positiivista on se, että aivojen toiminta vaikuttaa kiinnostavan ihmisiä yhä enemmän. Siitä kielivät esimerkiksi kuluttajille suunnatut aivomittarit, joilla käyttäjä voi mitata aivosähkökäyränsä kotioloissa.

– Ne mittaavat ihan oikeita asioita ja visualisoivat esimerkiksi sitä, milloin olet pystynyt keskittymään. Sitä kautta voi oppia ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat muistiin tai oppimiseen.

Huovinen muistuttaa, että muistin toimivuutta voi kartoittaa ilman sähkökäyriäkin.

Hyvä alku on miettiä niitä arjessa toistuvia tilanteita, joissa oma muisti ”pettää”. Avuksi tilanteiden kartoittamiseen kannattaa ottaa myös läheinen, sillä joihinkin huonoihin muistin käyttötapoihin tottuu ja niille tulee sokeaksi.

– Ihmisen muisti ei tule koskaan täyteen, mutta sillä on rajoitteensa. Muistimme on valikoiva – sekä hyvässä että pahassa.

Muistin kehittämistä auttaa, kun ymmärtää, miten se toimii. Muisti jaetaan kolmeen osaan: aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin.

  1. Aistimuisti kerää kaikkea aistimaamme, joten tietoa kertyy valtavasti. Suurin osa tiedosta kuitenkin haihtuu hetkessä, ennen kuin ehdimme edes tulla siitä tietoiseksi. Vain se osa tiedosta, johon kiinnitämme huomiomme, siirtyy työmuistin puolelle.
  2. Työmuistissa ovat ne asiat, jotka ovat juuri tällä hetkellä mielessämme. Se on järjestelmän tärkeä, mutta samaan aikaan heikko kohta: työmuistin kapasiteetti on yllättävän pieni ja kesto rajallinen. Sinne mahtuu vain muutama asia kerrallaan, eivätkä asiat säily työmuistissa pariakymmentä sekuntia kauempaa, jos niitä ei aktiivisesti kertaa. Käsittelemällä ja kertaamalla asioita ne siirtyvät työmuistista säilömuistiin.
  3. Pitkäkestoinen säilömuisti sisältää valtavasti tietoa, ja sen kapasiteetti on rajaton. Säilömuistiin talletettu tieto ei myöskään koskaan katoa. Ongelma on se, että säilömuistin sisältöä ei ole helppoa palauttaa työmuistiin.

Muistamisen ongelmalapsi on siis työmuisti.

Huotilainen kuvailee työmuistia pieneksi, kaltevaksi työpöydäksi, josta tavaroita putoilee helposti pois – varsinkin, jos pöytä on täynnä. Sen toiminta häiriintyy heti, jos ympärillä on paljon ärsykkeitä, joihin huomio kiinnittyy. Asia on helppo todeta esimerkiksi meluisassa avokonttorissa, jossa keskittymistä vaativan työn tekeminen on vähintäänkin haastavaa, jos ei mahdotonta.

– Nykyinen työelämä on muutenkin erittäin kuormittavaa muistin kannalta. Multitaskaaminen ja jatkuva keskittymisen keskeytyminen esimerkiksi sähköposteihin ovat myrkkyä muistille, Huotilainen sanoo.

Avaimet muistin tehostamiseen ovat jokaisen omissa käsissä.
Avaimet muistin tehostamiseen ovat jokaisen omissa käsissä.

Muistin kannalta optimaalisinta olisi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Olisikin suositeltavaa, että työntekijän olisi mahdollista tehdä keskittymistä vaativa tehtävä ilman keskeytyksiä tai muita häiriötekijöitä. Jo sähköpostin sulkeminen siksi aikaa on hyvä ensiaskel.

Työmuistin toimivuutta voi tehostaa myös erilaisilla apuvälineillä. Rajallista kapasiteettia vapautuu, kun teemme esimerkiksi tehtävälistoja ja käytämme kalenteria ja kännykkämuistutuksia.

– Omaa muistikapasiteettia voi ja kannattaa hallita ja suojella.

Laita muistisi testiin

Mistä sitten tietää, onko omassa muistissa parantamisen varaa?

Työmuistiaan voi testata esimerkiksi näillä kolmella eritasoisella testillä, jotka on poimittu Uuden ajan muistikirjasta (Otava, 2020). Huotilaisen mielestä testien tärkeintä antia on se, että niiden kautta voi oppia ymmärtämään muistinsa mekanismeja ja optimoimaan sitä kautta toimintaansa muistiystävällisemmäksi.

1. Sanalista

Katso seuraavaa kuuden sanan listaa ja lue se läpi pari kertaa. Yritä sitten kirjoittaa koko sanalista muististasi.

  • Kuu
  • Lehmänmaito
  • Pöytäliina
  • Lentopallo
  • Turvesuo
  • Rautaharava

Suurin osa aikuisista muistaa neljä tai viisi sanaa. Myös kolmen tai kuuden sanan muistaminen on aivan normaali tulos. Jos muistit 0–2 sanaa, sinun on pohdittava tilannetta, jossa luit sanat ja yritit kirjoittaa niitä muistiin. Pystyitkö keskittymään? Luitko listan huolellisesti läpi? Oliko sinulla kynä ja paperia heti valmiina, vai jouduitko etsimän niitä? Oliko huoneessa taustamelua? Moni tekijä voi vaikuttaa siihen, että et pysty ottamaan muistettavaa sisältöä työmuistiisi käsiteltäväksi. Jos näin käy, on selvää, ettei sanojen muistaminen voi onnistua kovin hyvin.

2. Numerotesti

Luettele kerran ääneen numerot 2–5–8–7.

Sen jälkeen yritä luetella samat numerot käänteisessä järjestyksessä. Jos numerot ja numeroiden järjestys mahtuvat työmuistiin kokonaisuudessaan, numeroiden luetteleminen takaperin on mahdollista.

Tällaisessa testissä työmuistiin tallennetaan tietoa, ja tiedolla tehdään erilaisia operaatioita. Juuri tätä on hyvä työmuistin käyttö: ei liian montaa asiaa työpöydällä yhtä aikaa, ei uutta tietoa kesken operaation, keskittymisrauha ja selkeä tehtävä, jota työmuistissa tehdään.

3. Numerot ja laskutehtävä

Opettele ulkoa tämä numerosarja: 45–62–99–43–11. Laske sen jälkeen seuraavat laskut:

  • 2 + 54 = __
  • 16 – 5 = __
  • 4 x 9 = __
  • 11 + 37 = __

Kirjoita nyt opettelemasi numerosarja paperille.

Työmuisti alkaa pettää silloin, jos varsinaisen tehtävän väliin pakataan muita tehtäviä. Vaikka numerosarjan opettelu sinänsä on täysin mahdollista – joskin vaativaa – välissä suoritetut yksinkertaiset laskutoimitukset kaappaavat tarkkaavaisuuden puoleensa ja vaikeuttavat huomattavasti numerosarjan muistissa pysymistä.

Tämä pieni esimerkki osoittaa hyvin työmuistimme rajallisuuden. Esimerkiksi simpanssi peittoaa ihmisen työmuistillaan mennen tullen.

Vierailija

Ensimmäisessä tehtävässä tein sanoista tarinan ja muistin kaikki sanat. Toisen tehtävän ajattelin päivämääränä. Kolmannessa jaoin numerot kolmen sarjoihin ja viimeksi jäi neljä numeroa. Näin muistin kaikki oikein, vaikka pidän itseäni huonomuistisena.

Kuusikymppinen

Sama strategia toimi minullakin sekä sanojen että numerosarjan suhteen! Ja olen tunnetusti erittäin hajamielinen. Tämä osoittaa, että keskittyminen auttaa muistamisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla