Tässä toimiva konsti pitkän elämän tavoittelijalle: syö ravinteikasta, kasvispitoista ja vähän energiaa sisältävää ruokaa. Geenit selittävät 20–30 prosenttia eliniän eroista. Loppuihin 70–80 prosenttiin voi itse vaikuttaa – paitsi sattumaan. 

Kun kaikkien aikojen vanhimmaksi väitetty ihminen Jeanne Calment kuoli elokuussa 1997, hän oli iältään 122 vuotta, 5 kuukautta ja 14 päivää. Kovin paljon pitempään tuskin voimme elää, jos tiede ei keksi keinoa hidastaa elimistön vanhenemista.

– Kun vanhenemme, soluihin kertyy vähitellen erilaisia virheitä ja haitta-aineita. Solujen jakaantuminen lyhentää esimerkiksi kromosomien päitä, jolloin niissä ei ole enää riittävästi suojaavia DNA-jaksoja, kuvailee gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen.

Kun solujen perimään tulee virheitä, elimistö pyrkii poistamaan nämä solut. Ikääntyessä soluja kuolee nopeammin kuin uusia syntyy tilalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vähitellen ihminen haurastuu, ja esimerkiksi tavallinen tulehdustauti tai luunmurtuma voi olla kohtalokas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Omenankuoria lautaselle?

Maailmalla on tutkijoita, jotka uskovat, että tulevaisuudessa ihmisen maksimi-ikää voidaan lisätä hidastamalla elimistön  vanhenemismuutoksia. 

Yksi toimiva konsti on jo tiedossa: jos syö hyvin ravinteikasta, kasvispitoista ja vähän energiaa sisältävää ruokaa, se voi hidastaa elimistön vanhenemista. Dieettiin kuuluu esimerkiksi vihanneksia, täysjyväviljaa ja omenankuoria.

– Eläinkokeista tiedetään, että tällainen ruokavalio voi torjua sairauksia ja pidentää elinikää. Varsinaista ”pitkän iän pilleriä” ei kuitenkaan ole vielä keksitty, Rantanen kertoo.

Hyvää 200-vuotispäivää?

Taina Rantanen on itse tyytyväinen siihen, että elämme korkeintaan noin satavuotiaiksi. Jos ihmisen elinikä yhtäkkiä pitenisi vaikkapa 200 vuoteen, sillä olisi mullistavia vaikutuksia yhteiskuntaan.

– Meillä on tietty käsitys elämänkulusta: on lapsuus, nuoruus, työikä ja eläkeikä. Jos ihmiselämä kestäisikin selvästi pitempään, yhteiskunta
pitäisi järjestää aivan toisella tavalla, hän pohtii.

Tulevaisuudessa osalla meistä olisi ehkä varaa elämää pidentävään pilleriin, osalla taas ei. Tästä voisi seurata valtavan eriarvoinen yhteiskunta.

– Meillä olisi ihmisiä, jotka elävät 80 vuotta, ja ihmisiä, jotka elävät 200 vuotta. Se on aika erikoinen ajatus, Rantanen huomauttaa.

Nämä ohjaavat vanhenemisen tahtia!

  • 1. GEENIT EIVÄT MÄÄRÄÄ Geeniä, joka selittäisi pitkän iän salaisuuden, ei ole löytynyt, vaan perintötekijät näyttävät vaikuttavan lähinnä alttiuteemme sairastua erilaisiin sairauksiin. Kaksostutkimusten mukaan 20–30 prosenttia eliniän eroista johtuu perimästä ja loput 70–80 prosenttia selittää ympäristö, elintavat ja sattuma. Toisaalta terveellisistä elintavoista on hyötyä erityisesti niille, jotka ovat perineet sairauksille altistavat geenit.
  • 2. KATSE VALOON Myönteinen ja luottavainen elämänasenne edistää tutkimusten mukaan kuntoutumista erilaisista tapaturmista. Lisäksi se ennustaa parempaa toimintakykyä vanhuudessa. 
  • 3. AIVOT JA ARVOT Jos haluat elää mahdollisimman terveenä myös vanhana, sinun kannattaa harjoittaa aivojasi, liikuttaa kroppaasi, syödä terveellisesti ja tavata eri-ikäisiä ystäviä. Taina Rantanen lisää listaan sen, että kannattaa elää omien arvojensa mukaista elämää. Yksi ihmisen hyvinvoinnin  edellytys on, että hän pyrkii edistämään asioita, joita arvostaa ja pitää tärkeinä.
  • 4. YKSINÄISYYS ON RISKI Ihminen on tarkoitettu elämään muiden ihmisten kanssa, ja yksinäisyys voi jopa lyhentää elinikää. Erityisesti riskejä kasaantuu yksinäisille miehille: he käyttävät usein muita enemmän alkoholia, syövät huonosti ja tupakoivat. Jos ihminen on kovin yksin, hän ei ehkä hakeudu ajoissa lääkäriin, ja sairaus voi edetä pidemmälle. Vuorovaikutus muiden kanssa piristää myös mieltä ja lisää henkistä hyvinvointia.
  • 5. TUPAKOINTI VANHENTAA Ihmisten välillä on eroa siinä, kuinka nopeasti solumme ja elimistömme ikääntyvät. Tupakointi nopeuttaa vanhenemismuutoksia, samoin tyypin 2 diabetes. Tässäpä yksi syy lisää tumpata tupakat ja lisätä arkeen liikuntaa ja terveellistä ruokailua!   

Asiantuntija Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori, Jyväskylän yliopisto.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

 

Vierailija

Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että normaalipaino pysyy tai, että paino laskee.  Ja että pysyt terveenä.

Suomessa margariinileipä, peruna, puuro ja maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) tai perunaa ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska jatkuva liika hiilihydraatti mm. lihottaa, etkä jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset aikuiselle ovat:

Keskivertonaisen rasvan tarve on n. 70 ja miehen n. 100 grammaa rasvoja päivässä.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, oliiviöljy, kookosöljy sekä eläinrasvat.

ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan siemenöljyjä (rypsiöljy, rapsiöljy, palmuöljy, levite, pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin lähes 1000 grammaa.

Juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Sama koskee kalaa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset riittävät keskosvauvoille.

Suoma587

Kiinnostaisiko tietää lisää solujen suojaamisesta? Keskiviikkona klo 19:30 webinaari, josta saat tietoiskun kuinka solujen telomeerejä voidaan hoitaa ja solujen hyvinvointia lisätä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisäksi,,,

Sisältö jatkuu mainoksen alla