Me Naiset
|
Katarina Malmberg
Vaaka ei kerro kaikkea. Kuva: Emilia Kangasluoma / Sanoma-arkisto
Vaaka ei kerro kaikkea. Kuva: Emilia Kangasluoma / Sanoma-arkisto

On monia tilanteita, joissa painoindeksi ei toimi hyvin. – Niin sanotuilla ”laihoilla lihavilla” painoindeksi ei kerro terveydestä mitään, sanoo professori Aila Rissanen Husin lihavuustutkimusyksiköstä.

Professori Aila Rissanen:

”Painoindeksi ei ole kovin tarkka ylipainon mittari. Siinä on paljon puutteita, eikä se siksi ole kovin hyvä lukema yksilötason terveellisen painonvaihtelun seurantaan.

Painoindeksissä paino suhteutetaan pituuteen jakamalla se pituuden neliöllä. Esimerkiksi 179-senttisen ja 80 kiloa painavan henkilön painoindeksi on 25. Painoindeksistä käytetään lyhennystä BMI, joka tulee englannin kielen sanoista Body Mass Index.

Jos luku nousee yli 30:n, kyseessä on merkittävä ylipaino. Alle 17:n menevät lukemat kertovat selvästä alipainosta. Painoindeksi on yksinkertainen laskea, koska se koostuu kahdesta selkeästi mitattavasta asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se on alun perin kehitetty ihmisten painon ja pituuden suhteen tilastolliseen seurantaan. Ja tilastollisissa aineistoilla yhteys korkean painoindeksin ja esimerkiksi sydänsairastavuuden välillä on olemassa. Suomessa lukema on terveydenhuollossa otettu yleisesti käyttöön vajaa 50 vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On tilanteita, joissa painoindeksi ei kuitenkaan toimi hyvin. Se ei sovellu hyvin lasten, vanhusten, lyhytkasvuisten eikä hyvin lihaksikkaiden arviointiin.

Painoindeksistä voidaan päätellä jotakin kehon rasvapitoisuudesta, mutta myös luut, neste ja lihakset painavat. Paljon urheilevalla voi olla kehossaan lihaksia, jotka painavat jopa enemmän kuin ylimääräinen rasva. Kehonrakentajien painoindeksi on usein reippaasti ylipainon puolella, vaikka ylimääräistä rasvaa kehossa ei olisikaan.

Lihaksikkaalla ihmisellä yli 25:n painoindeksi ei kerro ylipainosta. Myös kehon nestetasapaino voi vaikuttaa painoon ainakin kolme kiloa ylöspäin ilman, että kyse olisi liiasta määrästä rasvaa.

Painoindeksi ei myöskään välttämättä kerro terveydestä. Sen perusteella ei voi sanoa, mihin kohtaan kehoa rasva on kerääntynyt. Pakaroihin kerääntynyt rasva ei ole terveyden kannalta ollenkaan niin haitallista kuin keskivartalolihavuus. Kaikkien ei edes kannata pyrkiä siihen, että painoindeksi olisi alle 25, vaan siihen, että paino ei enempää nouse.

Toisaalta ihminen voi myös olla painoindeksinsä mukaan normaalipainoinen, mutta hänellä on silti liikaa rasvaa sisäelinten ympärillä. Se on terveyden kannalta nimenomaan haitallista rasvaa. Tästä ryhmästä olen eniten huolissani. Niin sanotuilla ”laihoilla lihavilla” painoindeksi ei kerro terveydestä mitään.

Alipainon mittaamisessa painoindeksi on helpompi ja yksiselitteisempi mittari. Normaalipainon alaraja on, kun painoindeksi on 18,5. Ihmiset ovat tässäkin yksilöllisiä, mutta alle 17:n painoindeksi kertoo, että elimistössä on rasvaa liian vähän. Normaalisti aikuinen ei ole niin linnunluinen, etteikö lukema kertoisi jo alipainosta.

Elimistön rasvamäärän arvioinnissa olisi hyvä käyttää tukena vyötärömittaa ja ihonalaisrasvan määrää arvioituna olkavarren ihopoimun paksuudesta. Rasvaprosentin mittaaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, vaikka mittarit ovat kehittyneet.

Mitään täysin aukotonta painonseurantamittaria ei ole. Oman ruumiinrakenteensa kanssa olisi hyvä tulla toimeen, mutta tarkkailla, ettei painoa tule merkittävästi lisää.

Useimmiten iän mukana tuleva ylimääräinen painonnousu on rasvaa, joten pelkkä vaaka on monille riittävä mittari. Mittanauhalla voi muutaman kerran vuodessa seurata, kertyykö ylipaino nimenomaan vyötärölle.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla