Mitä, nukuttaako jo iltaseitsemältä? Taidat olla leijona. Kuva: Shutterstock
Mitä, nukuttaako jo iltaseitsemältä? Taidat olla leijona. Kuva: Shutterstock

Unitutkija jakaa ihmiset neljään nukkujatyyppiin. Oletko leijona, delfiini, karhu vai susi?

Entäpä, oletko aamuvirkku vai yökukkuja?

Unitottumuksemme määrittävät meille jokaiselle oivallisimmat ajat herätä, syödä, liikkua ja nukkua. Näin uskoo brittiläinen unitutkija, lääkäri Michael Breus.

Breus pitää vastaanottoa Los Angelesissa ja on kirjoittanut useita kirjoja unihäiriöistä. 16 vuotta yksityisellä klinikallaan työskennellyt lääkäri huomasi ensimmäisinä vuosinaan, että hänen normaalit hoitokeinonsa eivät auttaneet unettomuudesta kärsiviin ihmisiin.

– Ymmärsin, että potilaani eivät kärsi unettomuudesta. He osoittautuivat yökukkujiksi. Ainakin jotkut heistä, Breus kertoo Independent-lehdelle.

Breusin mukaan yöukkujat voivat erinomaisesti viikonloppuisin ja lomalla. He menevät nukkumaan noin yhdeltä yöllä ja heräävät aamulla kello 8–9. Mutta kun arki taas koittaa, kukkujat tuntevat itsensä väsyneiksi.

– Huomasin, että heidän sisäinen kellonsa on häiriintynyt.

Tämä oivallus sai Breusin pohtimaan, onko olemassa muita nukkujatyyppejä, joiden sisäinen kello käy eri ajassa valtavirran kanssa. Uudessa kirjassaan The Power of When hän esittelee löydöksensä.

Hän päätyi neljään eri nukkujatyyppiin ja nimesi ne karhuihin, delfiineihin, leijoniin ja susiin. Vahvoja aamuvirkkuja ovat leijonat ja yökukkujia sudet; kumpaankin ryhmään kuuluu noin 15–20 prosenttia kaikista ihmisistä.  

Joka kymmenes on Breusin mukaan delfiini, joka nukkuu kevyesti ja saattaa heräillä monta kertaa yössä. Hekin ovat melkoisen aamuvirkkuja. Lääkäri määritteli nukkujatyypeille muitakin ominaisuuksia. Delfiiniryhmässä on muun muassa paljon perfektionisteja, joiden aineenvaihdunta toimii hyvin. He ovat varuillaan ihmissuhteissaan eivätkä harrasta riitelemisestä.

Lue myös! Tämän vuoksi säpsähdät hereille, kun olet nukahtamassa

Tyypillisin nukkujatyyppi on karhu. Heitä on noin puolet väestöstä, Breus sanoo. He nukkuvat yleensä hyvin ja sikeästi, mielellään vähintään kahdeksan tuntia joka yö. ”Karhut” ovat kuuluisia ruokahalustaan ja ystävällisyydestään.

Ihmisten unitottumusten ja niihin liittyvien persoonallisuuksien kartoittamisen lisäksi Breus suosittelee jokaiselle nukkujatyypille tietynlaista vuorokausirytmiä. Kun ihminen on löytänyt luonnollisen rytminsä, hänen väsymyksensä vähenee ja tuotteliaisuus lisääntyy kuin itsestään – onpa hän sitten täydellinen aamuihminen tai loistava iltaseuralainen.

Selvitä nukkujatyyppisi ja ideaali päivärytmi

Oman nukkujatyyppisi voit selvittää Breusin testillä täällä, tai ehkä tunnistat sen jo lukemalla eri nukkujatyyppien ideaalit päivärytmit. Oletko pitkään aamulla unenpöpperössä vai alatko heti hommiin? Kaipaatko raskasta aamupalaa vai syötkö mieluummin välipaloja iltapäivällä?

Breus on listannut kunkin tyypin parhaat ajat myös liikunnalle, työnteolle ja seksille.

Katso, miten sinun kannattaisi järjestää päiväsi ja rutiinit sen mukaan, oletko leijona, karhu, delfiini vai susi.  

Unettomalle! Nolla tuntia unta viime yönä? Näin selviät päivästä

Aktiivinen leijona menee ajoissa nukkumaan. Kuva: Shutterstock
Aktiivinen leijona menee ajoissa nukkumaan. Kuva: Shutterstock

Leijonan ihannepäivä

05.30–06.00 Herätys ja toimintaa! Leijonat ovat täydessä terässä heti herättyään. Heille sopii varhainen aamupala, joka täyttää mahan. Harva leijona on ylipainoinen, sillä he syövät terveellisesti.

06.00–07.30 Leijonat ovat heitä, jotka hyötyvät eniten aamuseksistä. He ovat usein iltaunisia ja päivät venyvät helposti töissä, koska moni leijonista ylenee toimitusjohtajaksi tai muihin korkeisiin tehtäviin. Virkeä leijona nauttii varhaisista lemmenleikeistä ja saa niistä puhtia päivään.

07.30–10.00 Varhaiset herätykset saavat leijonat kaipaamaan pientä välipalaa jo silloin, kun muut syövät vasta aamiaistaan. Tämä on leijonien huippuaikaa, joka kannattaa käyttää ajattelutyöhön.

Suosittelemme! 5 minuuttia riittää – piristä ilmettä pikakasvohoidolla

12.00–13.00 Nauti päivänvalosta ja lounaasta – mutta älä hiilareista! Ne tekevät iltapäivällä uneliaan olon.

13.00–17.00 Tässä vaiheessa päivää on luonnollista, että leijona alkaa hieman nuutua. Uusien ideoiden ja kaiken vapaan luomisen paras hetki on nyt!

17.00–18.00 Lähde liikkumaan! Vaikka leijonat ovatkin aamuvirkkuja, varhainen liikuntahetki on hyvä siirtää illansuuhun – eli sinne, missä energiaa tarvitaan eniten.

18.00–19.30 Illallisaika! Kenties nyt maistuisi yksi drinkki, kuten unitutkija suosittelee?

19.30–22.00 Leijonat kömpisivät mieluiten jo sänkyyn ja vetäisivät peiton päällensä. Mutta jos he ovat noudattaneet unitutkijan ohjeita, he ovat nyt poikkeuksellisesti pirteitä ja ehtivät vielä sosiaalisille riennoilleen. 

22.30–01.30 Levollinen uni alkaa maistua tässä vaiheessa, mikäli leijonat ovat ylittäneet itsensä ja malttaneet kokeilla uutta päivärytmiään.

Delfiini ei hellitä ja on melkein kuin puoliksi hereillä koko ajan. Kuva: Shutterstock
Delfiini ei hellitä ja on melkein kuin puoliksi hereillä koko ajan. Kuva: Shutterstock

Delfiinin ihannepäivä

06.30–07.30 Tyypillinen delfiini on hereillä, mutta hän on liian väsynyt noustakseen ylös ja liian virkeä jäädäkseen sänkyyn. Silloin olisi paras nousta ylös ja harrastaa jotain liikuntaa.

07.30–09.00 Delfiineille sopii proteiinipitoinen aamupala. Hiilarit eivät sovi delfiinien aamuun, sillä ne tekevät ihmistyypin hitaaksi ja uneliaaksi.

09.00–12.00 Delfiinit ovat yleensä tässä kohti päivää niin sumussa, että kuppi kahvia saattaisi olla hyväksi. Jos aikatauluun kuuluu töitä, ne kannattaa tehdä omassa rauhassa. Tiimitöistä delfiinityypit eivät pidä muutenkaan, eivätkä varsinkaan tässä kohti päivää.

12.00–13.00 Delfiineillä on paha tapa unohtaa lounas. Terveellinen ateria keskipäivän tienoolla auttaa pysymään hereillä ja ajatukset tasapainossa.

13.00–16.00 Tämä on delfiinien suosikkiaikaa päiväunille, mutta Breusin mukaan päikkäreitä parempaa toimintaa olisi kävelylle lähteminen.

16.00–18.00 Pitääkö sinun tehdä jotain aivotyötä? Illansuu on valppaille delfiineille parasta aikaa projektien ja raporttien valmisteluun.

18.00–19.00 Hyperaktiivisten delfiinien mieli muuttuu iltaa kohti entistä levottomammaksi. Ennen ruokailua heille suositellaan puolentunnin hiljaista hetkeä, esimerkiksi meditoiden.

19.00–20.00 Hiilihydraattia sisältävä illallinen rauhoittaa virkeää delfiiniä. Katso siis, että lautasellasi on perunaa, pastaa tai muuta hiilaria.

20.00–20.30 Seksiä, kiitos!

20.30–23.30 Kierroksilla käyvät delfiinit eivät hyödy sängyssä pyöriskelystä. Ennen nukkumaan menoa heidän on syytä katsoa televisiota tai nauttia lasi viiniä – mutta viimeinen huikka kannattaa ottaa ennen kello 21.

23.30 Nukkumaan! Delfiinit pärjäävät usein kuuden tunnin yöunilla. Jos et saa unta tässä vaiheessa, kokeile erilaisia nukahtamiskeinoja.

Suosittelemme! Eikö uni tule? 14 + 8 vinkkiä, jotka auttavat

Talviunillehan tästä joutaisi. Kuva: Shutterstock
Talviunillehan tästä joutaisi. Kuva: Shutterstock

Karhun ihannepäivä

07.00–07.30 Painatko sinäkin usein torkkunappulaa? Tyypillinen karhu torkuttaa ainakin kahdesti, vaikka enemmän hyötyä olisi kävelylle lähtemisestä tai pikaseksistä.

07.30–09.00 Karhut rakastavat ruokaa ja he nauttivat välipaloja aina, kun vain voivat. Proteiinit kuuluvat ihanneaamupalaan, mutta hiilihydraatit ja kahvi eivät.

09.00–10.00 Auringonvalo määrää pitkälti karhujen vireystilaa. He voivat olla pitkään aamulla unenpöpperöisiä. Pieni kävely luonnonvalossa viimeistään tässä kohti aamua auttaa herättämään karhun hitaalla käyvät aivot.

Mielenkiintoista! Kuluuko aamu pökkyrässä? Oletkin ehkä unihumalassa

10.00–12.00 Nyt on kahvikupin ja tärkeiden töiden aika. Ennen keskipäivää karhujen älykkyys on huipussaan; nyt kannattaa tehdä alta pois vaativimmat hommat.

12.00–13.00 Lounastauolla karhu hyötyy eniten puolen tunnin kävelystä ennen ruokailua. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, joka on monesti karhuilla jumissa.

13.00–15.00 Väsyttääkö? Iltapäiväkooman saa kuriin meditoimalla tai tosi pienillä päiväunilla – ei suklaapatukalla.

15.00–18.00 Myöhäinen iltapäivä sopii sosiaalisiin tapaamisiin ja esiintymisiin. Minivälipala eli noin 250 kalorin ateria pitää aivot skarppina.

18.00–19.00 Liikuntaa!

19.00–20.30 Yleensä karhut kaipaavat illallista jo kuuden aikoihin, mutta tunnin siirto voi auttaa myöhäisen illan mielitekojen vastustamisessa. Ruokaileminen kolme tuntia ennen nukkumaan menemistä sopii karhuille.

20.30–22.00 Kuuma kylpy ja kirja tai kevyt jutustelu rytmittävät kohti yöunia.

22.00–23.00 Sulje puhelimet ja hae nautintoa seksistä!

23.00 Hyvää yötä!

Tekisikö sinunkin mieli käpertyä tällä tavoin vasta aamuyöstä? Kuva: Shutterstock
Tekisikö sinunkin mieli käpertyä tällä tavoin vasta aamuyöstä? Kuva: Shutterstock

Suden ihannepäivä

07.00–07.30 Susityypit eivät mielellään heräisi ennen aamuyhdeksää. Herätys kello 7 vaatii kaksi kelloa ja noin puolen tunnin tuumaustauon.

07.30–08.30 Kahvi ei pelasta aamu-unista, mutta kunnon aamiainen sopii herättäjäksi.

08.30–11.00 Suuntaa ulos kävelylle, ja aivosumu on pois kello 10 mennessä. Lemmenleikit piristäisivät myös suden aamua – mutta ethän nukahda uudelleen?

11.00–13.00 Hienoa, jos olet pystynyt olemaan erossa kofeiinista tähän saakka. Pidä kahvihetki näihin aikoihin päivästä!

13.00–14.00 Päivä alkaa hiljalleen valjeta ja harmaus häipyä. Lounas ystävien kanssa sopisi hyvin tähän väliin.

14.00–16.00 Kahden tunnin kuluttua lounaasta suden energiapiikki on korkeimmillaan. Työpäivä alkaa oikeastaan vasta nyt.

16.00–18.00 Delfiinit, karhut ja leijonat ovat tällä hetkellä äärettömän väsyneitä, mutta susijengi saa paljon aikaan. Nyt on hyvä hetki vakuuttaa pomo tai tehdä kotitöitä.

18.00–20.00 Koska iltalataus on niin suuri, susi hyötyy myöhäisestä jumpasta.

Lue myös! Iltakävely auttaa nukahtamaan – tässä syy

20.00–21.00 Kenellepä ruoka ei maistuisi jo? Käy siis illallisen kimppuun.

21.00–23.00 Paras hetki päivästä on käsillä: miksi et käyttäisi sitä petipuuhiin? Sudet ovat riskinottajia ja seksuaalisesti aktiivisia tyyppejä, joille seksi sopii niin aamulla kuin illalla.

23.00–00.00 Laske kierroksia lisää! Sulje turhaan valvottavat ruudut, ota rennosti ja käy vaikkapa kuumassa suihkussa.

00.00–00.30 Pari viikon sitoutuminen uuteen aikatauluun pitäisi tuoda unen viimeistään puolenyön jälkeen.

Lähteet myös: Daily Mail ja The Telegraph

Kysely

Oletko nukkujatyypiltäsi karhu, delfiini, susi vai leijona?

Susi
Susi
53.0%
Karhu
Karhu
19.6%
Leijona
Leijona
13.6%
Delfiini
Delfiini
13.6%
Ääniä yhteensä: 249

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti