Kodin Kuvalehti
Lempeässä löylyssä jaksaa pysyä pitkään, mistä on puolestaan monenlaista hyötyä. Kuva: Shutterstock
Lempeässä löylyssä jaksaa pysyä pitkään, mistä on puolestaan monenlaista hyötyä. Kuva: Shutterstock

Kroppasi kiittää, jos lämmität saunan monta kertaa viikossa ja löylyttelet riittävän pitkään. Aivan kaikkien ei silti kannata innostua ahkerasta saunomisesta: kuumuus ja kosteus pahentavat joidenkin sairauksien oireita.

Saunan rakastajat tietävät, kuinka suloisesti löyly hellii koko kehoa. Saunominen tekee tutkitustikin hyvää terveydelle: muun muassa sydän ja aivot hyötyvät lämmöstä.

Olisiko saunaan siis syytä mennä usein? Miten olisi löylyttely vaikka joka päivä?

– Me kyllä saunomme itsekin joka päivä, eikä se tunnu olevan mitenkään liikaa, kertoo saunatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa tehnyt professori Jari Laukkanen perheestään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos näin tekee professorikin, kannattaisiko siis saunoa todella terveyssyistä joka päivä? Kuinka usein lauteille kannattaa kivuta, jotta hyödylliset fyysiset vaikutukset syntyvät?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Kerran viikossa on ehkä liian vähän.”

Laukkanen kertoo, että parhaat tulokset saa aikaan ilmeisesti saunomalla ainakin monta kertaa viikossa. Lauantaisauna ei riitä.

– Tutkimuksessamme hyötyjä eivät saaneet vielä ne, jotka saunoivat vain kerran viikossa. Se on siis ehkä liian vähän.

Terveellä ihmisellä ei myöskään ole mitään estettä sille, jos viihtyy saunan lämmössä pitkään. Jari Laukkasen mukaan paljon tai pitkään saunovan on vain tärkeää huolehtia siitä, että saa tarpeeksi nestettä. Muuten keho voi kuivua.


Viivy pitkään lempeässä löylyssä

Pökköä pesään siis tai sähköt kiukaaseen harva se päivä! Mutta kuinka pitkään saunassa sitten kannattaa tai pitää olla terveysmielessä?

– Tästä ei ole ihan tarkkaa tietoa, Jari Laukkanen pahoittelee. Ja lisää, että tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että mitattavat terveysvaikutukset alkoivat näkyä yli 19 minuuttia saunoneilla koehenkilöillä.

Sydämen sykkeen nousu saa aikaan hyödyllisiä vaikutuksia.

– Kokeellisessa tutkimuksessa ihmiset saunoivat puoli tuntia. Se näkyi esimerkiksi verenpaineessa ja verisuonten joustavuudessa.

– Toisaalta tiedämme sykemittausten perusteella, että saunassa syke alkaa nousta vasta noin 15 minuutin saunomisen jälkeen. Oletamme, että juuri sykkeen nousu olisi yksi tekijä, joka selittää hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.

Jotta saunassa jaksaa pysyä vartin tai puolikin tuntia, löylyä ei kannata turhan rivakasti heitellä. Lempeässä löylyssä jaksaa pysyä ja vaikkapa makoilla rauhassa. Myös hapekas ilma auttaa, eli saunan ikkunaa tai oveakin voi raottaa.


Hyödyt voivat kääntyä haitoiksi

Vaikka löylyttelyllä voi monella tavoin hoitaa terveyttään, kuumuuteen liittyy myös terveydellisiä riskejä. Himosaunojaksi ei kannata heittäytyä etenkään, jos sairastaa tiettyjä sairauksia − hyödyt voivat silloin kääntyä haitoiksi.

Laukkanen muistuttaa, että varsinkin sydänongelmista kärsivien on syytä suhtautua kovin innokkaaseen saunomiseen varauksella.

– Jos sydänkipua ja hengästymistä tulee helposti, eli on niin sanottu epästabiili sydänsairaus, ei kannattaisi saunoa. Jos siihen on saatu lääkkeet ja tauti on hyvässä tasapainossa, silloin voi omia tuntemuksia kuunnellen saunoa lempeästi.

Vältä saunomista, jos olet ollut jokin aika sitten leikkauksessa.

Jari Laukkanen muistuttaa, että omat riskinsä on myös äkillisellä kuuman ja kylmän vaihtelulla, esimerkiksi saunasta avantoon tai hankeen mennessä.

– Sillä voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.

Innokasta löylyttelyä ei suositella myöskään minkään leikkauksen tai varsinkaan sydänleikkauksen jälkeen.


”Kannattaa kuulostella, ettei pyörry”

Myös verenpaine voi aiheuttaa riskejä saunovalle.

– Jos verenpaine heittelee voimakkaasti tai on hyvin matala, kannattaa kuulostella, ettei pyörry, Laukkanen sanoo ja muistuttaa myös riittävästä nesteen nauttimisesta.

Myös iho-ongelmat kannattaa ottaa huomioon, sillä saunan kuumuus ei välttämättä tee niille hyvää. Jari Laukkanen muistuttaa, että saunaan ei kannata mennä ainakaan, jos iholla on avohaavoja tai haavaumia. Eikä kovassa kuumeessa.

– Mutta tavallista nuhaa ja köhää saunan höyryn hengittäminen auttaa.

Myös allergisista oireista kärsivät kertovat saaneensa joskus saunan kosteudesta helpotusta. Tiettyihin terveyspulmiin lämmöstä on siis selvää apua.

Sauna saattaa vähentää turvotusta.

Kenen erityisesti kannattaisi käydä useammin saunassa ihan terveyssyistä? Jari Laukkanen vinkkaa muutaman terveyspulman, joiden helpottamiseen saunaa kannattaisi kokeilla.

– Jos kärsii lievästi kohonneesta verenpaineesta, voisi kokeilla saunomisen vaikutusta. Samoin jos on ongelmana turvotus, nesteen kertyminen kehoon. Senkin suhteen sauna saattaa tehdä hyvää. Toki unohtamatta muita terveellisiä elämäntapoja kuten liikuntaa, terveellistä ruokaa ja lepoa. Sauna voi olla yksi lisäkeino hyvinvoinnin lisäämiseen.

Kysely

Kuinka kauan saunot kerralla?

Vierailija

(Väittää että olen vastannut jo äänestykseen vaikka en ole. )Ja tuossa saunomisjutussa oli pari virhettä. Ensinnäkin saunominen ei ole mitenkään terveellistä aivoille, saunominen voi kuumentaa aivoja varsinkin jos ottaa enempi löylyä. Aivoja pitäisi suojata lämmön nousulta, käydä suihkussa viilentämässä välillä tai käyttämällä saunahattua. Lisäksi saunominen laajentaa verisuonia, ja se ei aina ole suinkaan hyvä asia - ainakaan aivoille. Migreenistä kärsivät eivät yleensä voi saunoa kuin vähän, sillä sauna voi laukaista kohtauksen tai pahentaa migreeniä. Migreeni kohtaus tulee kun aivojen verisuonet laajenevat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla