Suolistosyöpien kunnallinen seulonta aloitetaan Suomessa uudelleen parin vuoden tauon jälkeen, mutta aluksi vain muutamalla paikkakunnalla. Jos ei satu asumaan seulontapaikkakunnalla ja suolistosyöpä huolestuttaa, kannattaako testi käydä ottamassa yksityisellä? Asiantuntija vastaa.  

Suolistosyöpäseulontoja järjestettiin noin puolessa Suomen kunnista vuodesta 2004 alkaen, mutta 2016 ne lopetettiin. Seulontojen todettiin vähentävän kuolleisuutta miehillä, mutta ei naisilla. Asiantuntijat halusivat ottaa aikalisän ja kehittää seulontaa tehokkaammaksi. Markkinoille oli tuona aikana tullut uusia, herkempiä testejä, ja arvioitiin, että nyt seulonta olisi tuloksellisempaa myös naisten osalta.

Tänä vuonna seulonta aloitetaan uudelleen, mutta vain muutamalla paikkakunnalla. Ensi vaiheessa mukaan kutsutaan Jyväskylän, Oriveden, Oulun, Paimion, Sauvon, Säkylän, Tampereen ja Ylitornion 60-, 62-, 64- ja 66-vuotiaat asukkaat. Kohderyhmä laajenee kahden vuoden välein uudella ikäluokalla, kunnes mukana ovat myös 74-vuotiaat. Seulonta koskee siis kahden vuoden välein 60–74-vuotiaita suomalaisia.

Uusia kuntia tulee mukaan vähitellen. Tavoitteena on saada seulonnat valtakunnallisiksi, ja siihen päästään viimeistään sitten, kun eduskunnassa on säädetty seulonta-asetus. Sen toteutuminen liittyy Sote-uudistukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen kolmanneksi yleisin syöpä

Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä, siihen sairastuu vuosittain noin 3000 ihmistä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sen oireita voivat olla vatsakipu, ummetus, ripuli, vaihteleva suolen toiminta, veriset ulosteet ja ulostamisvaikeudet. Lisäksi voi esiintyä ulostamispakkoa, limaisia ja niukkoja ulosteita tai vatsan turvotusta ja kouristelua. Jos vatsantoiminnassa tapahtuu mikä tahansa selkeä muutos, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. 

Jos suoliston terveys huolestuttaa, ei ole ”seulontaikäinen” eikä satu asumaan minkään seulontapaikkakunnan alueella, kannattaako testi mennä ottamaan yksityisellä lääkäriasemalla? Ohjelmakoordinaattori, tutkija Maija Jäntti Suomen Syöpärekisteristä ei suosittele kenellekään pelkkää testiä.  

– Jos syövän riski huolestuttaa, niin kannattaa ehdottomasti mennä lääkärille. Lääkäri käy läpi mahdolliset oireet ja hän osaa kartoittaa mahdollista syöpäriskiä. Lääkäri myös osaa harkita, mitkä ovat tarvittavat jatkotoimenpiteet.

 Maija Jäntti korostaa, että pelkkä testin tekeminen ei vastaa seulontaan osallistumista.

–  Seulonta on ketju toimia. Se pyritään kohdentamaan tarkasti siihen väestönosaan, jolla syöpäriski on suurin. Silloin saadaan mahdollisimman suuret hyödyt mahdollisimman vähillä haitoilla. Kaikissa testeissä on myös haittoja: Testi ylipäätään saattaa aiheuttaa huolta tai ahdistusta. Toisinaan, vaikka harvoin, testit antavat vääriä tuloksia. Tulos voi olla negatiivinen, vaikka henkilöllä olisikin todellisuudessa kehittymässä oleva kasvain. Tulos voi myös olla positiivinen, vaikka jatkotutkimuksissa selväisi, että huolta ole. 

Seulonnassa myös varmistetaan, että jokainen positiivisen tuloksen saanut pääsee viivytyksettä jatkotutkimuksiin.

Miten seulontatesti tehdään?

Jos asut jossakin edellä mainituista paikkakunnista ja kuulut seulottavaan ikäryhmään, saat tämän vuoden aikana postissa kutsukirjeen seulontaan ja sen mukana kotona tehtävä testin. Testi palautetaan kirjekuoressa postilaatikkoon. Vastaus tulee kirjeellä kotiin kuukauden kuluessa.

Testin negatiivinen vastaus tarkoittaa, että ulosteessa ei ole havaittu verta. Positiivinen vastaus kertoo, että verta on löytynyt. Silloin kehotetaan ottamaan yhteyttä oman kunnan terveydenhuollossa toimivaan seulontahoitajaan. Tämän kanssa käydään läpi jatkotutkimustarpeet.

Jatkotutkimuksena on useimmiten suolen tähystys, jossa voidaan poistaa mahdollisia polyyppeja ja ottaa koepaloja. 100 näytteen joukosta neljästä löytyy verta, mutta niistäkin vain harva osoittautuu syövästä johtuvaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla