Suonenveto on varsinkin kylmässä liikkujalle tuttu juttu ja siihen on syynsä: ei tule tankattua nestettä tarpeeksi ennen treeniä. Mutta auttaako, jos kantaa laukussa suolapähkinöitä ja vesipulloa?

Harva muistaa viileällä ilmalla lämmitellä lihaksia pitempään kuin lämpimässä säässä. Kylmyys kuitenkin jarruttaa aineenvaihduntaa ja kiristävät vaatteet hidastavat verenkiertoa. Kun lenkillä tulee hiki, keho menettää lihaksille tärkeää natriumia.

Kramppi iskee, koska lihaksen aineenvaihdunta häiriintyy ja lihas tai sen osa supistuu äkisti ja kivuliaasti. Tämä voi tapahtua niin liikkeessä kuin levossakin.

Kun kramppi tulee kesken treenin, yleensä on tehnyt jotain uudella tavalla, isommilla painoilla tai pitempään kuin aikaisemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niveljumi ärsyttää lihasta 

Lihaskramppeja lisää myös nivelten huono liikkuvuus. Se vaivaa erityisesti vähän liikkuvia vanhempia ihmisiä, mutta yllätys kyllä myös kaiken ikäisiä paljon liikkuvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Niitä, jotka eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota lihashuoltoon, kuten palautumiseen ja venyttelyyn.

Jos nivelten liikkuvuus on huono, lihaksetkaan eivät veny. Kireät lihakset eivät palaudu normaalipituuteensa, ja niiden aineenvaihdunta voi häiriintyä pitemmältäkin matkalta.

– Vaikka suonenveto tulee yleensä jalkaan, syy lihaksen vääränlaiseen kuormittumiseen voi olla selässä tai lonkassa, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen.

Lääkäri tai fysioterapeutti osaa neuvoa jumppaliikkeitä ja venytyksiä, joilla voi lisätä nivelten liikkuvuutta omissa  heikoissa kohdissaan. Liikkujan kannattaa myös tehdä riittävä alkulämmittely ja kokeilla pumppaavia venytysliikkeitä kireille lihaksille ennen varsinaista suoritusta.

Mikä vedon laukaisee?

Jos suonenvetoja tulee usein, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä krampin olisi taas voinut aiheuttaa. Tuleeko se vaikkapa aina erityisen kiireisen päivän jälkeen, jolloin ei ole ehtinyt syödä saati juoda kunnolla?

Silloin suolapähkinäpussi ja vesipullo laukussa voivat estää suonenvedon seuraavan stressipäivän päätteeksi.

Perusterveillä suurin syypää kramppeihin on riittämätön juominen. Vaikka juomista yrittäisi lisätäkin, se jää helposti liian vähiin varsinkin päivällä. Itselle riittävää nesteen määrää voi olla vaikea edes hahmottaa, koska suositukset ovat keskiarvoja.

Myös hikiliikunnan aiheuttama todellinen nestevaje voi yllättää suuruudellaan.

Kaikki juomat eivät myöskään tue elimistön tasapainoa. Jos aineenvaihdunta on herkkä häiriöille, kahvin kofeiini madaltaa lihasten kynnystä krampata. Samoin tekee krapula, joillakin lievempikin alkoholin juominen illalla lisää aamuöisiä kramppeja.

Magnesiumista apua?

Kun suonta alkaa vetää, lihasta pitää venyttää rauhallisesti vastakkaiseen suuntaan. Hetki voi mennä, mutta määrätietoinen venyttäminen lopulta kyllä laukaisee krampin. 

Jos jalat ovat aina turvoksissa, kun suonenveto iskee, tukisukat jalassa nukkuminen voi vähentää vaivaa.

Jotkut hakevat suonenvetoihin apua magnesiumista. Ravintolisän tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä, mutta jotkut runsaasti liikkuvat kokevat, että siitä on hyötyä.

– Keskustelu magnesiumin eri muotojen imeytymisestä on hifistelyä. Sillä ei ole mitään väliä, koska magnesiumin merkitys on suonenvedossa aika vähäinen. Mutta jos joku hoito tuntuu itsestä tehokkaalta, sitä voi tietysti jatkaa, Halonen sanoo.

– Joskus sekin auttaa, että kylmälle herkkä juoksija alkaa käyttää säärenlämmittimiä. Joskus taas suonenvedolta tuntuva oire onkin lihaksen revähdys. Ultraäänellä näkee, onko lihas ehjä vai ei, Jaakko Halonen sanoo.

Voi paljastaa sairauden

Suonenvedot vaivaavat eniten yli 50-vuotiaita. Eikä heillä aina syynä ole rankka liikunta.

Ikääntyessä jalkojen verenkierto heikkenee. Jalat turpoavat ja aineenvaihdunta hidastuu – kramppien riski kasvaa. Harvinaisempi valtimokovettumatauti heikentää myös verenkiertoa jaloissa ja sen myötä lisää suonenvetoa.

Sairauksien hyvä hoito, tupakoinnin lopettaminen, ylipainon laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja terveellisempi ravinto vähentävät yleensä suonenvetoakin.

Lääkäri voi myös tarkistaa, onko omien lääkkeiden joukossa sellaisia, jotka voivat vaikuttaa lihasten  aineenvaihduntaan. Monille valmisteille löytyy vaihtoehtoja.

Verikokeilla tarkistetaan veren suola- sekä magnesiumarvot, lihasentsyymiarvot sekä verensokeri. 

– Kilpirauhasen toiminnan häiriö ei ole tavallinen syy mutta mahdollinen, sillä kilpirauhanen vaikuttaa lihasten

aineenvaihduntaan. Samasta syystä suonenveto voi liittyä diabetekseen.

 

Asiantuntija: Jaakko Halonen, yleislääketieteen erikoislääkäri, Terveystalo Jyväskylä.

Vierailija

Jokainen voi testata magnesiumin tehon itse ostamalla halpoja magnesiumpurutabletteja lähikaupasta. Kun suonenveto tulee, purutabletti tehoaa parissa minuutissa. Ei jätä paljon epäilyksiä magnesiumin tehosta ja keskeytyneet yöunetkin voivat jatkua.

Matti 78v

Olen liikkuvainen ikäihminen ja kävelen paljon. Myös muuta liikuntaa harrastan. Jalkoja toisinaan kramppaa. Käytin joskus Emgesania, mutta sitten totesin, että riittävä veden juominen ajaa saman asian. Ei kramppaa ja saa nukkua ilman jalkojen oireilua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla