Nikotiini huonontaa veriarvoja ja siten altistaa valtimosairauksille ja ennenaikaiselle kuolemalle. Silti korvaustuotteisiin siirtyjä säästyy tupakan syöpää aiheuttavilta aineilta eikä altista muita  myrkyllisille savuille.

Kysymys:

Tiedän, että tupakointi lisää huonoa kolesterolia, joka minulla on muutenkin koholla. Jos lopettaa polttamisen ja siirtyy esimerkiksi nikotiinipurukumin tai -tablettien käyttöön, näkyykö se parantuneina veriarvoina? Vai olisiko sähkötupakka terveellisempi korvike minulle?

Vastaus:

Tupakka aiheuttaa sydän- ja verisuonikuolemista noin 10 prosenttia. Sen syyksi lasketaan 6 miljoonaa kuolemaa vuosittain, kun keuhkosairaudet ja muut tupakasta johtuvat kuolemat lasketaan mukaan.

Valtimosairauksia tupakointi vauhdittaa monella tavalla. Se panee alulle valtimon sisäseinän vaurion ja nopeuttaa valtimoseinien ateroskleroosia eli kovettumista ja lisää äkillisiä sepelvaltimokohtauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tupakointi muun muassa vioittaa valtimon sisäpinnan normaalia toimintaa, lisää ateroskleroosia edistäviä veren rasvoja ja muuntaa niitä aggressiivisemmiksi, vähentää "hyvän" HDL-kolesterolin määrää, tulehduttaa verisuonien seinämiä ja lisää veren hyytymistaipumusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tupakoitsijoiden itselleen aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman lisäksi sekundaarinen tupakointi (tupakoitsijan kanssa samassa tilassa olevat) aiheuttaa merkittävän terveysriskin, jopa 10 prosenttia tupakoinnin aiheuttamista kaikista kuolemista.

Tupakan savussa on noin 4 000 erilaista kemikaalia, eikä kaikkien erillistä vaikutusta sairauksiin ja biologisiin prosesseihin tunneta.

Nikotiinin tiedetään muun muassa ihmisellä tehtyjen kokeellisten tutkimusten perusteella muuntavan LDL-kolesterolia hapettumisprosessin kautta erityisen vahingolliseksi verisuonille. Nikotiinin veren rasvoihin kohdistuva huono vaikutus ei siis synny yksin määrän lisääntymisen kautta vaan oleellista on myös LDL- partikkelin muuntuminen verisuonia enemmän vahingoittavaksi.

Nikotiini on tupakan ydinaine, joka aiheuttaa riippuvuuden. Sitä on kaikissa tupakan korvaustuotteissa, ja niistä saatavan nikotiinin määrä vaihtelee valmisteen ja käytön mukaan. Tupakasta vieroittumisen kannalta edullisin on laastari, jonka käytössä vältetään muille korvaushoidoille ominaiset koukuttavat nikotiinihuiput.

Sähkösavuke tuli käyttöön 2000-luvun alussa, ja moni ajatteli sen olevan melko vaaraton tupakointiin verrattuna. Vuonna 2014 Yhdysvalloissa sähkösavukkeisiin käytettiin lähes saman verran rahaa kuin savukkeisiin. Suomessa päivittäin tupakoivista käytti sähkösavukkeita silloin 7,5 %. Yleisintä se oli15-24-vuotiailla.

Sähkösavukkeista voi saada tupakointiin verrattavia ja jopa suurempia nikotiiniannoksia ja lisäksi erilaisia epäpuhtauksia ja muita terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Sähkötupakointiin on myös ryhtynyt aiemmin tupakoimattomia nuoria. Sähkösavukkeisiin näyttääkin liittyvän paljon enemmän terveysongelmia kuin aluksi osattiin kuvitella.

Nikotiini on siis oleellinen syy tupakoinnin ja sen korvausvalmisteiden aiheuttamaan veren rasvojen epäedulliseen muutokseen. Vaikutus on paljon laajempi kuin pelkästään laboratorioarvoissa näkyvä LDL-tason nousu tai HDL- tason lasku. Siirtymällä korvausvalmisteisiin vältytään kuitenkin monilta tupakansavun syöpää aiheuttavilta aineilta eikä altisteta ympärillä olevia ihmisiä tupakansavulle.

Lue lisää Tupakoinnista ja keuhkoahtaumataudista Käypä hoito -suosituksista

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Pekka Lönnroth

Ihan sen verran tarkennusta, että kolesteroli on vain hyvä asia, jota elimistö tuottaa maksassa ja jokaisessa solussa rakennus- ja korjausaineeksi sekä esim. D-vitamiini tuottamiseksi. Tukakan myrkyt, lyijy, elohopea, korkea verensokeri, korkea insuliini jne. puolestaan vaurioittavat myös verisuonia ja silloin veressä kulkevat LDL-partikkelit voivat tarttua niihin.

Vierailija

No ensinnäkin, kolesterolia on vain yhtä sorttia, ei hyvää eikä pahaa. Kolesteroli on elintärkeä molekyyli, jonka kaava on C27H45OH.

Näkemys tuntuu olevan, että kun tuo molekyyli sijaitsee LDL-lipoproteiinipartikkelissa, se yrittää riistää kantajansa hengen, ja kun tuo samainen molekyyli on HDL-partikkelissa, se on pelastus. Vaikuttaa lähinnä typerältä.

Kyse ei ole kolesterolista tai sen määrästä. Kyse on kuten tässäkin mainittiin, verisuonten vaurioitumisesta, ja tällöin kolestrolin määrärällä ei ole sinänssä merkitystä. Sitä otetaan aktiivisesti vaurioituneeseen soluun korjaamaan vahinkoa. Ja se otetaan noista LDL-partikkeleista.

Merkitystä sensijaan LDL, HDL ja TG -lipoproteiinien suhteella on. Se kertoo ihmisen metabolisen terveyden tilasta, kuten elimistön insuliiniresistanssista, tulehdustilasta etc. ja tätä kautta riskistä sairastua erilaisiin länsimaisiin sairauksiin. Kyseiset patologiset tilat voivat johtaa myös lopoproteiinien hapettumiseen tai sokeroitumiseen, mikä puolestaan on haitallista.

On hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan n. 75% sydärin saaneista on LDL- kolestrolilukemat virallisen näkemyksen mukaan hyvä. Ei siis suojaa sydäntaudeilta, vaikka niin statiinibisneksen hehkussa näin uskotellaankin. Mutta heillä oli myös matala HDL ja korkeahko TG.

Sisältö jatkuu mainoksen alla