Jalkapohjan jännekalvon tulehdus, plantaarifaskiitti, aiheuttaa pirullisen kivun. Sen hoidosta annetaan usein pessimistinen kuva: kipu paranee kunnolla vain ajan kanssa. Konsteja paranemisen nopeuttamiseen on kuitenkin tarjolla. 

Se vihloo joka askeleella kantapäässä ja säteilee jalan keskiosaan tai sisäsivulle. Pahimmillaan sattuu levossakin. Ensin koskee toiseen kantapäähän ja muutaman kuukauden ontumisen jälkeen myös toiseen, jos jalkojaan ei pysty lepuuttamaan.

Kantapääkipu pysäyttää monta yli nelikymppistä menijää. Kivuliaan vaivan voi saada nuorempikin, mutta ikä, ylipaino, jalkaholvin laskeuma, väärinkävely, jalkaterän nivelongelmat ja kehnot kengät yleistävät kantapään kovaa kiputilaa.

Nuori saa vaivan rankan rasituksen jälkeen, vanhemmalle kipua aiheuttaa jalkaterän rakenteiden rappeutuminen. Korkeiden korkojen käyttäjää jännekalvojen rappeuma odottaa melko varmasti siksi, että korkokengässä kehon paino osuu liiaksi jalan holvikaarelle ja se ylirasittuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jotta toinen kantapää ei alkaisi vaivata, kipua kannattaa alkaa hoitaa ajoissa. Fiksu pitää heti viikon rasitusvapaan sekä tulehduskipulääke- ja venyttelykuurit. Hoidolla on kiire myös siksi, ettei aristavan kalvojänteen kiinnityskohtaan pääse kehittymään ns. luupiikkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kylmää ja etanahierontaa

Tutkijat ovat jo pitkään koittaneet selvittää, johtuuko jännekalvojen kipu tulehduksesta vai rappeutumisesta.

– Niin tai näin, kipua täytyy hoitaa, sanoo fysioterapeutti Saku Kallinen.

Kivun kotihoito kannattaa aloittaa kylmällä. Kipukohtaa ei saa palelluttaa, mutta sen voi jäähdyttää kylmäpakkauksella hyvin kylmäksi vaikkapa viidesti päivässä. Muutaman minuutin jäähdytykset vilkastuttavat verenkiertoa. Tulehduskipulääke on järkevä käyttää kuurina.

– Päinvastoin kuin yleensä luullaan, plantaarifaskia ei oikeastaan veny, vaikka sitä venyttäisi. Erilaiset venytykset auttavat siksi, että ne parantavat kalvojen sisäistä nesteytystä ja liukua. Kudoksen elastisuus ja kimmovoima lisääntyvät.

Kallinen suosittelee kokeilemaan jalkapohjan hierontaa etanahitaasti terapiapallolla tai golfpallolla. Hitaus on tärkeää siksi, että muutokset kudoksissa ehtivät tapahtua.

Venytystä, tukea ja pehmusteita

Kipeää kantapäätä hoitavat myös lepo ja venytykset. Jos kävelyä ja jalalle varaamista ei voi kokonaan välttää, kenkiin on hyvä hankkia kantapäiden alle pehmentävät pohjalliset.

Jotta kipu lievittyy, kenkien on tuettava jalkaholvia.

– Yleensä kantapääkipuinen päätyy käyttämään pehmeitä tossuja, mutta holvia tukeva kenkä ja kantapääpehmike ovat parempi tapa vähentää kipua, sanoo ortopedi Urho Väätäinen.

Kantapääkipu on pahimmillaan aamuisin. Siksi jalkaterää on fiksua venyttää myös öisin. Hyväksi havaittu väline on venytyssukka, joka tukee varpaat kohti nilkkaa. Samaa yötyötä tekee venytyslastakin, mutta lastan kanssa on nukuttava selällään.

Pistos nopeuttaa toipumista

Jos omat keinot on kokeiltu eikä kipu asetu, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Plantaarifaskiittiin on vuosikymmeniä kokeiltu PRP-verihiutaleplasmapistoksia (Platelet rich plasma, PRP). Potilaan omasta plasmasta rikastettu kollageenikasvutekijä ruiskutetaan jännekalvon rappeumakohtiin. Pistos ei poista kipua välittömästi, mutta se antaa vauhtia elimistön omille paranemistekijöille.

– PRP on laajentunut huippu-urheilijoiden akillesvammojen, tenniskyynärpäiden ja hyppääjänpolvien korjaamisesta tavallisen kansan kantapääkipuihin. Nivelrikonkin hoitotulokset ovat PRP:llä lupaavia, Väätäinen sanoo.

Tutkimusten mukaan verihiutaleplasmapistos helpottaa kahdeksalla potilaalla kymmenestä kantapään jännekalvon tulehdusta ja lyhentää sairauspoissaoloja huomattavasti. Lääkärin kanssa on järkevää jutella hoitojärjestyksestä: kannattaako pistos ottaa heti vai kokeilla ensin kaikki muut konstit.

Aikaisemmin annettiin myös kortisoni- tai botuliinipistoksia, mutta niitä käytetään plantaarifaskiittiin enää harvoin. Myös leikkaushoidoista on luovuttu miltei kokonaan.

Oikeisiin kohtiin pistetty kortisoni lievittäisi kipua heti, mutta haittavaikutuksena se haurastuttaa kantapään rasitukselle alttiita rakenteita.

Botuliinipistoksilla on huomattavan paljon sivuvaikutuksia. Väätäinen ennustaakin kalliimman, mutta haitattoman PRP-kasvutekijän korvaavan muut pistoshoidot, kunhan näyttöä saadaan lisää. Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian osastolla PRP:ta on pistetty erilaisiin jänne-luuliitosten kipuihin kuten tenniskyynärpäihin, hyppääjän polviin ja akillesjännevaivoihin.

Kävelytekniikka kuntoon

Ortopedi Urho Väätäinen sanoo ihmisen ottavan noin 35 000 askelta viikossa. Jos kävelytekniikka on puutteellinen, se tarkoittaa puoltatoista miljoonaa väärää rasitusta vuodessa. Harvan jalan rakenteet kestävät moista rääkkiä.

– Kiertojäykät, holvia tukevat kengät ja kantapäästä varpaisiin rullaava askel niin, että suurin osa jalan työntövoimasta lähtee ukkovarpaasta, Väätäinen tiivistää plantaarifaskiittia ehkäisevän kävelyn.

Oman kävelytyylinsä voi parhaiten tarkistaa kuntosalin peilistä juoksumatolla kävellessä. Muutaman kilon painonpudotus voi estää muitakin jalkakipuja.

Kehon lihakset tasapainoon

Jalkavaivojen syy löytyy joskus myös ylempää kropasta.

– Toiminnallinen ongelma voi juontaa vaikka niskarusetista. Silloin on huollettava koko kehoa ja tehtävä voimaharjoituksia ja venyttelyä, sanoo fysioterapeutti Saku Kallinen.

Lääkärin hoidon ja fysioterapeutin ohjeiden lisäksi apua löytyy jäsenkorjaajalta. Hänen käsittelynsä tarkoitus on tukea kehon tasapainoa, jolloin polven, lonkan, alaselän tai hartioiden vaiva helpottuu. Jäsenkorjaus on perinteinen käsittelyhoito, jossa palautetaan koko kropan luonnollisia liikeratoja. Kehoa hierotaan ja lihaskalvoja käsitellään lempeästi.

– Huolellinen jäsenkorjaus kestää kaksi tuntia.Siinä ajassa lihakset ja lihaskalvot saadaan niin rennoiksi, että tukirankaa voidaan ohjata luonnolliseen asentoonsa. Kun ranka on tasapainossa, virheellinen rasitus ja paine jalkaholviin vähenevät, sanoo benestatera-jäsenkorjaaja Tarja Tirkkonen.

Jos keho asettuu luonnolliseen, hyvään asentoon, toisen kantapään kivuilta voi välttyä. Myös plantaarifaskiitin uusiutuminen saattaa estyä, kun kävelytekniikka paranee.

Tukiteippaus helpottaa kipua

Fysioterapeutti Mikko Niirasella on omaakin kokemusta kantapään jännekalvon kivusta. Siihen auttoi teippaus joustamattomalla urheiluteipillä.

– Teippaus kannattaa tehdä heti, kun kipu ilmaantuu. Fysioterapeutit opastavat teippauksen teon, jonka jälkeen se on helppo tehdä itsekin.
Pitkittyneeseen plantaarifaskiittiin tehoaa tutkimusten mukaan kehon ulkoinen paineaaltohoito, ESWT.

–  Kannattaa hoitaa heti kipujen syytä eikä seurausta, Niiranen suosittaa.


Mikä plantaarifaskiitti?

Kun jännekalvo rasittuu ja lyhenee, kipu tuntuu kantapäässä, jalkaterän keskiviivassa tai sisä-syrjässä. Kipu johtuu siitä, että askel venyttää kalvoa normaaliin mittaansa. Rasitus pahentaa kipua. Jos vaivaa ei hoida pois, kalvojänteen kiinnityskohtaan kalkkeutuu ns. luupiikki.

Näin hoidat itse

  • lepuuta kipeää jalkaa
  • anna paikallisesti kylmää
  • ota kipulääke tarvittaessa
  • käytä jalkaholvia tukevia kenkiä
  • laita kantapääpehmikkeet kumpaakin kenkään
  • hiero jalkapohjaa etanahitaasti terapiapallolla tai golfpallolla
  • käytä öisin venytyssukkaa tai -lastaa
  • kokeile tukiteippauksia
  • kävele niin, että valtaosa askeleen työntövoimasta lähtee ukkovarpaasta

 

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla