Sääreen tai takareiteen iskevästä suonenvedosta, krampista, saattaa vanhemmiten tulla toistuva riesa. Vaivaa voi ehkäistä muutamalla täsmäkonstilla.

Uimahallissa muutama rintauinnin veto ja yhtäkkiä nautinto tyssää. Kipu kiristää säärtä niin ilkeästi, että pitää kauhoa nopeasti altaan reunalle. Miksi näin käy yhä useammin?

– Suonenveto vaivaa nuoriakin, mutta vanhemmiten krampille altistavat iän mukanaan tuomat muutokset. Erityisesti laskimoiden toiminta heikkenee, mikä aiheuttaa jalkojen turpoamista. Sen seurauksena lihaksen aineenvaihdunta häiriintyy, ja silloin lihas tai sen osa voi supistua äkillisesti ja kivuliaasti, selittää yleislääketieteen erikoislääkäri ja urheilulääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta.

Erityisen helposti kramppi iskee kylmässä vedessä, sillä kylmyyskin osaltaan hidastaa jalkojen verenkiertoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suonenveto voi alkaa niin liikkeessä kuin levossakin. Jos kramppi tulee kesken treenin, kuntoilija on yleensä tehnyt jotakin liikettä uudella tavalla, isommilla painoilla tai pidempään kuin aikaisemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lihaskrampille altistaa myös nivelten huono liikkuvuus. Jos nivelet ovat jäykät, lihaksetkaan eivät veny. Kireät lihakset eivät palaudu normaalipituuteensa, ja niiden aineenvaihdunta voi häiriintyä.

– Vaikka suonenveto tulee yleensä jalkaan, syy lihaksen vääränlaiseen kuormittumiseen voi olla selässä tai lonkassa, Jaakko Halonen sanoo.

Lääkäri tai fysioterapeutti osaa neuvoa jumppaliikkeitä ja venytyksiä, joilla niveliä saa notkeammiksi. Liikkujan kannattaa myös lämmitellä hyvin ja kokeilla pumppaavia venytyksiä kireille lihaksille ennen treeniä.

Muista juoda tarpeeksi

Niukka juominen lisää alttiutta kramppeihin. Ruuan mukana tulevan nesteen lisäksi aikuisen pitäisi nauttia 1–1,5 litraa juotavaa päivässä. Raskas liikunta, helle ja saunominen lisäävät hikoilua ja sen mukana suolojen eritystä. Runsaasti hikoillessa saattaa olla hyvä nauttia kivennäisvettä, jonka mukana saa natriumia.

– Jos saa kramppeja usein, kahvia ei kannata juoda kuppikaupalla. Kofeiini madaltaa lihasten kynnystä krampata. Samoin tekee krapula. Joillakin ihmisillä vähäinenkin alkoholin nauttiminen illalla lisää aamuöisiä kramppeja.

Kun suonta alkaa vetää, lihasta pitää venyttää rauhallisesti vastakkaiseen suuntaan. Voi kulua hetki, ennen kuin kipu helpottaa, mutta määrätietoinen venyttäminen lopulta kyllä laukaisee krampin.

Jos huomaa suonenvedon liittyvän jalkojen turpoamiseen, hoitokonstiksi voi kokeilla tukisukkia. Jos pystyy, niitä voi käyttää myös nukkuessa.

Jotkut hakevat apua magnesiumista. Ravintolisän tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Jaakko Halonen sanoo, että jos kokee hoidon auttavan, sitä voi jatkaa.

Joskus syynä on sairaus

Onko joillakin ihmisillä tavallista suurempi alttius kramppeihin?

– Jos sattuu olemaan tavallista herkempi veren suolapitoisuuksien vaihtelulle, rasituksen siedolle tai nestetasapainon häiriölle, silloin saa yleensä tavallista useammin kramppeja. Kun oman herkkyytensä tietää, osaa pitää huolta sopivasta rasituksesta ja nesteen saamisesta.

Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet vaikuttavat lihasten aineenvaihduntaan ja voivat siten aiheuttaa kramppeja. Lääkärin kanssa voi neuvotella lääkkeen vaihtamisesta.

Jos suonenvetoja on niin usein, että ne haittaavat elämänmenoa, apua tilanteeseen kannattaa hakea lääkäriltä.

Valtimokovettumatauti heikentää verenkiertoa jaloissa ja sen myötä lisää riskiä suonenvetoihin. Krampit yleensä vähenevät, kun hoitaa sairauttaan hyvin ja lopettaa mahdollisen tupakoinnin, keventää painoaan, lisää liikuntaa ja syö aikaisempaa terveellisemmin.

Verikokeilla selvitetään veren suola-, magnesium- ja lihasentsyymiarvot sekä verensokeri.

– Itse tarkistan myös nivelten liikkuvuuden. Kokeilen, tuntuuko valtimoiden syke kunnolla ja löytyykö suonikohjuja tai muita oireita heikosta laskimoverenkierrosta. Sekin on hyvä tutkia, ovatko jalkojen tuntoaisti ja lihasvoima kunnossa. Erityisesti diabetespotilailla varpaissa ja jalkaterissä saattaa olla tuntopuutoksia, mikä kertoo ääreishermoston rappeumasta. Se puolestaan voi vaikuttaa kramppien syntyyn, Jaakko Halonen sanoo.

Kilpirauhasen toiminnan häiriö ei ole tavallinen syy kramppeihin mutta mahdollinen, sillä kilpirauhanen vaikuttaa lihasten aineenvaihduntaan.

Näin ehkäiset ennalta

  • Nauti nesteitä 1-1,5 litraa päivässä. Helteellä, saunoessa ja liikkuessa juo vielä enemmän ja silloin mielellään kivennäisvettä. Vältä kahvia ja alkoholia.
  • Ennen liikuntaa lämmittele kunnolla. Venyttele treenin lopuksi ja aina kun lihakset tuntuvat jäykiltä.
  • Ui aina rannan suuntaisesti ja kaverin kanssa.
  • Jos jalat turpoavat helposti, kokeile tukisukkien käyttämistä.

Tämä on ET Terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää ET terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/etterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla