Jokainen syöpä on erilainen, ja sitä pitää hoitaa yksilöllisesti. Rintasyövän hoidossa tämä toteutuu jo hyvin. Ihan uudenlainen sädehoito on tulossa  muun muassa pään syöpiin.

Vielä kymmenisen vuotta sitten pahanlaatuisia kasvaimia vastaan käytiin solunsalpaajilla, hormoneilla ja säteillä. Nykyään eri elimistä lähtöisin olevia syöpäkasvaimia on opittu jaottelemaan alaryhmiin, joiden mukaan hoito voidaan räätälöidä. HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoo tästä esimerkin:

– Kun syövän syntymekanismeja ymmärretään paremmin, on onnistuttu kehittämään täsmälääkkeitä syöpäsolujen poikkeavia ominaisuuksia vastaan. Esimerkiksi rintasyöpäkasvaimia testataan HER-2-geenin tunnistavalla testillä ja jos tulos on positiivinen, otetaan käyttöön lääkitys, joka tunnistaa HER-2-rakenteen ja auttaa tuhoamaan syöpäsolun.

Syöpäkeskuksen hematologisella klinikalla taas tehdään tutkimusta verisyöpien yksilöllistetystä hoidosta. Kasvaimen perimä ja muut poikkeavuudet pyritään selvittämään mahdollisimmantarkasti ja kasvainsolujen herkkyyttä useille lääkeaineille testataan ennen hoidon valintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuspotilailla on huomattu, että esimerkiksi alun perin munuaissyövän hoitoon kehitetty lääke auttoi leukemian hoidossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syöpähoito buustaa elimistön omaa puolustusta

Kiinnostavia ovat uudet immunologiset syöpähoidot, jotka vaikuttavat puolustussolujen säätelymekanismeihin ja vahvistavat immuunipuolustusta. Lääkkeet annetaan tiputuksena laskimoon, ja ne vahvistavatkehon omaa puolustusta.

– Jos kehoon tunkeutuu bakteeri tai syöpäsolu ja jos se tunnistetaan vieraaksi, immuunipuolustus herää voimakkaana mutta sammuu vähitellen. Syöpähoitojen kannalta ilmiö onhuono, koska puolustuksen pitäisi jatkua pidempään. Immunologiset hoidot vaimentavat tätä puolustuksen sammumista, Mattson sanoo.

Tämäntyyppiset lääkkeet tulivat ensimmäisinä melanooman ja munuaissyövän hoitoon. Jotkut potilaatsaavat hoidoista todella pitkäkestoisen avun.

– Näyttää siltä, että mitä enemmän syöpäsolussa on tapahtunut mutaatioita eli solumuutoksia, sitä paremmin immuunivasteen säätelijät toimivat. Immunologiset hoidot eivät kuitenkaan tepsi kaikkiin syöpiin eivätkä sovi kaikille potilaille. Aina keho ei tunnista syöpäsoluja riittävän vieraiksi, jolloin hoidotkaan eivät toimi. Hoidoilla on myös sivuvaikutuksia,jotka muistuttavat autoimmuunisairauksien oireita. Kun puolustus jää päälle, saattaa siis tuhoutua terveitäkin soluja.

Säästävää ja täsmällistä hoitoa rintasyövässä

Syövän keskeinen hoitomuoto on yhä leikkaushoito, jota täydennetään lääke- ja sädehoidolla. Nykyään pystytään tekemään yhä säästävämpiä leikkauksia ja esimerkiksi rintasyövässä ei useimmiten enää tarvitse poistaa koko rintaa.

Joskus kasvain voi olla niin suuri, että leikkaaminen ei onnistu. Tällöin sitä voidaan ensin pienentää sädehoidolla tai lääkehoidon ja sädehoidon yhdistelmällä.

Sädehoidossa kasvaimen tuhoamiseksi käytetään ionisoivaa, suurenergistä säteilyä. Se tuhoaa syöpäsoluja ja pienentää kasvainta. Tavallisimmin käytetään lineaarikiihdyttimiä, joiden säteily kohdistetaan kasvaimeen eri suunnista.

Yleensä sädehoito annetaan leikkauksen jälkeen, mutta joskus sitä siis tarvitaan jo ennen leikkausta.

– Näin toimitaan esimerkiksi peräsuolen syövässä, jotta säästyttäisiin avanteelta. Kun kasvain on pienennetty sädehoidolla, voidaan tehdä helpommin säästävää kirurgiaa, Mattson sanoo.

Sädehoitoa voidaan käyttää myös kasvaimesta tai etäpesäkkeistä aiheutuvan vaikean kivun hoitoon.

Uudenlaisia säteitä pään syöpiin

HUSin Syöpäkeskuksen yhteyteen on rakenteilla maailman ensimmäinen hyvin potilashoitoon soveltuva neutronikiihdytin. Sen avulla voidaan toteuttaa boorineutronikaappaushoitoa (BNCT).

Ennen sädehoitoa potilas saa suonensisäisenä tiputuksena kantaja-aineeseen sitoutunutta booria. Se vie boorin syöpäsoluihin.

– Kun neutronisäteily kohtaa booria sisältävän syöpäsolun, syntyy voimakas reaktio, booriatomit halkeavat ja syöpäsolu tuhoutuu. Säteily saadaan boorin ja sädehoitokentän avulla kohdennettua juuri oikeaan paikkaan ja samalla vältetään terveen kudoksen vaurioitumista, kertoo Johanna Mattson.

Hoitoa annetaan 1–2 kertaa. Boorineutronikaappausta on tutkittu erityisesti pään ja kaulan alueen

uusiutuneissa syövissä, mutta tulevaisuudessa käyttö saattaa laajentua muidenkin kasvainten hoitamiseen.

Mitä sivuvaikutuksille voidaan tehdä?

Syöpähoitojen klassisia sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi ja hiustenlähtö sekä ripuli ja ummetus.

Vielä parikymmentä vuotta sitten syöpäpotilas saattoi oksentaa rajustikin hoitojen jälkeen, mutta nykyään pahoinvointi on pienempi ongelma.

Joistakin hoidoista voi tulla pitkäänkin jatkuvaa kuvotuksen tunnetta. Kaikki hoidot eivät kuitenkaan aiheuta huonovointisuutta.

Oksentelu voi alkaa jo hoidon aikana tai pian sen jälkeen, toisinaan se voi kehittyä vasta viiveellä. Pahoinvointi voi olla myös ehdollistunutta ja alkaa esimerkiksi heti, kun potilas tulee hoitoon tai näkee sairaalarakennuksen.

Huonovointisuutta voidaan ehkäistä ottamalla pahoinvointilääkkeitä ennen hoitoa ja muutaman seuraavan päivän ajan. Osa lääkkeistä vaikuttaa keskushermoston pahoinvointia säätelevään keskukseen ja osa hillitsee suoliston vireyttä, ettei mahansisältö pääse niin herkästi ylös.

Syöpähoidot herkistävät tulehduksille, koska ne karsivat elimistön puolustusta hoitavia valkosoluja.

Myös turvotukset ja kynsimuutokset ovat mahdollisia. Makuaistin muutosten vuoksi ruoka voi maistua metalliselta tai kitkerältä.

Monet solunsalpaajat saattavat häiritä hermojen toimintaa eli aiheuttaa neuropatiaa, mikä ilmenee puutumisena, tunnottomuutena ja pistelyä raajoissa. Joskus voi tulla jopa lihasheikkoutta. Arkiset asiat, kuten kävely tai takin napittaminen, voivat vaikeutua.

– Toisinaan hoidot altistavat sydämen vajaatoiminnalle tai rytmihäiriöille. Myös suun kuivuminen ja limakalvovauriot ovat yleisiä sivuvaikutuksia. Näitä oireita voidaan lievittää paikallisvalmisteilla, kertoo Mattson.

Tukea potilaille ja omaisille

Syöpä herättää monenlaisia tunteita, kuten surua, ahdistusta, pelkoa, syyllisyyttä ja vihaa. Koko elämä, työ ja ihmissuhteet mullistuvat. Nuori syöpäpotilas saattaa joutua muuttamaan takaisin kotiin.

HUSiin perustettiin jo parikymmentä vuotta sitten Suomen ensimmäinen syövänhoidon psykososiaalinen yksikkö, josta saa henkilökohtaista tukea. Siellä työskentelee syöpälääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi psykologeja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja sekä seksuaaliterapeutti.

Syöpäkeskuksessa on meneillään ensimmäinen ohjattu vertaistukiryhmä levinnyttä rintasyöpää sairastaville nuorille potilaille. Myös heidän puolisoilleen on tulossa ryhmä.

Syövän hoidon tavoitteena voi olla syövän parantaminen, sen uusiutumisen ehkäiseminen, elinajan pidentäminen tai oireiden lievittäminen.

– Lääkäri osaa kertoa, mitä sairaudesta tiedetään, miten sitä hoidetaan ja millaisia hoitotulokset keskimäärin ovat, mutta yksittäiselle potilaalle tarkan ennusteen antaminen on vaikeaa, Mattson sanoo.

Jos syöpä on pitkälle edennyt tai potilaan kunto on muiden sairauksien vuoksi heikko, rankat syöpähoidot ovat turhia. Silloin alkaa palliatiivinen hoito, jossa keskitytään oireiden, kuten kivun lievittämiseen, sekä annetaan henkistä tukea elämästä luopumiseen liittyvässä surussa.

Asiantuntija: Johanna Mattson, Syöpäkeskuksenjohtava ylilääkäri, HYKS.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla