Huumoriveikko, valittaja, Google-potilas. Tunnistatko itsesi näistä hoitajien paljastuksista?

Potilas tulee aina kohdata arvokkaana ihmisenä, kerrotaan sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa. Hoitajan tulee myös kohdella potilasta kunnioitettavasti ja hoitaa yksilöllisen tarpeen mukaan.

Me Naisten haastattelemien, eri aloille erikoistuneiden sairaanhoitajien mielestä suurin osa potilaista on tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät maalaisjärkeä ja tulevat hoidattamaan oikeita vaivojaan. Mutta viime vuosina myös toisenlaisten potilaiden määrä on kasvanut, terveyskeskuksessa työskentelevä hoitaja kertoo:

– Google-diagnoosit, lääkeriippuvuudet ja lisääntyneet sosiaaliset ongelmat näkyvät työssämme yhä enemmän.

Vanhuspuolella työskentelevä sairaanhoitaja kertoo potilaiden puolestaan purkavan nykyisin kiukkuaan yhä herkemmin:

– Potilaat huorittelevat hoitajia, mätkivät ja ovat yhä aggressiivisempia. Jotkut ovat myös ilkeitä ja juoksuttavat hakemaan asioita, joita he eivät esimerkiksi haluakaan. 

Kolme eri puolilla Suomea asuvaa ja eri-ikäistä sairaanhoitajaa listasi erilaisia potilastyyppejä. Tunnistatko itsesi?
Huomio! Kyseessä ei ole virallinen potilastyypittely, vaan Me Naisten pyynnöstä tehty lista.

  1. Manaaja
    ”Pitipä tänne odottaa. Kamala jono. Kaikki oli niin mutkan takana, että sairaana oli hankalaa päästä tulemaankin tänne, ja sitten piti löytää oikea huone. Ja sitten täällä odotti ihan uusi naama...”
    Valittajatyypit eivät manaa vain terveysongelmistaan. Nämä potilaat aloittavat valittamisen yleensä tavallisista asioista, kuten säästä tai hoitolaitoksen vessasta. Sitten he siirtyvät hoitajaan, hoitoon ja lääkkeisiin. Jossain vaiheessa he listaavat kaikki kipunsa, joita he ovat kokeneet tai kokevat parhaillaan.  
     
  2. Monivaivainen
    ”Polveen on sattunut jo niin kauan. Voisitko katsoa sitä? Ja oikeastaan olkapääkin on jumissa. Viimeksi en saanut siihen tarpeeksi hoitoa. Sama on tämän reiden kanssa…”
    Monet fyysiset – ja psyykkiset – oireet liittyvät toki toisiinsa, mutta monivaivaiset paljastavat usein kaikki kolotukset ja mielipahansa vasta vastaanotolla. He ovat saattaneet varata aikansa polvikivun vuoksi, ja sitten he kertovat myös selkä-, lonkka- ja lantiokivusta. Olisi hyvä kertoa jo ensimmäisellä kerralla puhelimessa tai vastaanotossa kaikista oireista, sanoo kokenut sairaanhoitaja.
     
  3. Puhelias 
    On ihan normaalia, että potilaat kertovat yksityisasioitaan hoitajille. Mutta osa haluaisi jäädä puhelemaan pitkäksi aikaa vaikkapa vävypoikiensa aiheuttamista murheista tai edellisyön unistaan.  
    – Jos aikaa vain olisi enemmän, jo pelkkä kuunteleminen auttaisi monia, mutta valitettavasti sairaanhoitajien työ on yhä kiireisempää eikä aikaa ole kuin pakollisten asioiden kuuntelemiseen.
     
  4. Googlaaja
    Tietoa sairauksista on tarjolla täysin eri tavalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten, mutta pahimmillaan se tieto kuormittaa mieltä. Itselleen sairauksia diagnosoineet potilaat voivat olla joskus liian itsepäisiäkin; he saattavat uskoa omiin päätelmiinsä enemmän kuin hoitoalan ammattilaisten diagnooseihin sekä vaatia täysin erilaista hoitoa sen perusteella, kertoo yksi sairaanhoitaja.
    – Potilailla on nykyisin kotona käytössään omia mittareita ja sovelluksia, ja Googlesta he löytävät paljon tietoa, joten he saattavat tulla vastaanotolle erittäin itsetietoisina ja -varmoina. Joskus se auttaa tutkimuksissa, mutta tällainen itsediagnosointi voi olla vaarallistakin.
  5. Vähättelijä
    ”Ei tässä nyt mitään sen kummempaa.” On olemassa myös ryhmä potilaita, jotka vain hymyilevät ja puistelevat päätään oirekysymyksille. He eivät millään haluaisi olla vaivaksi – vastaanotollakaan! Vähättelijälle on tärkeää antaa itsestään reipas mielikuva, vaikka olisi kolmatta viikkoa kuumetaudissa.
    – Kun toiset liioittelevat kipujaan, toiset saattavat näytellä, että ’eihän tässä mitään ongelmaa ole’. He vähättelevät kipujaan kukin mistäkin syystä, ja sekin tekee työstämme haastavaa, sairaanhoitaja kertoo,
     
  6. Humoristi
    ”No, onpas kiva olla taas täällä hyvässä hoidossa. Mukavampihan täällä on kuin kotona. Saanko kertoa yhden vitsin?”
    Vaikeita asioita, kuten terveyteen liittyviä, on helppo yrittää peittää myös huumorilla. Hauskat potilaat kertovat mielellään vitsejä ja muita hauskoja tarinoita – mutta niitä hoitajat eivät valitettavasti ehdi näinä päivinä jäädä aina kuuntelemaan. Arkipäiväinen positiivisuus ja huumori tietenkin piristävät,  mutta sitten on niitäkin potilaita, jotka heittävät erittäin mustaa huumoria. Se voi olla osastolla liikaa muille potilaille, pohtii yksi sairaanhoitaja. Joidenkin tutkimusten mukaan musta huumori voi kuitenkin kertoa ihmisen älykkyydestä.
     
  7. Dramaattinen
    Kipu voi piileskellä myös korvien välissä. Pienikin kipu voi aiheuttaa joillakin ahdistusta, ja siitä voi syntyä itseään ruokkiva kehä, jossa monenlaiset oireilut kasvavat. Osa hakee lisäksi verkosta itsediagnooseja ja liioittelee oireitaan. Kansankielellä tätä kutsutaan joskus luulosairaudeksi, mutta nämäkin potilaat on otettava vakavasti, sanoo sairaanhoitaja.
  8. Epäilijä
    ”Mikä siellä ihon alla on? Mitä teet nyt? Mitä se lääke sisältää?”
    Monesti itsetietoiset potilaat esittävät paljon kysymyksiä, mutta myös epävarmat potilaat voivat olla epäileviä. Joillakin saattaa olla vaikkapa hoitopelko, jota lievittääkseen he kyselevät kaiken mahdollisen tiedon. He eivät kaipaa kädestä pitelijää, vaan tiukkoja lääketieteellisiä faktoja.
    Harva epäilevä potilas kuitenkaan kyseenalaistaa diagnoosia, vaan he usein uskovat ensimmäisellä kerralla hoitajien sanaa ja pitävä hoitoalan ammattilaisia arvossaan, mikä helpottaa työskentelyä.
  9. Helpottunut 
    Joskus diagnoosi on helpotus potilaalle – olipa se sitten lievempi tai rankempi kuin odotettu lopputulos. Helpottunut potilas voi esimerkiksi iloita sitä, että oma diagnoosi osui oikeaan tai että hän sai vihdoin varmuuden vaivalleen. Parasta tietenkin on kohdata helpottunutta iloa silloin, kun potilas saa niin sanotusti terveen paperit.

Vanhustyöntekijä

Suomalaisten sairaanhoitajien epävirallinen lista paljastaa 9 erilaista potilastyyppiä – katso, oletko manaaja vai humoristi

Nivelrikkoa ei Suomessa hoideta aktiivisesti koska on niin yleinen, näin olen kuullut hoitoalan ammattilaisen suusta. Aika erikoinen peruste, varsinkin kun olen vanhustyössä nähnyt mihin hoitamaton nivelrikko johtaa. Ne henkilöt joilla nivelrikko on ajoissa otettu vakavasti liikuntakyky ja kotona selviäminen pitempään (elämänlaadusta puhumattakaan) on ihan eri luokkaa kuin niillä joiden sairaus on jätetty huomiotta. Ajan myötä liikkumisen vaikeutuminen aiheuttaa tai pahentaa myös muita...
Lue kommentti
Mauno Voutilainen

Suomalaisten sairaanhoitajien epävirallinen lista paljastaa 9 erilaista potilastyyppiä – katso, oletko manaaja vai humoristi

Polveen pistää rappuja laskeutuessa, tekisi mieli mennä taas valittamaan, en tarvitse veepeetä, olen valmiiksi työtä vailla, hullun eläke haussa, valitukset lautakunnissa, haluaisin vain, että otettaisiin röntgenkuva, että näkisi vähän polven kunnosta kättä pitempää. Hoitovaihtoehdot eivät ole mukavia, paras on vaan sinnitellä, liikkua kohtuullisesti ja oikein.
Lue kommentti