Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock
Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock

Heidi sinnitteli pitkään stressaavassa työssä. Mieli kävi niin ylikierroksilla, että lopulta hän sairastui.

– Vaikka olisin nukkunut hyvin, oloni on aamulla kuin olisin jäänyt jyrän alle tai juossut maratonin, kuvailee 30-vuotias Heidi.

Jatkuva väsymys on seurausta Heidin sairastamasta fibromyalgiasta. Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jota sairastaa vain muutama prosentti suomalaisista.  Lähes kaikki tautia sairastavat ovat naisia. Sairauden vuoksi uni ei helpota Heidin uupumusta: keho ei lepää eikä palaudu normaalisti.

Vanhustyössä lähihoitajana työskennelleen Heidin fibromyalgia sai alkunsa stressaavan työn seurauksena. Jatkuva kiire, työvoimapula ja hoitajien vaihtuvuus saivat Heidin kokemaan, ettei hän pysty hoitamaan huonokuntoisia asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi. Heidiä ahdisti ajatus siitä, että kiire aiheuttaisi virheitä.

– Hoitajilla on suuri vastuu ja virheet voivat olla todella vaarallisia. Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin, hän selittää.

”Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin.”

Sairaus puhkesi kuitenkin vasta, kun Heidi jäi töistä äitiyslomalle.

– Töissä menin vaan tukka putkella, enkä tunnistanut uupumuksen merkkejä. Stressihormonit pitivät huonolla tavalla kaiken aisoissa, kunnes elämä vähän rauhoittui ja päästi oireet iskemään päälle.

Selittämätön sairaus

Heidi sai esikoisensa, ensimmäisen kahdesta tytöstä, vuonna 2014, ja samana vuonna ilmestyivät oireet. Ne alkoivat, kun Heidi oli ollut poissa töistä puolisen vuotta. Hän uskoo, että sairauden takana oli kuormittavan työelämän ja pikkulapsiarjen yhdistelmä. Myös noin vuoden kestäneellä synnytyksen jälkeisellä masennuksella saattoi olla oma osansa sairauden laukeamiseen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua. Sairaus sai hänen kehonsa uupumaan fyysisestä ja henkisestä rasituksesta herkemmin kuin terveen ihmisen.

– Huonoina päivinä tuntuu, etten millään jaksa esimerkiksi nostaa jotain tavaraa, vaikka oikeasti fyysiset voimani riittäisivät siihen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua.

Heidi ehti käydä monilla lääkäreillä, mutta mitään selitystä oireille ei löytynyt. Oli helpotus, kun vaivat lopulta saivat nimen.

Fibromyalgian toteamisen jälkeen Heidillä on hyviä kokemuksia lääkäreistä.

– Skeptikot pitävät fibromyalgiaa luulotautina, koska se ei näy tutkimuksissa mitenkään. Minulla on kuitenkin käynyt todella hyvä tuuri. Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa täsmähoitoa, mutta joskus oireita voidaan helpottaa lääkkeillä. Heidin tapauksessa lääkityksestä on kuitenkin ollut enemmän haittoja kuin hyötyä. Toistaiseksi hän yrittääkin selviytyä arjesta ilman lääkkeitä.

Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Sauna ja urheilu uuvuttavat

Fibromyalgian takia Heidi joutuu suunnittelemaan tarkkaan, mitä voi tehdä päivän aikana. Nivel- ja lihaskipujen määrä vaihtelee, mutta jatkuva uupumus vaikuttaa arkeen. Heidi jaksaa esimerkiksi urheilla vain hyvinä päivinä ja silloinkin iltaisin, jotta jaksaa päivän.

– Jos käyn vaikka illalla saunassa, seuraava päivä ja varsinkin aamu ovat ihan mahdottomia.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti. Heidin yrittäjänä toimiva mies on kuitenkin työnsä vuoksi paljon poissa kotoa.

– Koen, että pärjään kuitenkin lasten kanssa ihan hyvin, mutta en jaksa mitään ylimääräistä, kuten vaikka puutarhanhoitoa.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti.

Ylikierrosten väsyttämä

Heidin hoitovapaa on näillä näkymin päättymässä vuodenvaihteessa, ja hän on miettinyt töihin paluuta paljon. Sairauden kanssa jo ennestään kuormittavassa työssä jaksaminen huolettaa. Heidi kuvailee olevansa ylisuorittaja, joka vaatii itseltään paljon.

– Suorittamisen takia pääni menee ikään kuin ylikierroksille. Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut, Heidi kertoo.

”Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut.”

Heidi on jo yrittänyt kysellä työterveydestä, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, muttei ole vielä saanut vastauksia. Muut työntekijät tuntuvat huolettavan häntä omaa jaksamista enemmän.

– En halua kuormittaa työyhteisöä jatkuvilla sairauspoissaoloilla. Tuskin pystyn enää tekemään lähihoitajan työtä, mutta yhteiskunnan elätiksi en aio jäädä.

Varoittava esimerkki

Töihin paluuseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Monilla on kokemuksia siitä, ettei fibromyalgian perusteella ole myönnetty sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Sairauslomalle jääminen voi siis vaikuttaa tuloihin merkittävästi.

– Sen takia moni sinnittelee työelämässä, vaikkei jaksaisi, Heidi sanoo.

Heidin mielestä on tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia.

Joskus sairauslomia myönnetään fibromyalgian sijaan johonkin sen oireeseen. Heidin mukaan myönnetty sairausloma on kuitenkin harvoin kyllin pitkä, jotta fibromyalgiaa sairastava ehtisi sen aikana palautua.

Heidin mielestä onkin tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia. Hänen mielestään työelämässä on nykyään vaikea pysyä perässä, ja ihmiset uupuvat erilaisista syistä. Siksi hän haluaa kertoa oman tarinansa.

– Haluan toimia varoittavana esimerkkinä, jotta muut eivät sairastuttaisi itseään stressaamalla. Sanon aina siskoillenikin, etteivät stressaisi, koska en halua, että heille käy huonosti.

Valoakin on

Vaikka fibromyalgia vaikuttaa elämään joka päivä, Heidi suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Hän kertoo, että neurologi oli ehdottanut avuksi psykoterapiaa, koska uskoi, että stressinhallintakeinojen opettelusta voisi olla Heidille hyötyä.

– Odotan terapiaa itse asiassa tosi paljon, hän sanoo.

Finaalissa

Stressi sairastutti 30-vuotiaan Heidin – ”Haluan toimia varoittavana esimerkkinä muille”

Onhan se hienoa, jos Heidi vielä nukkuu yönsä ja jopa ilman lääkkeitä. Minä olen jatkuvista ylitöistä johtuvan stressin takia sairastunut mm. fibromyalgiaan, muutamaan muuhun stressistä johtuvaan sairauteen + krooniseen unettomuuteen. Olen tiettysti työkyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkein vaikeinta ja uuvuttavinta ovat unettomat yöt, vaikka otan iltaisin uni- ja kipulääkkeen. Vaan kun ne eivät auta mitään. Lisäksi omaisten ja läheisten vähättelevä ja ymmärtämötön suhtautuminen vie viimeisetkin...
Lue kommentti

Uutuuskirjassaan Rosa Meriläinen tutustuttaa lukijansa esimerkiksi vaginapainonnoston saloihin.

Seksistä puhuminen on ollut kirjailijakaksikko Rosa Meriläiselle ja Sanna Seiko Salolle aina luonnollista. He vetävät yhdessä Lipstick Mafia -podcastia, jossa puhutaan seksuaalisuudesta suoraan ja häpeilemättä.

Nyt Rosa ja Sanna ovat julkaisseet yhdessä myös seksiin keskittyvän kirjan: Se – seksipuhekirja (Karisto). Kirjassa kaksikko käsittelee seksuaalisuutta monilta eri kanteilta. Teoksessa perehdytään niin fantasioihin, erilaisiin seksileluihin kuin pornogiffeihinkin.

Yksi kirjan keskeisistä tavoitteista on auttaa vaginallisia ihmisiä löytämään oma halunsa, orgasminsa ja saamaan entistä paremman seksielämän.

Tavoitteen saavuttamiseksi Rosa ja Sanna esittelevät kirjassa runsaasti erilaisia konkreettisia vinkkejä. Yksi niistä on Rosan henkilökohtainen suosikki: vaginapainonnosto.

Kirjassa Rosa kertoo, että innostui vaginapainonnostosta alun perin Kim Anamin innoittamana. Kim on seksi- ja parisuhdeasiantuntija, joka on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että julkaisee Instagram-tilillään kuvia, joissa tekee vaginapainonnostotreenejä.

Miten vaginannostotreeneissä pääsee alkuun ja mitä hyötyä siitä edes on? Listasimme Rosan ja Sannan kirjan pohjalta kolme kysymystä ja vastausta aiheesta:

1. Miksi vaginapainonnostoa harrastetaan?

Rosa kertoi vaginapainonnostotreeneistään ensimmäisen kerran viime syksynä Me Naisten haastattelussa.

– Treenaan vaginapainonnostoa ja nostan esimerkiksi ketsuppipulloa. Olen opiskellut asiaa netistä, hän kertoi

Rosan haastattelu herätti yllättävän monissa hämmennystä, kysymyksiä ja jopa vihaa. Todellisuudessa painonnosto vaginan avulla on ihan järkeväksi luokiteltua puuhaa, josta ei ole syytä ahdistua. 

Vaginapainonnostossa tarkoituksena on vahvistaa lantionpohjanlihaksia eli emätinaukon ja peräaukon välissä sijaitsevia lihaksia. Nämä lihakset eivät näy ulospäin, mutta niillä on valtavan iso vaikutus seksielämään – ja elämään ihan ylipäätään. Heikoista lantionpohjanlihaksista saattaa saada kiusakseen virtsankarkailua, alanselän kipuja tai tuntoherkkyyden puutetta.

Seksin aikana lantionpohjanlihakset tuottavat hommaan lisää nautintoa. Jos lantionpohjalihaksia aktivoi seksin aikana, lantion alueen mikroverisuonten verenkierto vilkastuu ja tuntohermot aktivoituvat. Nautinto voi kasvaa ja orgasmi voimistua

Lantiopohjanlihaksia voi treenata muutenkin kuin vaginapainonnostolla, esimerkiksi ihan perinteisellä treenillä. Lue lisää:


2. Mitä vaginapainonnostossa tapahtuu?

Vaginapainonnostossa kyse on juuri siitä, mitä sana antaa ymmärtää. Tarkoituksena on nostaa erilaisia painoja emättimeen asetettavan vaginakuulan avulla.

”Itse olen käyttänyt vaginapainonnostoon Maukasten treenikuulia. Olen kiinnittänyt kuulan naruun toisen narun avulla pienen muovipussin, jonne olen laittanut painoja”, Rosa kertoo.

Painoina voi käyttää Rosan tapaan esimerkiksi limsatölkkiä tai ketsuppipulloa. Aluksi painoksi kannattaa valita jotain varsin maltillista. Kilon painoinen ketsuppipullo on Rosan henkilökohtainen painonnostoennätys.

3. Miten sitä treenataan?

Rosan mukaan viisi minuuttia vaginapainonnostoa päivässä riittää mainiosti vahvistamaan lantionpohjaa. Myös lepopäiviä kannattaa pitää pari kertaa viikossa. Hommassa ei todellakaan kannata ryhtyä turhan suorituskeskeiseksi:

”Verrattuna punttisaliharjoitteluun olen ollut vaginapainonnostossa varovainen: ajatus kipeistä pillunlihaksista ei houkuta”, Rosakin huomauttaa.

Eri päivinä kannattaa kokeilla erilaisia treenejä. Rosa esittelee kirjassaan neljä erilaista treeniä. Tässä ohjeet niistä yhteen:

  1. Valitse keskikevyt paino, jota pystyt helposti pitämään sisälläsi 10 sekuntia.
  2. Kiinnitä paino kuulan narun toiseen päähän ja aseta paino maahan.
  3. Kyykkää niin alas, että saat asetettua treenikuulan sisääsi. Pidä jalat leveässä haara-asennossa, niin treeni kohdistuu varmasti lantionpohjanlihaksiin eikä esimerkiksi jalkoihin.
  4. Jännitä lantionpohjanlihaksiasi voimakkaasti ja nouse kyykystä ylös.
  5. Toista kyykkyliike kolme kertaa. Lepää hetkinen aina nostojen välissä.

Masennus on raaka ja kuluttava sairaus. Parhaimmillaan siitä toipuminen voi kuitenkin tuoda elämään ihan uudenlaisia oivalluksia.

Tilastojen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen. Miltä sairaus tuntuu? Esimerkiksi tältä:

– Se on selittämätöntä ahdistusta, joka liittyy usein vuorokauden aikoihin. Kun pimeä laskeutuu, laskee myös mieliala. Se on näköalattomuutta; ensi viikko tuntuu kaukaiselta. Pinna kiristyy ja lyhenee, Katri Rauanjoki kuvaili Me Naisille keskivaikeaa masennustaan pari vuotta sitten.

Hän kertoi, että välillä masennus ilmenee niin, ettei pysty lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa, koska ajatukset eivät pysy niin kauan kasassa.

– Muisti on kateissa. Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä. Tulee myös pelkoja, että entä jos en paranekaan vaan jään tällaiseksi.

Pahimmillaan masennus on sairaus, joka vie kaiken elämänhalun, ajaa talousvaikeuksiin ja työkyvyttömyyteen. Joskus parantuminen on vaikeaa sen vuoksi, ettei sairastunut halua hakea apua esimerkiksi häpeän takia.

Avun hakeminen on kuitenkin äärettömän tärkeää. Oikeilla hoitokeinoilla alhosta on nimittäin varsin hyvät mahdollisuudet selvitä normaaliin, onnelliseen elämään.

”Masennuksesta toipuminen voi olla parhaimmillaan valaiseva prosessi.”

– Sanoisin jopa, että todennäköisesti selviää, jos on valmis tekemään työtä sen eteen ja ammattimaista apua on tarjolla, kertoo masennuksesta kirjan tuottanut Elina Hiltunen Me Naisille.

Hiltusen ja hänen täyskaimansa uutuuskirjassa Masennuksesta selviää! (Docendo) masennuksesta selvinneet kertovat kokemuksistaan. Kirjassa Hiltuset kysyivät masennuksesta selvinneiltä esimerkiksi sitä, voiko masennus opettaa jotain. Monen mielestä voi – paljon hyvääkin.

– Masennus on sairautena raaka ja kuluttava. Siinä ei ole mitään ihailtavaa tai juhlallista. Masennuksesta toipuminen voi kuitenkin olla parhaimmillaan valaiseva prosessi. Monet masennuksesta selviytyneet näkevät selviytymisensä opettavana prosessina, Hiltuset kirjoittavat.

Listasimme kirjan haastateltujen kertomusten pohjalta kahdeksan opetusta, jotka masennus voi tuoda mukanaan:

1. Kuka olen ja missä rajani menevät

”Masennuksen avulla olen oppinut itsestäni paljon. Olen esimerkiksi miettinyt historiaani ja sitä, missä vaiheessa minun olisi pitänyt hakea apua. Nyt osaan jo ennalta ehkäistä niitä syitä, jotka ovat johtaneet masennuksiini”, eräs kirjaa varten haastatelluista kertoo.

Myös muilla haastatelluilla on samanlaisia kokemuksia. Monet kertovat oppineensa kuuntelemaan itseään paremmin ja sanomaan tarvittaessa ei.

”Nyt osaan jo ennalta ehkäistä niitä syitä, jotka ovat johtaneet masennuksiini.”

2. Jokaisella on taakkansa kannettavanaan

Joillekin rankan ajanjakson läpikäyminen on tuonut elämään entistä enemmän ymmärrystä ja empatiaa myös toisia kohtaan. Eräs masennuksen läpi käynyt lääkäri kertoo kirjassa osaavansa omien kokemustensa jälkeen ottaa ihan uudella, entistä ymmärtäväisemmällä tavalla potilaansa vastaan.

3. Itselleen kannattaa olla armollinen ja myötätuntoinen

Joskus masennukseen liittyy paljon itsesyytöksiä ja riittämättömyydentunteita. Silloin kaikista tärkein oppi saattaa olla se, että antaa itselleen anteeksi. ”Paras oivallus oli siinä, että opin antamaan itselleni anteeksi”, eräs kirjaa varten haastateltu kertoo.


4. Apua kannattaa hakea ajoissa

Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-keräyksen keulakuvaksi lähtenyt laulaja Alma totesi hiljattain Me Naisissa, että jokaisen meidän pitäisi uskaltaa hakea apua. Samaa mieltä ovat myös Hiltusten haastattelemat masennuksesta parantuneet.

”Masennus opetti lähinnä sen, ettei sitä pidä vähätellä. Masennukseen kuuluu helposti se, että sitä alkaa pitää normaalina, ja sen myötä unohtuu, miltä tuntuu voida normaalisti. Kyseessä on todella inhottava, monin tavoin salakavala mielenterveyden häiriö, johon tulisi saada tehokasta apua pian. Myös silloin, kun toimintakyky on nollassa”, eräs haastateltu kertoo.

Monet myös kertovat tajunneensa sairastumisen jälkeen, että omaan mielenterveyteen kannattaa ylipäätään kiinnittää huomiota. Meidän vinkkimme mielenterveyden ylläpitoon löydät tästä:


5. Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen

”Masennus on opettanut sen, että olen nykyään paljon hellempi itseäni kohtaan. Minun ei tarvitse yrittää olla toisille ihmisille mieliksi, eikä kaikkea tarvitse tehdä täydellisesti. On olemassa sellainen asia kuin riittävän hyvä”, eräs kirjan haastatelluista kertoo.

6. Masennus voi iskeä kehen tahansa

Kirjaa varten tehtyyn verkkokyselyyn vastaajista useampi kertoo, että vasta oma sairastuminen sai tajuamaan, että masennus voi koskettaa ihan ketä tahansa. Sairastumisen jälkeen voi myös ymmärtää, ettei siinä ole kyse todellakaan esimerkiksi heikkoudesta.

”[Masennus sai] ymmärtämään sen, että se on oikeasti sairaus eikä mitään luuserilaiskuutta”, eräs kertoo kirjassa kokemuksistaan.

7. Kaikki masentuneet eivät ole samanlaisia

Vaikka osaan masennus vaikuttaa lamaannuttavasti ja vie esimerkiksi työkyvyn, kaikkiin se ei vaikuta samalla tavalla. Hiltusen kirjassa useampi masentunut kertoo ymmärtäneensä, että jokainen masentunut sairastaa omalla tavallaan – ja siksi myös parantumiseen tarvittavat keinot ovat yksilöllisiä.

”Masennus on oikeasti sairaus eikä mitään luuserilaiskuutta.”

8. ”Olen helvetin vahva”

Masennus ja siitä parantuminen on monelle pitkä ja raskas prosessi. Joskus tilanne voi olla niin paha, ettei pohjalta näytä olevan minkäänlaista ulospääsyä.

Vaikeuksien jälkeen suurin opetus monelle onkin se, että toivottomalta tuntuvasta paikasta voi päästä pois. Prosessin jälkeen moni kertoo olevansa entistä sinnikkäämpi ja taistelutahtoisempi:

”Olen oppinut, että olen helvetin vahva. Ei ole kauheasti asioita, jotka voisivat musertaa minut. Minut on kyllä sellaisessa myllerryksessä pyöritetty.”