Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock
Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock

Heidi sinnitteli pitkään stressaavassa työssä. Mieli kävi niin ylikierroksilla, että lopulta hän sairastui.

– Vaikka olisin nukkunut hyvin, oloni on aamulla kuin olisin jäänyt jyrän alle tai juossut maratonin, kuvailee 30-vuotias Heidi.

Jatkuva väsymys on seurausta Heidin sairastamasta fibromyalgiasta. Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jota sairastaa vain muutama prosentti suomalaisista.  Lähes kaikki tautia sairastavat ovat naisia. Sairauden vuoksi uni ei helpota Heidin uupumusta: keho ei lepää eikä palaudu normaalisti.

Vanhustyössä lähihoitajana työskennelleen Heidin fibromyalgia sai alkunsa stressaavan työn seurauksena. Jatkuva kiire, työvoimapula ja hoitajien vaihtuvuus saivat Heidin kokemaan, ettei hän pysty hoitamaan huonokuntoisia asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi. Heidiä ahdisti ajatus siitä, että kiire aiheuttaisi virheitä.

– Hoitajilla on suuri vastuu ja virheet voivat olla todella vaarallisia. Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin, hän selittää.

”Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin.”

Sairaus puhkesi kuitenkin vasta, kun Heidi jäi töistä äitiyslomalle.

– Töissä menin vaan tukka putkella, enkä tunnistanut uupumuksen merkkejä. Stressihormonit pitivät huonolla tavalla kaiken aisoissa, kunnes elämä vähän rauhoittui ja päästi oireet iskemään päälle.

Selittämätön sairaus

Heidi sai esikoisensa, ensimmäisen kahdesta tytöstä, vuonna 2014, ja samana vuonna ilmestyivät oireet. Ne alkoivat, kun Heidi oli ollut poissa töistä puolisen vuotta. Hän uskoo, että sairauden takana oli kuormittavan työelämän ja pikkulapsiarjen yhdistelmä. Myös noin vuoden kestäneellä synnytyksen jälkeisellä masennuksella saattoi olla oma osansa sairauden laukeamiseen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua. Sairaus sai hänen kehonsa uupumaan fyysisestä ja henkisestä rasituksesta herkemmin kuin terveen ihmisen.

– Huonoina päivinä tuntuu, etten millään jaksa esimerkiksi nostaa jotain tavaraa, vaikka oikeasti fyysiset voimani riittäisivät siihen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua.

Heidi ehti käydä monilla lääkäreillä, mutta mitään selitystä oireille ei löytynyt. Oli helpotus, kun vaivat lopulta saivat nimen.

Fibromyalgian toteamisen jälkeen Heidillä on hyviä kokemuksia lääkäreistä.

– Skeptikot pitävät fibromyalgiaa luulotautina, koska se ei näy tutkimuksissa mitenkään. Minulla on kuitenkin käynyt todella hyvä tuuri. Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa täsmähoitoa, mutta joskus oireita voidaan helpottaa lääkkeillä. Heidin tapauksessa lääkityksestä on kuitenkin ollut enemmän haittoja kuin hyötyä. Toistaiseksi hän yrittääkin selviytyä arjesta ilman lääkkeitä.

Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Sauna ja urheilu uuvuttavat

Fibromyalgian takia Heidi joutuu suunnittelemaan tarkkaan, mitä voi tehdä päivän aikana. Nivel- ja lihaskipujen määrä vaihtelee, mutta jatkuva uupumus vaikuttaa arkeen. Heidi jaksaa esimerkiksi urheilla vain hyvinä päivinä ja silloinkin iltaisin, jotta jaksaa päivän.

– Jos käyn vaikka illalla saunassa, seuraava päivä ja varsinkin aamu ovat ihan mahdottomia.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti. Heidin yrittäjänä toimiva mies on kuitenkin työnsä vuoksi paljon poissa kotoa.

– Koen, että pärjään kuitenkin lasten kanssa ihan hyvin, mutta en jaksa mitään ylimääräistä, kuten vaikka puutarhanhoitoa.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti.

Ylikierrosten väsyttämä

Heidin hoitovapaa on näillä näkymin päättymässä vuodenvaihteessa, ja hän on miettinyt töihin paluuta paljon. Sairauden kanssa jo ennestään kuormittavassa työssä jaksaminen huolettaa. Heidi kuvailee olevansa ylisuorittaja, joka vaatii itseltään paljon.

– Suorittamisen takia pääni menee ikään kuin ylikierroksille. Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut, Heidi kertoo.

”Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut.”

Heidi on jo yrittänyt kysellä työterveydestä, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, muttei ole vielä saanut vastauksia. Muut työntekijät tuntuvat huolettavan häntä omaa jaksamista enemmän.

– En halua kuormittaa työyhteisöä jatkuvilla sairauspoissaoloilla. Tuskin pystyn enää tekemään lähihoitajan työtä, mutta yhteiskunnan elätiksi en aio jäädä.

Varoittava esimerkki

Töihin paluuseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Monilla on kokemuksia siitä, ettei fibromyalgian perusteella ole myönnetty sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Sairauslomalle jääminen voi siis vaikuttaa tuloihin merkittävästi.

– Sen takia moni sinnittelee työelämässä, vaikkei jaksaisi, Heidi sanoo.

Heidin mielestä on tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia.

Joskus sairauslomia myönnetään fibromyalgian sijaan johonkin sen oireeseen. Heidin mukaan myönnetty sairausloma on kuitenkin harvoin kyllin pitkä, jotta fibromyalgiaa sairastava ehtisi sen aikana palautua.

Heidin mielestä onkin tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia. Hänen mielestään työelämässä on nykyään vaikea pysyä perässä, ja ihmiset uupuvat erilaisista syistä. Siksi hän haluaa kertoa oman tarinansa.

– Haluan toimia varoittavana esimerkkinä, jotta muut eivät sairastuttaisi itseään stressaamalla. Sanon aina siskoillenikin, etteivät stressaisi, koska en halua, että heille käy huonosti.

Valoakin on

Vaikka fibromyalgia vaikuttaa elämään joka päivä, Heidi suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Hän kertoo, että neurologi oli ehdottanut avuksi psykoterapiaa, koska uskoi, että stressinhallintakeinojen opettelusta voisi olla Heidille hyötyä.

– Odotan terapiaa itse asiassa tosi paljon, hän sanoo.

Finaalissa

Stressi sairastutti 30-vuotiaan Heidin – ”Haluan toimia varoittavana esimerkkinä muille”

Onhan se hienoa, jos Heidi vielä nukkuu yönsä ja jopa ilman lääkkeitä. Minä olen jatkuvista ylitöistä johtuvan stressin takia sairastunut mm. fibromyalgiaan, muutamaan muuhun stressistä johtuvaan sairauteen + krooniseen unettomuuteen. Olen tiettysti työkyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkein vaikeinta ja uuvuttavinta ovat unettomat yöt, vaikka otan iltaisin uni- ja kipulääkkeen. Vaan kun ne eivät auta mitään. Lisäksi omaisten ja läheisten vähättelevä ja ymmärtämötön suhtautuminen vie viimeisetkin...
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto