Pitäisikö elokuvateattereiden erikoistua myös päivätorkkunäytöksiin?

Vaikka kukaan ei maksa 14 euroa päästäkseen nukkumaan elokuvateatteriin, moni ei kuitenkaan voi sille mitään, että leffan aikana alkaa väsyttää ja unikin tulee pyytämättä. Samalla tavalla voi käydä helposti teatteri- tai konserttisalissa.

Pimeä sali on petollinen pitkän päivän päätteeksi. Kun vihdoin voi istahtaa mukavalle penkille ja nauttia miellyttävästä kulttuurielämyksestä, keho vaipuu kuin ihanaan horrokseen ja katse alkaa herpaantua. Olipa kyseessä sitten äänekäs toimintaleffa tai rakkaan ohjaajan uutuuselokuva, jota ei haluaisi missata.

Mikä tekee elokuvateatterista niin unettavan paikan? HowStuffWorks-sivusto selvitti ilmiötä asiantuntijoiden kanssa. Yksikään syy ei liity elokuvan sisältöön.

1. Liikkumattomuus ja rento olo

Unilääkäri Murray Johnsin mukaan leffateatteriväsymykseen liittyvät monet tekijät: hämärä sali, liikkumattomuus ja rento, usein samana pysyvä asento.

Harva liikuttelee esimerkiksi päätään tai niskaansa elokuvan aikana ja vaipuu suoraan elokuvakoomaan. Silloin niskan ja kaulan lihakset saattavat rentoutua niin, että aivot tulkitsevat tilanteen unentarpeeksi.

2. Piilevät unihäiriöt

Elokuvissa käyminen on rentoutumisen lisäksi joillekin erityisaikaa, joka saattaa olla jännittävääkin. Ainakin muusta arjesta poikkeavaa. Siksi joistakin saattaa tuntua ihmeelliseltä, että keskellä kiihkeää seksikohtausta tai toimintajännäriä – ja ylipäätään elokuvissa – voi nukahtaa.

Unitutkija Philip Gehrman uskookin, että hyvin levänneen ihmisen pitäisi pysyä hereillä hiljaisen toiminnankin aikana. Hänen mielestään leffassa nukahtaminen on merkki unihäiriöistä. Gehrman sanoo, että unihäiriöt ovat yksi syy, miksi vanhemmat ihmiset torkkuvat teatterisalissa. He sairastavat usein tietämättään muun muassa uniapneaa, joka aiheuttaa sen, että aivot eivät lepää unen aikana.

Mutta uniapneaa ja muita unihäiriöitä on nuorillakin. Esimerkiksi jo yksikin uneton tai huonosti nukuttu yö laittaa kehon koville. Tutkimusten mukaan ihmisen suorituskyky heikkenee jopa 25 prosenttia jokaista unetonta yötä kohti.

Kysely

Onko sinun helppo nukahtaa elokuvateatterissa?

Kyllä
Kyllä
57.1%
Ei
Ei
42.8%
Ääniä yhteensä: 63

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.