Tiukan paikan tullen auttaa, kun on edes yksi ihminen, johon tukeutua. Kuva: Shutterstock
Tiukan paikan tullen auttaa, kun on edes yksi ihminen, johon tukeutua. Kuva: Shutterstock

Kykymme selviytyä vastoinkäymisistä koostuu monesta tekijästä. Omaa selviytymiskykyään voi kehittää, mutta ilman muita ihmisiä emme pärjää.

Kaikki me kohtaamme elämässä vastoinkäymisiä: isompia ja pienempiä, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Olennaista on, kuinka hyvin pystymme palautumaan niistä ja kasvamaan kokemuksistamme. Tätä kykyä kutsutaan resilienssiksi.

Tarkemmin resilienssiä voi luonnehtia kyvyksi palautua ennalleen vastoinkäymisistä ja toisaalta kasvaa niistä henkisesti. Siitä puhutaan erityisesti isojen elämäntapahtumien, kuten traumaattisten kokemusten tai menetysten kohdalla.

Resilienssiä voi luonnehtia kyvyksi palautua ennalleen vastoinkäymisistä ja toisaalta kasvaa niistä henkisesti.

Psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Soili Poijula on nyt julkaissut aiheesta tietoteoksen Resilienssi – muutosten kohtaamisen taito (Kirjapaja). Resilienssi koostuu lukuisista eri osa-alueista geneettisistä tekijöistä lähtien, mutta Poijulan mukaan resilientiksi tekee erityisesti viisi tärkeää seikkaa:

1. Asenne: itseluottamus ja rohkeus

Resilienssin kannalta on tärkeää luottaa itseensä, omiin havaintoihinsa ja ajatteluunsa. Myös uskallusta tarvitaan, kun tulee vastoinkäymisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

– On tärkeää uskaltaa kohdata rohkeasti myöskin vaikeat tilanteet, asiat ja vaiheet elämässä. Silloin toivo säilyy, Poijula sanoo.


2. Ainakin yksi läheinen ihminen

Vaikka on tärkeää luottaa omaan pärjäämiseen, kukaan ei voi olla resilientti yksin. Vaikeuksista palautumiseen ja niistä kasvamiseen tarvitaan siis aina myös tukea.

– On hirveän tärkeää, että osaa pyytää apua. Resilienssin ideana ei ole yksin selviytyminen, Poijula sanoo.

– Lapsesta lähtien pitää olla vähintäänkin yksi ihminen, joka välittää ja auttaa, jos tulee vaikeita asioita elämässä.

Tutkimuksissa on huomattu, että selvitäkseen paremmin vaikeista kokemuksista lapsella tulee olla ainakin yksi huolehtiva aikuinen, johon voi turvautua. Myös aikuisten kohdalla on huomattu, että läheiset ja lämpimät ihmissuhteet edesauttavat resilienssiä.

– Siinä voi ajatella, että on tärkeää olla vähintään se yksi ihminen. Aina parempi, jos niitä on useampia.

3. Yhteenkuuluvuuden tunne

Se, että on joku, johon luottaa, ei vielä yksin riitä tekemään ihmisestä resilienttiä. Ihmisen tulisi myös tuntea kuuluvansa johonkin. Poijula puhuu lähiyhteisöstä eli iästä ja elämänvaiheesta riippuen esimerkiksi koulusta, työpaikasta tai harrastusporukasta.

4. Omien arvojen mukaan eläminen

Se, että elää omien elämänarvojen mukaista elämää, antaa voimia myös vaikeina aikoina. Paitsi, että omat arvot pitäisi tunnistaa, niihin pitäisi myös sitoutua.

– Kun on sisäistänyt tietyt arvot ja hyveet, niin toimii niiden mukaisesti, ja se tuottaa hyvinvointia, Poijula sanoo.


5. Kyky säädellä stressiä

Se, kuinka voimakkaasti reagoi tavallisen arjen stressaaviin tilanteisiin, vaikuttaa olennaisesti siihen, miten pärjää, kun elämä oikein koettelee.

– Suurten elämäntapahtumien, traumojen ja menetysten kohdalla ihmisen pitää paineen alaisessa tilanteessa palautua, sopeutua ja pystyä jatkamaan elämäänsä, Poijula kuvailee.

Jos palautuu nopeasti arjen stressitekijöistä, todennäköisesti selviää helpommin isoistakin vastoinkäymisistä. Jos taas arkiseenkin stressiin reagoi kovin voimakkaasti ja palautuminen vie aikaa, on luultavasti hankalampaa päästä eteenpäin rankkojen kokemusten jälkeen.


Eikö osunut sinuun? Ei hätää, resilienssiä voi kehittää

Jos tuntuu, etteivät nämä edellytykset omalla kohdalla aivan täyty, ei ole syytä luovuttaa. Jokainen voi nimittäin myös kehittää omaa resilienssiään.

Esimerkiksi äärimmäisen stressaavissa työtehtävissä, kuten sotilaana, palomiehenä tai poliisina, toimivia varten on kehitetty varsinaisia resilienssin vahvistamisohjelmia. Niissä tehdään kuitenkin asioita, joita kuka tahansa voi harjoitella myös omassa elämässään. Tällaisia asioita ovat ainakin fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja tietoisuustaitojen opettelu.

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi kehon rauhoittamisen menetelmiä, hengitysharjoituksia ja rentoutumismenetelmiä sekä sitä, miten omilla ajatuksilla ja toiminnoilla voi vaikuttaa oloon.

– Luontaisesti ihmisen aivot tuottavat automaattisesti kielteisiä ajatuksia. Se, että oppii tietoisemmin valitsemaan myönteisiä ajatuksia ja olemaan reagoimatta niin voimakkaasti kielteisiin ajatuksiin, vahvistaa resilienssiä, Poijula selittää.


Ei pikatietä onneen

Tietoisuustaitoharjoituksia on jokaisen ulottuvilla runsaasti esimerkiksi internetissä ja kirjoissa. Ihan noin vain resilienssi ei kuitenkaan parane.

– Resilienssin kehittämiseen ei ole pikakonsteja, vaan muutos vaatii, että ihminen motivoituu ja sitoutuu harjoittelemaan. Resilienssin vahvistaminen on vähintään kuukausien asia.

Esimerkiksi tietoisuusharjoitteita tulisi Poijulan mukaan tehdä pitkän aikaa säännöllisesti päivittäin saadakseen aikaan muutoksen. Toisaalta, jos vaivan jaksaa nähdä, sen vaikutus voi kertautua.

– Ihmisen pystyvyyden tunnetta vahvistaa, kun hän huomaa, että voi itse vaikuttaa.

Resilienssin vahvistaminen on ennen kaikkea motivaatiokysymys. Ihmisen pitää haluta panostaa itseensä.

– On paljon ihmisiä, jotka huolehtivat kyllä toisista, mutta on paljon hankalampaa ottaa aikaa oman hyvinvoinnin ja pärjäämisen vahvistamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla