Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock
Uupumus on päivittäin läsnä Heidin elämässä. Kuvituskuva: iStock

Heidi sinnitteli pitkään stressaavassa työssä. Mieli kävi niin ylikierroksilla, että lopulta hän sairastui.

– Vaikka olisin nukkunut hyvin, oloni on aamulla kuin olisin jäänyt jyrän alle tai juossut maratonin, kuvailee 30-vuotias Heidi.

Jatkuva väsymys on seurausta Heidin sairastamasta fibromyalgiasta. Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jota sairastaa vain muutama prosentti suomalaisista.  Lähes kaikki tautia sairastavat ovat naisia. Sairauden vuoksi uni ei helpota Heidin uupumusta: keho ei lepää eikä palaudu normaalisti.

Vanhustyössä lähihoitajana työskennelleen Heidin fibromyalgia sai alkunsa stressaavan työn seurauksena. Jatkuva kiire, työvoimapula ja hoitajien vaihtuvuus saivat Heidin kokemaan, ettei hän pysty hoitamaan huonokuntoisia asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi. Heidiä ahdisti ajatus siitä, että kiire aiheuttaisi virheitä.

– Hoitajilla on suuri vastuu ja virheet voivat olla todella vaarallisia. Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin, hän selittää.

”Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin.”

Sairaus puhkesi kuitenkin vasta, kun Heidi jäi töistä äitiyslomalle.

– Töissä menin vaan tukka putkella, enkä tunnistanut uupumuksen merkkejä. Stressihormonit pitivät huonolla tavalla kaiken aisoissa, kunnes elämä vähän rauhoittui ja päästi oireet iskemään päälle.

Selittämätön sairaus

Heidi sai esikoisensa, ensimmäisen kahdesta tytöstä, vuonna 2014, ja samana vuonna ilmestyivät oireet. Ne alkoivat, kun Heidi oli ollut poissa töistä puolisen vuotta. Hän uskoo, että sairauden takana oli kuormittavan työelämän ja pikkulapsiarjen yhdistelmä. Myös noin vuoden kestäneellä synnytyksen jälkeisellä masennuksella saattoi olla oma osansa sairauden laukeamiseen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua. Sairaus sai hänen kehonsa uupumaan fyysisestä ja henkisestä rasituksesta herkemmin kuin terveen ihmisen.

– Huonoina päivinä tuntuu, etten millään jaksa esimerkiksi nostaa jotain tavaraa, vaikka oikeasti fyysiset voimani riittäisivät siihen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua.

Heidi ehti käydä monilla lääkäreillä, mutta mitään selitystä oireille ei löytynyt. Oli helpotus, kun vaivat lopulta saivat nimen.

Fibromyalgian toteamisen jälkeen Heidillä on hyviä kokemuksia lääkäreistä.

– Skeptikot pitävät fibromyalgiaa luulotautina, koska se ei näy tutkimuksissa mitenkään. Minulla on kuitenkin käynyt todella hyvä tuuri. Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa täsmähoitoa, mutta joskus oireita voidaan helpottaa lääkkeillä. Heidin tapauksessa lääkityksestä on kuitenkin ollut enemmän haittoja kuin hyötyä. Toistaiseksi hän yrittääkin selviytyä arjesta ilman lääkkeitä.

Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Sauna ja urheilu uuvuttavat

Fibromyalgian takia Heidi joutuu suunnittelemaan tarkkaan, mitä voi tehdä päivän aikana. Nivel- ja lihaskipujen määrä vaihtelee, mutta jatkuva uupumus vaikuttaa arkeen. Heidi jaksaa esimerkiksi urheilla vain hyvinä päivinä ja silloinkin iltaisin, jotta jaksaa päivän.

– Jos käyn vaikka illalla saunassa, seuraava päivä ja varsinkin aamu ovat ihan mahdottomia.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti. Heidin yrittäjänä toimiva mies on kuitenkin työnsä vuoksi paljon poissa kotoa.

– Koen, että pärjään kuitenkin lasten kanssa ihan hyvin, mutta en jaksa mitään ylimääräistä, kuten vaikka puutarhanhoitoa.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti.

Ylikierrosten väsyttämä

Heidin hoitovapaa on näillä näkymin päättymässä vuodenvaihteessa, ja hän on miettinyt töihin paluuta paljon. Sairauden kanssa jo ennestään kuormittavassa työssä jaksaminen huolettaa. Heidi kuvailee olevansa ylisuorittaja, joka vaatii itseltään paljon.

– Suorittamisen takia pääni menee ikään kuin ylikierroksille. Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut, Heidi kertoo.

”Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut.”

Heidi on jo yrittänyt kysellä työterveydestä, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, muttei ole vielä saanut vastauksia. Muut työntekijät tuntuvat huolettavan häntä omaa jaksamista enemmän.

– En halua kuormittaa työyhteisöä jatkuvilla sairauspoissaoloilla. Tuskin pystyn enää tekemään lähihoitajan työtä, mutta yhteiskunnan elätiksi en aio jäädä.

Varoittava esimerkki

Töihin paluuseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Monilla on kokemuksia siitä, ettei fibromyalgian perusteella ole myönnetty sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Sairauslomalle jääminen voi siis vaikuttaa tuloihin merkittävästi.

– Sen takia moni sinnittelee työelämässä, vaikkei jaksaisi, Heidi sanoo.

Heidin mielestä on tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia.

Joskus sairauslomia myönnetään fibromyalgian sijaan johonkin sen oireeseen. Heidin mukaan myönnetty sairausloma on kuitenkin harvoin kyllin pitkä, jotta fibromyalgiaa sairastava ehtisi sen aikana palautua.

Heidin mielestä onkin tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia. Hänen mielestään työelämässä on nykyään vaikea pysyä perässä, ja ihmiset uupuvat erilaisista syistä. Siksi hän haluaa kertoa oman tarinansa.

– Haluan toimia varoittavana esimerkkinä, jotta muut eivät sairastuttaisi itseään stressaamalla. Sanon aina siskoillenikin, etteivät stressaisi, koska en halua, että heille käy huonosti.

Valoakin on

Vaikka fibromyalgia vaikuttaa elämään joka päivä, Heidi suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Hän kertoo, että neurologi oli ehdottanut avuksi psykoterapiaa, koska uskoi, että stressinhallintakeinojen opettelusta voisi olla Heidille hyötyä.

– Odotan terapiaa itse asiassa tosi paljon, hän sanoo.

Finaalissa

Stressi sairastutti 30-vuotiaan Heidin – ”Haluan toimia varoittavana esimerkkinä muille”

Onhan se hienoa, jos Heidi vielä nukkuu yönsä ja jopa ilman lääkkeitä. Minä olen jatkuvista ylitöistä johtuvan stressin takia sairastunut mm. fibromyalgiaan, muutamaan muuhun stressistä johtuvaan sairauteen + krooniseen unettomuuteen. Olen tiettysti työkyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkein vaikeinta ja uuvuttavinta ovat unettomat yöt, vaikka otan iltaisin uni- ja kipulääkkeen. Vaan kun ne eivät auta mitään. Lisäksi omaisten ja läheisten vähättelevä ja ymmärtämötön suhtautuminen vie viimeisetkin...
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.