Kuvat
Shutterstock
Selkäkivuista kärsivälle liikunta on hyväksi.
Selkäkivuista kärsivälle liikunta on hyväksi.

Moni suomalainen kärsii selkäkivuista, ja joskus kipu voi äityä sietämättömäksi. Tuoreesta tutkimuksesta selvisi, että toistuvien selkäkipujen taustalla on liikkumattomuus, mikä taas johtuu peloista.

Kipeän selän hoitoon sopii yleensä kevyehkö liikunta. Kuntoilemaan lähteminen vaatii kuitenkin päättäväisyyttä – etenkin, jos liikkuminen on hankalaa esimerkiksi kipujen vuoksi.

UKK-instituutin väitöskirjatutkija Annika Taulaniemen tuore tutkimus perehtyi selkäkipujen ja liikunnan yhteyteen. Tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten liikkuminen vaikuttaa selkäkipujen hoidossa ja mistä selkäkivusta kärsivien liikkumattomuus johtuu. Merkittävimmäksi juurisyyksi nousi yllättäen pelko.

Liikkumiseen liittyvä pelko on yhteydessä selkäpotilaiden harjoitteluaktiivisuuteen. Jos liikkumiseen liittyy paljon pelkoa, harjoitusmäärät jäävät helposti vähäisiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Liikkumiseen liittyvä pelko on yksi tekijä selkäkipujen kroonistumiseen taustalla, Taulaniemi sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksessa havaittiin, että pelko, liikunta ja kipu kytkeytyivät keskenään ketjuun. Jos liikuntasuorite pelotti sen aiheuttamien kipujen tähden, siitä lipsuttiin, jolloin kivut eivät vähentyneet, ja riski kroonistumiseen kasvaa.

– Pelkojen väheneminen ja myönteiset liikuntakokemukset saavat meidät liikkumaan enemmän, ja liike on se, mikä parantaa. Psyykkisillä tekijöillä on merkitystä siihen, millaiseksi fyysinen vaiva kehittyy, Taulaniemi sanoo.

Taustalla olevat tunteet – pelko mukaan lukien – vaikuttavat paljon siihen, kuinka toimimme ja mitä oikeasti teemme. Taulaniemi havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan, että selkäkivut vähenivät harjoittelulla. Valmiiksi huonokuntoiset harjoittelivat vähemmän, joten paradoksaalisesti he, jotka hyötyisivät liikunnasta kivun lievittäjänä eniten, liikkuivat kuitenkin vähiten.

– Heillä, jotka harjoittelivat paljon, kipu väheni selvästi enemmän kuin niillä, jotka harjoittelivat vähän tai ei lainkaan.

Liikuntaa säännöllisesti vähintään kerran viikossa

Uusiutuvissa selkäkivuissa liikunta näyttää olevan tehokkain keino ehkäistä tulevaa selkäkipujaksoa, Taulaniemi korostaa. Etenkin fyysistä työtä tekevät tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä lihaksiin sekä kehon hallintaa. Optimimäärä liikuntaa olisi jopa kolme kertaa viikossa. Mutta pienempikin määrä riittää.

– Liikunta-annos kerran viikossa ylläpitää ja kaksi kertaa viikossa kehittää lihaskuntoa, sanoo Taulaniemi.

Tutkimuksessa selkäpotilaiden liikuntamuotona oli pilates. Taulaniemi näkee yhteyden hengittämisen ja selkäkivun välillä, vaikka tutkimuksessa sitä ei todettu. Kun mukana on tietoinen hengitys, kehon ja mielen yhteys löytyy helpommin, ja kipu voi helpottaa. Keskittynyt hengitys rauhoittaa mielen.

– Etenkin näissä itämaisissa lajeissa, kuten joogassa ja pilateksessa, hengityksen on katsottu vaikuttavan autonomiseen hermostoon siten, että se vähentää stressiä ja rauhoittaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että pilates-harjoitteiden aikana pelot vähenivät eniten niillä, jotka harjoittelivat paljon. Kokemukset rauhallisesta, oman hengityksen tahtiin tapahtuvasta harjoittelusta loivat myönteistä suhtautumista liikuntaan ja auttoivat vähentämään kipuja.

Pelon tunnistaminen auttaa harjoitteluaktiivisuuteen

Ideaalitilanne olisi, jos terveydenhuollossa tunnistettaisiin erilaisten selkäpotilaiden lähtötilanne ja otettaisiin huomioon fyysisen vaivan lisäksi myös henkinen vointi ja pelot. Tällöin hoitosuositukset voitaisiin räätälöidä yksilöllisesti, ja eniten kipua pelkäävät selkäpotilaat voisivat saada enemmän tukea.

Taulaniemen tutkimuksessa kävi ilmi, että harjoitteluaktiivisuus näyttää olevan avain selän kipuihin. Sillä ei kuitenkaan ole väliä, miten liikkuu, sillä Taulaniemen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että mikään liikkumismuoto ei ole toista huonompi. Pääasia on lähteä liikkeelle.

– Kohtuullista liikuntaa kohtuullinen määrä, Taulaniemi kannustaa.

Kohta ex selkävaivainen

Jos aikuisten oikeasti tutkittaisiin liikekontrollin häiriöitä lantion, keskikehon ja hartiarenkaan alueelta sekä syvien lihaksien kuntoa niin moni kivun syy saattaisi selvitä. Itselläni selvisi että oikean puolen syvät niin edessä kuin takana eivät syty, ei ihme että vasen puoli oli aina jumissa ja kipeä kun teki töitä kahden edestä. Vaatikaa kunnon tutkimuksia yt fysiatri yt fyssari yt ortopedi, ei pidä tyytyä pintapuolisen ja puolivillaisern tutkimukseen. Lisäksi jos saatte joitain jumppaohjeita niin kysykää miksi niitä tehdään ja missä liike tulisi tuntua ja mitkä oli päätelmät että juuri ne liikkeet tuli tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla