Sinertävät suonikiemurat eivät imartele kantajaansa, mutta ei niistä yleensä ole vaaraakaan. Verisuonikirurgi kertoo, milloin kohjuja kannattaa hoitaa.

1. Miten suonikohjut syntyvät?

Suonikohjuja ilmaantuu, kun jalkojen laskimoihin kehittyy vajaatoiminta. Laskimoiden heikko toiminta johtuu siitä, että niiden seinämät alkavat vaurioitua ja veren virtausta ohjaavat läpät eivät toimi enää kunnolla. Laskimopaine jaloissa nousee.

Suonikohjut näkyvät pullottavina, sinertävinä, kiemuraisina ja eri paksuisina suonirihmoina jaloissa. Ne ilmestyvät tavallisimmin pohkeisiin, mutta joskus myös reisiin.

2. Millaisia oireita suonikohjuihin liittyy?

Alkuvaiheessa ei yleensä minkäänlaisia. Oireina voi kuitenkin olla jalkojen turvottelua, kipuilua, pistelyä ja paineen tunnetta. Turvotus tuppaa lisääntymään päivän mittaan ja yltyy pahimmilleen iltaisin. Jos jalat nostaa koholle, turvotus vähenee. Moni suonikohjupotilas potee öisin suonenvetoa, särkyä tai levottomia jalkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Mitkä tekijät altistavat suonikohjuille?

Aikuisista noin 30-40 prosentilla on jalkojen pintalaskimoiden vajaatoimintaa. Jo kolmi-nelikymppisellä voi olla näkyviä suonikohjuja. Ikääntyessä suonikohjuja ilmaantuu lisää, ja monella eläkeikäisellä niitä on jaloissaan runsaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suonikohjuja on enemmän naisilla kuin miehillä ja synnyttäneillä naisilla enemmän kuin synnyttämättömillä. Myös perintötekijät vaikuttavat. Toisin kun yleensä luullaan, seisomatyö ei ilmeisesti lisää riskiä saada suonikohjuja.

4. Voiko suonikohjuja hoitaa itse?

Ei voi, mutta suonikohjuiset jalat kiittävät etenkin riittävästä liikunnasta ja painonhallinnasta. Paineen tunnetta ja kipuilua voi pyrkiä helpottamaan seuraavin konstein:

  • Kuormita jalkojasi. Jävely, juoksu ja hyppely aktivoivat jalan laskimovirtausta. Ota liikunta osaksi arkeasi: nouse portaat, vältä pitkiä istumajaksoja ja kävele reippaasti ainakin osa työmatkastasi. Treenaa jalkateriä vaikka illalla TV:n ääressä. Etsi netistä kiva jalkavoimisteluohje.
  • Kokeile tukisukkia. Lääkinnällisistä tukisukista voi olla apua suonikohjuisten jalkojen kipuiluun ja lievään turvotteluun. Käytä tukisukkia myös liikkuessasi. Sukat saattavat kuivattaa ihoa, joten rasvaa jalkojasi säännöllisesti.
  • Valitse hyvät kengät. Ohut, päkiästä taipuisa pohja ja matala korko tekevät hyvää jaloille. Kengän kärkiosan on oltava riittävän tilava sekä pituus- että leveyssuunnassa. Siten jalkaterällä on varaa levitä ja pidentyä, ja varpailla on tilaa koukistua.

5. Ovatko suuret suonikohjuröllykät terveysvaara?

Eivät ole, eikä oireettomia suonikohjuja tarvitse hoitaa – olipa kinttu sitten kuinka ruma tahansa. Hoito on tarpeen vasta sitten, kun suonikohjut muuttuvat varsinaiseksi suonikohjutaudiksi.

6. Milloin suonikohjujen vuoksi on syytä mennä lääkäriin?

Silloin, kun et enää pärjää ikävältä tuntuvien oireiden kanssa: nilkkasi turpoavat, suonikohjuisiin jalkoihisi ilmaantuu kutisevaa ihottumaa, iho jaloissasi tummuu tai olet sairastanut pintalaskimon tukkotulehduksen. Nämä ovat merkkejä edenneestä suonikohjutaudista. Hoitamattomana suonikohjutauti saattaa tässä tilanteessa aiheuttaa säärihaavan.

7. Kannattaako vaarattomia mutta ikävännäköisiä suonikohjuja hoidattaa?

Julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan vain oireista suonikohjutautia. Jos muhkuroista ei ole mitään muuta kuin kosmeettista haittaa, niitä voi hoidattaa yksityisellä lääkäriasemalla.

8. Mitkä ovat suonikohjujen hoitomuodot?

Uudet hoitokeinot ovat syrjäyttäneet lähes täysin perinteisen veitsikirurgian. Tätä nykyä suonikohjuja hoidetaan pääosin kahdella tapaa: vaahtokovetushoidolla tai lämpökatetrihoidolla. Suonikohjuhaaroja voidaan poistaa niin sanotulla koukkumenetelmällä pienistä pistohaavoista.

Vaahtokovetushoidossa jalan laskimoon ruiskutetaan ultraäänen avulla vaahtomaista ainetta. Menetelmä kutistaa laajentuneen ja vioittuneen laskimon ja aiheuttaa siihen keinotekoisen arpeutuman. Suonikohju häviää.

Lämpökatetrihoidossa pinnalliseen runkolaskimoon ujutetaan kuuma kuitu, joka tuhoaa viallisen laskimon. Suoni ensin arpeutuu ja sitten katoaa.

Molemmat hoidot tehdään yleensä paikallispuudutuksessa.

9. Millainen on toipumisvaihe?

Potilas pääsee toimenpidepäivänä kotiin. Vaahtohoidon jälkeen sairauslomaa ei yleensä tarvita, mutta lämpökatetrihoidon jälkeen sairausloma kestää tavallisesti muutamia päiviä. Liikunta ja tavalliset tulehduskipulääkkeet kuurina riittävät hoidetun jalan kipuiluun.

Lääkäri määrää jatkohoidoksi hoitosukan, jota käytetään yleensä parin viikon ajan hoitotoimenpiteen jälkeen. Sukka on varotoimenpide ja sen toivotaan parantavan hoidetun raajan laskimoverenkiertoa. Varmaa tutkimustietoa sukan vaikutuksesta ei kuitenkaan ole.

10. Uusiutuvatko suonikohjut?

Usein uusiutuvat, ikävä kyllä. Ikääntyminen kasvattaa uusien suonikohjujen syntyriskiä, ja viidessä vuodessa jopa puolet hoidetuistakin potilaista saa uusia suonikohjuja. Hoitoon voi tarvittaessa hakeutua silloin uudestaan.

Asiantuntijana thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärvi Turun ja Tampereen Terveystalosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla