Kuvat
Ninni Melender, Shutterstock
Hormonit vaikuttavat naisten elämään valtavasti, mutta miksi niistä puhutaan niin vähän?
Hormonit vaikuttavat naisten elämään valtavasti, mutta miksi niistä puhutaan niin vähän?

Yllättävän monen epämääräisen vaivan syy saattaa löytyä hormoneista, joiden vaikutuksesta naisten terveyteen puhutaan lopulta aika vähän. 

Viisi vuotta sitten kärsin uniongelmista ja päädyin lääkärin vastaanotolle. Imetin tuolloin ensimmäistä lastani. Minulla oli unettomuuden lisäksi yöhikoilua, väsymystä, ärtyneisyyttä, nivelkipuja sekä intiimialueiden kutinaa, eli kaikkiaan samoja oireita, joita naiset potevat vaihdevuosissa, kun naishormoni estrogeeni alkaa huveta. Mieleeni ei kuitenkaan tullut, että omat vaivani liittyisivät hormoneihin. Enhän ollut läheskään vaihdevuosi-ikäinen.

Myöskään terveydenhuollossa oireitani ei osattu niputtaa yhteen. Minut ohjattiin unettomuuden takia neuvolapsykologille. Lihas- ja nivelkipujani hoidettiin särkylääkkeillä, kutinaa hiivalääkkeillä, ja käytin lyhytaikaisesti myös nukahtamislääkkeitä.

Vasta noin vuosi sitten, saatuani toisen lapsen, gynekologi totesi minulla imetyksen aiheuttaman estrogeenivajeen. Silloin minulle valkeni, että myös aiemmat uniongelmani olivat todennäköisesti olleet hormonien syytä. Aloin käsittää, miten laajasti hormonit vaikuttavat naisen elämään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mielialahäiriö vai hormonivaje?

Vaihdevuosia tutkiva Eija Laakkonen Jyväskylän yli-opiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta arvelee, että yleislääkäriltä vaaditaan skarppia asennetta, jotta hän tunnistaisi naisen hormonaaliset oireet. Esimerkiksi uni- ja mielialaoireet saattavat mennä virheellisesti kokonaan psyyken piikkiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lääkäri ei välttämättä ensimmäisenä tule ajatelleeksi, voisivatko oireet johtua hormonitasoista, varsinkaan, jos nainen ei ole vielä vaihdevuosi-ikäinen eli noin viisikymppinen, Laakkonen pohtii.

Vaihdevuodet alkavat eli kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana, mutta osalla vaihdevuodet alkavat paljon aiemmin – jopa alle nelikymppisenä. Vaihdevuosia edeltävät esivaihdevuodet, joiden aikana kuukautiset harvenevat ja muitakin hormonaalisia oireita voi tulla. Jo alle nelikymppisellä voi olla estrogeenivajeen oireita.

Myös muut kehon muutokset voivat altistaa estrogeenin hupenemiselle. Raskaus nostaa hormonitasoja, mutta ne alenevat synnytyksen jälkeen. Mitä pidempään ja tiheämpään imettää, sitä alemmaksi estrogeenitaso painuu.

Minä imetin esikoistani tiheään ja melko pitkään, yli vuoden ikäiseksi. Nyt harmittelen sitä, ettei neuvolassa kerrottu imetyksen yhteydestä hormonivaivoihin. Öisin vauva nukkui ja minä pyörin sängyssä. Päivisin olin niin naatti, että rojahdin makuulle vähän väliä. Ihmettelin hädissäni, miten elämästä oli tullut selviytymistä.

Läheskään kaikki imettävät äidit eivät kuitenkaan saa estrogeenivajeen oireita, joten raskautta suunnittelevan ei kannata etukäteen pelätä hormonivaivoja.

Estrogeenivajeen monet haitat

Huomattava laihtuminen tai lihominen vähentävät estrogeenin erittymistä elimistössä. Painon jojoilukin siis altistaa estrogeenivajaukselle. Naishormonitaso voi romahtaa myös stressin tai kovan treenaamisen yhteydessä.

– Mutta jos yhtenä keväänä treenaakin maratonille ja kuukautiset jäävät välistä, elimistö pyrkii kyllä korjaamaan tilanteen, ja hormonitoiminta toipuu, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Pauliina Aukee lohduttaa.

On kuitenkin monella tapaa huono juttu, jos keho joutuu pitkään pärjäämään liian vähällä estrogeenilla.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan matala estrogeenitaso on yhteydessä esimerkiksi lihasten heikompaan suorituskykyyn erityisesti nopeaa voimantuottoa vaativissa liikkeissä, kuten korjatessa tasapainoa horjahtamisen jälkeen.

Uni on tärkeää estrogeenin erittymiselle, joten hormonitasoistaan huolehtiva ei pakota itseään ylös kukonlaulun aikaan. Käänteisesti estrogeenin vähyys myös huonontaa unta. Unettomuus on yksi estrogeenivajeen hankalimmista oireista. Se voi jopa viedä työkyvyn.

Estrogeenivaje voi aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta sekä limakalvojen kuivuutta. Se voi lisätä yhdyntäongelmia ja virtsatietulehdusten riskiä.

Lisäksi estrogeenin vähyys haurastuttaa luita. Se voi jopa altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, koska kolesterolin kokonaismäärä veressä kasvaa estrogeenivajeen yhteydessä ja niin sanottu hyvä kolesteroli (HDL) alenee. Rasva siirtyy naistyypillisiltä alueilta – reisistä, takamuksesta ja rinnoista – vatsaan.

Miksei hormoneista tiedetä enempää?

Hormonit vaikuttavat naisten elämään kaikkiaan voimakkaammin kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naissukupuolihormonien pitoisuudet vaihtelevat elämän ja myös kuukautiskierron eri vaiheissa. Muutokset hormonitasoissa taas aiheuttavat ihmiselle oireita.

Kaikkiaan hormonien vaikutuksesta naisen kehoon ja yleisterveyteen tiedetään yhä hämmästyttävän vähän. Tutkija Eija Laakkosen mukaan vähäinen kiinnostus naisten vaivoihin kuvaa tiedekulttuurin epätasa-arvoa. Miehet ovat alalla kuin alalla yleisempiä tutkimuskohteita kuin naiset. Lisääntymisikäisten naisten tutkiminen on myös hankalampaa kuin miesten.

– On vaikeampaa ja kalliimpaa tehdä tutkimuksia, joissa otetaan huomioon kuukautiskierto, Laakkonen kertoo.

Hänen mukaansa aika vähän tiedetään myös siitä, miksi jotkut naiset eivät saa juuri mitään oireita hormonimuutoksista ja toisten elämänlaatu taas heikkenee huomattavasti. Pauliina Aukeen mukaan asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, miten mieli reagoi muutoksiin.

– Esimerkiksi vaihdevuosissa jotkut kokevat elämänlaatunsa hyväksi vaivoista huolimatta, koska elämässä tapahtuu muita hyviä asioita, Aukee kertoo.

Psyyke ei kuitenkaan yksin selitä eroja. Myös siinä, kuinka paljon hormoneita kudoksiin pääsee sisään, on paljon yksilöllistä vaihtelua.

– Toisilla estrogeeni vaikuttaa niin, että kohdun limakalvo paksunee paljon ja tulee erittäin runsaat kuukautiset. Toisilla kohdun limakalvo paksunee vähemmän, vaikka heillä olisi mittausten mukaan verenkierrossaan sama määrä hormonia, Aukee kertoo.

Joidenkuiden naisten hormonivaivat siis vain ovat tosi pahat, eikä niitä voi muuttaa muuksi ”positiivisella ajattelulla”.

Hormonivaivat käyvät järkeen

Kuulostaa ehkä oudolta, että niin monenlaiset väsymykset ja kolotukset voivat johtua hormoneista, mutta itse asiassa se käy järkeen. Hormonioireita on paljon erilaisia, koska kehon lukuisat hormonit toimivat kokonaisuutena.

Estrogeeni vaikuttaa suoraan monien muidenkin elinten kuin munasarjojen ja kohdun toimintaan. Sitä vastaanottavia molekyyleja – niin sanottuja estrogeenireseptoreja – löytyy melkein joka paikasta: lihaksista, rasvasta, sydämestä ja jopa aivoista. Ei siis ihme, että estrogeeni voi esimerkiksi vaikuttaa aivojen kautta suoraan mielialaan, vireyteen ja unenlaatuun.

Jos epäilee kärsivänsä hormonaalisista oireista, kuten estrogeenivajeesta tai kuukautisia edeltävästä PMS-oireyhtymästä, kannattaa pitää oirepäiväkirjaa. Siihen kannattaa kirjata oireiden lisäksi se, mitä muuta elämässä on tapahtunut. Päiväkirjan pito auttaa lääkäriä arvioimaan, johtuvatko oireet todella hormoneista.

Apua elämäntavoista?

Naisten hormonioireita hoidetaan yleisesti e-pillereillä ja hormonikorvaushoidolla. Eija Laakkosen mukaan vaihdevuosissa estrogeenilääkkeet parantavat monen unenlaatua ja kirkastavat ajattelukykyä.

D-vitamiinin ja kalsiumin tiedetään hyödyttävän estrogeenivajeisia. D-vitamiini on itse asiassa nykytiedon mukaan hormoni eikä vitamiini, ja sitä tarvitaan estrogeenin muodostukseen. D-vitamiinia kannattaa etenkin talviaikaan ottaa purkista.

Kalsium taas huolehtii siitä, etteivät luut haurastu estrogeenivajeen seurauksena. Kalsiumia saa paitsi ravintolisänä, myös esimerkiksi maitotuotteista sekä kasvijuomista, joihin sitä on lisätty.

Hormonivaivoihin suositellaan usein vähäsokerista, paljon hyviä rasvoja sisältävää ruokavaliota. Ruokava-liohoidon hyödyistä ei kuitenkaan ole riittävää tieteellistä näyttöä.

Liikunnan vaikutuksesta vaihdevuosioireisiin on toistaiseksi varsin vähän tietoa.

– Joidenkin tutkimusten mukaan joogan tyyppinen liikunta lievittää oireita vähän, Laakkonen kertoo.

Minulle itselleni paras apu estrogeenivajeeseen oli imetyksen lopettaminen. Lonkkien nivelkivut loppuivat siihen paikkaan, enkä tarvinnut enää särkylääkkeitä. Nukkumiseen sain apua melatoniinista, jota saa käyttää, kun ei imetä.

Kun uni parani, jaksoin nousta sängynpohjasta, palasin tanssi- ja joogaharrastusteni pariin ja lapsiperhe-elämäkin alkoi tuntua taas elämältä.

Tunne hormonisi

Estrogeeni. Naiskehon ”hyvinvointihormoni”, jonka vajaus aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten mieli-alanvaihteluita, hikoilua, intiimialueiden kuivuutta, kuukautishäiriöitä ja sydämentykytyksiä. Estrogeenia tarvitaan murrosiässä kuukautisten käynnistymiseen ja kehon naisellisten piirteiden kehittymiseen. Estrogeenitaso alenee pysyvästi vaihdevuosissa, ja tilapäisesti synnytyksen ja imetyksen ja esimerkiksi kovan treenin seurauksena. Estrogeenia erittyy munasarjoista, lisämunuaisista ja rasvakudoksesta.

Progesteroni. Progesteronia eli keltarauhashormonia on naisen elimistössä eniten kuukautiskierron loppupuolella. Sen suuri määrä voi aiheuttaa ärtyneisyyttä sekä rintojen aristusta ja turvotusta. Kun nainen tulee raskaaksi, keltarauhanen jatkaa runsasta progesteronin tuottamista raskauden ylläpitämiseksi.

FSH. Follikkelia (eli munarakkulaa) stimuloivaa hormonia tarvitaan kuukautiskierron aikaansaamiseksi. Kohonnut FSH-arvo enteilee vaihdevuosia. Hormonin määrä nousee, kun elimistö yrittää ikään kuin piiskata munasarjoja toimimaan kovemmin.

LH. Elimistö tarvitsee luteinisoivaa hormonia estrogeenin ja progesteronin tuottamiseen. Sen määrästä voidaan päätellä ovulaation ajankohta.

Testosteroni. Tärkein mieshormoni, jota esiintyy myös kaikilla naisilla. Jos naisella on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS sekä liikakarvoitusta, hänellä voi olla myös korkea testosteronitaso.

Prolaktiini. Maidoneritykseen tarvittava hormoni, jonka määrä on koholla imetyksen aikana. Sen suuri määrä voi haitata estrogeenin erittymistä ja aiheuttaa kuukautishäiriöitä. Sen ylimäärä voi johtua aivolisäkkeen kasvaimesta. Myös osa yleisistä masennuslääkkeistä nostaa prolaktiinitasoa, mikä on mainittu pakkauksessa.

Prostaglandiini. Kuukautiskivut ovat kovat silloin, kun kohtu erittää runsaasti prostaglandiinia.

Gonadotropiinit. Sukupuolihormonien tuotantoa edistäviä hormoneja. Unen aikana erittyvä melatoniinihormoni säätelee gonadotropiineja, jotka puolestaan saavat sukupuolihormonit erittymään.

Oksitosiini. ”Rakkaushormoniksi” kutsuttua oksitosiinia erittyy aivoissa esimerkiksi halailun, suutelun ja seksin seurauksena. Synnytyksen jälkeen vauvan läheisyys edistää äidin oksitosiinin eritystä ja maidontuloa. Vaikuttaa myös äidin ja lapsen kiintymyssuhteen syntyyn.

Nainen 32

Mulla on ollut hormonivajetta varmaankin koko elämän murrosiästä lähtien, koska kuukautiset ovat aina olleet epäsäännölliset. Olen kolmekymppinen, mutta keho ja mieli tuntuvat mummelilta. Välillä näen itseni ihan akan käppänänä :D. Mielenterveydessä tämä on näkynyt kauhun ja pelon tuntemuksina, kuoleman pelkona, muistiongelmina, ahdistuksena ja panikointina. Kaikenlaista. Jossain vaiheessa koko mun tietoisuudelleni tuli selkeäksi, että nyt on jotain muutakin vialla kuin mielenterveys. Ihmettelin sitä kokemisen syvyyttä, itkua, joka ei lopu. Yölliset rytmihäiriöt olivat viimeinen niitti. Silloin löysin Tamperelaise gynegologi blogin, jossa hän kuvaili hormonivajeen oireita ja suositteli jopa enempää kuim 3mg Estrolia, jotta oireet vähenisivät. Aloin käyttää Estrolia gynegologini ymmärryksestä (rintasyövän riskin olin tässä vaiheessa valmis ottamaan ilomielin, kunhan sydän toimii, koska se jos mikä on pelottavaa, kun odotat kuinka tässä käy). Aloitin jumppailemaan ja rohkeasti syömään vaan kaurapuuroa mustikkakeitolla. Mustikka on iänikuinen kansanlääke ja kummasti se tasoitti turvonneen vatsani. Meninhän minä syvemmällekin. Kaduin pahoja tekojani ja aloin rukoilemaan: heittämään pelkojani taivaisiin ja etsimään lohdutusta. Kovin olemme me ihmiset pieniä, mutta tärkeitä Jumalalle. Siitä olen saanut kaipaamaani turvaa takaisin - pikku hiljaa, on niin paljon pikku Myytä minussa. Aloitin uimisen, koska muu liikunta tuntui aivan liian raskaalta kipuilevalle keholleni. Sammakkouinnilla sain aktivoitua myös vasemman jalan lihaksia ja näin parantamaan lihastasapainoa. Mun vinkkini on, että ota härkää sarvista vähän joka puolelta. Kirjaimellisesti kolmen minuutin jumppa on enemmän kuin ei yhtään. Ja lyhyt rukous on enemmän kuin ei mitään - kaikki muistetaan kuitenkin. Ja lempeä kannattaa itselleen olla, hullua vuoristorataahan tämä elämä on. Eilen luulin, että kuolen, tänään aurinko lämmitti selkää olohuoneessa. Muista: monta pientä juttua ja armoa. Jesaja 55 on hyvä.

Nainen31

Matala varastoraudan taso voi myös aiheuttaa mm. kuukautishäiriöitä, unohtelua ja rytmihäiriöitä. Eli ferritiini kun on yli 100 on hyvä tilanne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla