Tuntuuko sinustakin tältä työpäivän jälkeen? Kuva: Shutterstock
Tuntuuko sinustakin tältä työpäivän jälkeen? Kuva: Shutterstock

Kotisohva jaksaa kiinnostaa, mutta se onkin ainoa asia, joka päässä pyörii töiden jälkeen. Kuulostaako tutulta?

Moni ahertaa töissä täysillä koko päivän – jopa täysin ilman taukoja tai vain lyhyen lounaspaussin voimin. Jokainen tietää, että tällainen paahtaminen vie voimia ja väsyttää.

Työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että on aivan normaalia, jos työpäivän jälkeen ei puhku enää energiaa. Normaalin väsymyksen raja menee hänen mukaansa kuitenkin siinä, lähteekö väsymys levolla yön aikana tai viikonloppuna.

Jos väsymys ei lähde pois, jotain on vikana. Sohvalla löhöäminen ei kuitenkaan auta ratkaisuksi.

– Siitä voi käynnistyä kielteinen kehä. Lepäämällä fyysinen väsymys poistuu, mutta mieli ei virkisty. Sohvalla makaaminen voi lopulta heikentää luovuutta ja virkeyttä, Ahola kertoo HS:lle.

Sohvalla pötköttelemisen sijaan Ahola suosittelee liikkeelle lähtemistä ja ihmisten tapaamista. Palautumista edistävät myös riittävä yöuni ja töistä irrottautuminen. Jos esimerkiksi istut töissä päivät tietokoneella, kotona ei enää kannata näpräillä läppäriä. Vaikeat ihmissuhteet ja muut vapaa-ajan kuormittavat tilanteet heijastuvat myös töihin, joten ne on syytä korjata kuntoon.

Väsyttävään työpäivään on syytä kuitenkin kiinnittää huomiota jo tapahtumapaikalla. Mieti, onko töitä liikaa vai ovatko ne liian yksitoikkoisia. Vai onko työpaikalla epävarma tilanne? Kaikki nämä aiheuttavat väsymystä. Puhuminen esimiehen kanssa, ratkaisujen löytäminen ja riittävä työn tauottaminen auttavat.

Väsymystä voivat lisätä muutkin, jopa hieman yllättävät tekijät työpaikalla. Listasimme niistä kolme yleisintä.

  1. Kävitkö läpi voimakkaita tunteita?
    Tunteiden kokemista ei voi välttää työpaikallakaan – ei, vaikka ottaisi kuinka coolin asenteen. Harvard Business Review -sivusto kertoi vuonna 2016 suomalaisen onnellisuustutkijan Emma Seppälän tutkimuksesta, joiden mukaan erilaisten tunteiden läpikäyminen keskeinen on juuri se juttu, joka työpaikalla väsyttää. Erityisen raskaita ovat intensiiviset tunteet, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

    Emma Seppälän mukaan jokaisen kannattaisikin varata töissä myös sellaista aikaa, jolloin ei tarvitse olla ylivirittyneessä tilassa. Töiden katkaiseminen edes hetkeksi auttaa jaksamaan paremmin myös päivän jälkeen.
     

  2. Unohditko hengittää kunnolla?
    Eikö happi kulje palaverihuoneessa? Vai onko sinun vaikea keskittyä? Suuntaa silloin ajatuksesi hengitykseesi. Jos et ole aiemmin sitä tehnyt, ei ole ihmekään, että työpäivien jälkeen väsyttää.  Itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen mukaan etenkin stressaantuneen tai tiukasti keskittyneen ihmisen hengittäminen saattaa huomaamatta pysähtyä välillä tai olla ainakin hyvin pinnallista.

    – Tietoisilla syvillä ja pitkillä hengityksillä, joita voi tehdä esimerkiksi palaverin aikana, pystyy energisoimaan kehoa ja mieltä ja boostaamaan omaa jaksamista, Koppelomäki sanoi Me Naisten jutussa.

    Millainen on sitten ihanteellinen hengitys? Se lähtee vatsasta asti. Välillä työn ääressäkin on siis syytä keskittyä hengittämään syvään niin, että napa vetäytyy selkärankaa kohti ja rintakehä kohoaa reilusti.

    Myös pari kertaa päivässä on hyvä saada happi kulkemaan kunnolla koko kehossa.

    – Itse teen tauoilla vaikka punnerruksia, kyykkyjä taikka vain hypin paikallani, että vähän hengästyn. Se vaikuttaa todella paljon omaan jaksamiseen.
     

  3. Joitko tarpeeksi?
    Heti alkuun karu fakta: pelkkä kahvin tai teen litkiminen ei ole riittävää nesteytystä työpäivän aikana. Kofeiinijuoma toimii itse asiassa diureettina, jolla on nestettä kehosta poistava vaikutus.

    Veden juomista ei voi korostaa tarpeeksi. Vedenpuutteesta kertovat muun muassa liian tumma virtsa ja se, ettet käy työpäivän aikana vessassa kertaakaan. Mutta ennen kaikkea juomisen välttely näkyy iltapäiväväsymyksenä, jota moni yrittää korjata virheellisesti juomalla lisää kahvia. Pienikin nestehukka kostautuu illalla väsymyksenä ja jopa heikkona olona. Joten vettä pitäisi juoda pikkuhiljaa pitkin työpäivää eikä kitata lasi toisensa jälkeen vasta illalla kotona.

    Lue helpot vinkit: 10 helppoa tapaa lisätä vedenjuontia

Kysely

Oletko usein työpäivän jälkeen niin poikki, että jaksat vain kaatua sohvalle?

Kyllä
Kyllä
89.8%
En
En
10.1%
Ääniä yhteensä: 217

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen. 

Liikahikoilun hoitoon on tarjolla pitkäaikaisia ja jopa pysyviä hoitokeinoja. Moni saa niistä avun kiusalliseen hikoiluun. Asiantuntija kertoo, miten hoidot toimivat ja mitä haittoja niistä voi olla.

Apteekin tehokkaat antiperspirantit ovat monen runsaasti hikoilevan pelastus. Antiperspiranttien avulla kiusallisesta hikoilusta pääsee jopa viikoksi. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut hoitokeinoja, joilla hikoilusta voi päästä jopa pysyvästi.

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliini-injektioilla, tuttavallisemmin Botoxilla, jotka vähentävät hien eritystä paikallisesti. Muita keinoja ovat mikroaaltoavusteinen MiraDry-hoito, iontoforeesihoito sekä oksibutyniinitabletit. MiraDry-hoito sopii ainoastaan kainaloiden hikoilun hoitoon.

Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä Carl Kyrklundilta, mitä hikoilun hoitamisesta pitää tietää, ja mitä hyötyjä ja haittoja hoidoista on.

Miksi jotkut hikoilevat enemmän kuin toiset?

”Hikoilu on tärkeä osa lämmönsäätelyämme. Kuitenkin 2–3 prosentilla väestöstä esiintyy haittaavaa liikahikoilua. Hikoilua voi esiintyä erityisesti käsissä, jaloissa tai kainaloissa. Syy on tuolloin usein geneettinen. On myös ajateltu, että liikahikoilu voisi johtua tahdosta riippumattoman hermojärjestelmän osan liikatoiminnasta. 

Hikoilu voi myös alkaa yhtäkkiä. Silloin syy saattaa liittyä esimerkiksi vaihdevuosiin tai johonkin sairauteen, kuten kilpirauhasen liikatoimintaan tai diabetekseen.”

Milloin on kyse liikahikoilusta?

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää, vaikuttaa sosiaaliseen elämään tai painaa mieltä. Liikahikoilusta kärsivät kertovat joutuvansa vaihtamaan paitaa kesken päivän, vaatteidensa liimaantuvan hikoilun vuoksi tuolin selkänojaan tai että hikeä valuu käsistä tai otsalta, vaikka he eivät rasita itseään millään tavalla. Jos hikoilu lisääntyy nopeasti ilman näkyvää syytä, siitä kannattaa mainita lääkärille.”

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää.”

Miten runsasta hikoilua voi estää?

”Hikoilusta kärsivät ovat usein jo kokeilleet apteekin tehokkaita antiperspirantteja ennen lääkärille hakeutumista. Lääkäri voi kuitenkin vielä määrätä reseptillä apteekin sekoittamaa vahvaa alumiinikloridivalmistetta, jota voi levittää esimerkiksi käsiin. 

Jos hikoilu liittyy etenkin käsiin tai jalkoihin, useimmiten kokeillaan iontoforeesihoitoa. Siinä kädet tai jalat upotetaan veteen, jonka läpi johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Hoito yleensä aloitetaan hoitajan ohjauksessa lääkäriasemalla ja se kestää noin vartin. Hoito tehoaa noin yhdeksällä kymmenestä niistä, joilla on käsien tai jalkojen liikahikoilua.  

Jos liikahikoilu on yleistynyttä, voidaan myös harkita tablettihoitoa. Yleisimmin määrätään oksibutyniini-niminen lääke, joka kuitenkin voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia kuten suun kuivumista, päänsärkyä ja huimausta.

Kainaloiden liikahikoilun yleisin hoitokeino on Botox-pistokset. Näitä antaa yleensä ihotautilääkäri.”

Kuinka hyvin botuliinipistokset toimivat?

Botuliinihoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta. Liikahikoilun paikallishoito botuliinivalmisteella on sairaudenhoitoa, joten Botox-lääkkeestä ja lääkärin vastaanotosta saa Kela-korvauksen. Lääkkeestä korvataan 40 prosenttia.

Ryppyjen hoidossa botuliini pistetään lihakseen, liikahikoilun hoidossa pistos tehdään ihon pintakerrokseen. Botuliini estää hermopäätteitä aktivoimasta hikirauhasia.

Botuliinihoidon teho on ollut noin 90 prosenttia kolme kuukautta hoidon jälkeen. Hoitotulos kestää 3–9 kuukautta.

”Botox-hoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta.”

Millaisia haittoja botuliinihoitoihin saattaa liittyä?

”Pääasiallinen haitta liittyy pistosten epämukavuuteen. Lisäksi hoito tulee uusia 3–9 kuukauden välein.”

Mistä on kyse MiraDry-hoidossa, jonka tulosten luvataan olevan pysyviä?

”MiraDry-hoidossa pyritään vaurioittamaan kainalon hikirauhasia niin, että hikoilu loppuu pysyvästi. Hoidossa kainalon ihon päälle laitetaan anturi, joka lämmittää ihon syviä kerroksia mikroaalloilla samalla kun ihon pintaa viilennetään.  

Hoidosta on tehty lumekontrolloitu tutkimus, jossa 90 prosentilla hikoilu oli yli puolet vähäisempää vielä vuoden kuluttua hoidosta. Myös muissa tutkimuksissa tulos on ollut samansuuntainen eli valtaosa hoidetuista saa avun hikoiluun. Hoidon pysyvyys perustuu siihen, että hikirauhasia ei muodostu lisää iän myötä, joten niiden tuhoaminen vähentää hikoilua pysyvästi.”

”Kainalon hikirauhasia pyritään vaurioittamaan niin, että hikoilu loppuu pysyvästi.”

Liittyykö hoitokeinoon haittapuolia tai riskejä?

”Hoitoon liittyvät haitat ovat lähinnä ohimeneviä ja paikallisia. Tutkimuksissa 90 prosentilla esiintyi kainaloiden turvotusta, 87 prosentilla punoitusta ja 84 prosentilla epämukavuutta. Nämä haitat menivät ohi noin viikossa.

Pidempiaikaisina haittoina mainittiin kainaloiden ihon poikkeavat tuntemukset, joita oli 65 prosentilla. Ne kestivät muutamasta päivästä pisimmillään neljään kuukauteen. Kainaloiden ihon epätasaisuutta oli 71 prosentilla, ja se kesti keskimäärin kuusi viikkoa. Noin joka neljännellä esiintyi myös kainalokarvojen häviämistä.