Jos vatsa kestää, maito on mainio jodin lähde. Kuva: Colourbox
Jos vatsa kestää, maito on mainio jodin lähde. Kuva: Colourbox

Ravitsemusterapeutin mukaan on vaarallista, jos saa liian vähän tai liikaa jodia.

Väsyttää ja heikotuttaa. Ajatus ei oikein kulje.

Yllättäen kyseessä voi olla jodin puute.

Moni nappailee kofeiinipitoisia juomia ja vitamiinipillereitä piristyksen toivossa. Mutta pillerit ovat yleensä turhia, sanoo ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen terveydenhuoltokeskus Mehiläisestä. Sen sijaan mieleen ei usein tule, että ratkaisu voisi olla tärkeä ravintoaine jodi.

Sen saanti ravinnosta on Suomessa väestötutkimusten perusteella liian vähäistä, kertoo Ruottinen.

”35 prosentilla väestöstä on kohtalainen tai vakava jodin puutos.”

– Suomalaisilla aikuisilla on yleisesti lievä jodin puutos. Jopa 35 prosentilla väestöstä on kohtalainen tai vakava puutos.

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan muun muassa kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön että lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Pahimmillaan jodinpuutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurenemista eli struumaa, johon voi liittyä kilpirauhasen toimintaongelmia.

Suolaa, maitoa, munaa, kalaa...

Ruottinen kertoo nyrkkisäännön, miten voi varmistaa saavansa tarpeeksi jodia. Parhaiten sitä saa jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kananmunasta ja kalasta, hän listaa.

– Jodia saa riittävästi, kun syö päivittäin maitotuotteita 5–6 desiä sekä kalaa ja kananmunia 2–3 kertaa viikossa.

– Lisäksi kannattaa valita kotikäyttöön jodioitu suola ja suosia tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa. Siitä ilmoitetaan tuotteen pakkausmerkinnöissä ainesosaluettelossa.

Ruottisen mielestä jodinsaantiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota, jos ihminen käyttää maitotuotteita. Sen sijaan jos maitovalmisteet eivät kuulu ruokavalioon, jodia voi hänen mukaansa saada liian vähän.

”Vegaaneilla on suurin vaara saada liian vähän jodia.”

Vegaaneille vitamiinipurkista

Jos on jättänyt eläinkunnan tuotteet ja maitovalmisteet pois ruokavaliosta tai on korvannut ne kasviproteiinijuomilla, kuten soija- tai kauramaidolla, pitäisi noudattaa niin sanottua vegaanisuositusta, Ruottinen sanoo.  

– Vegaaneilla eli vain kasvikunnan tuotteita käyttävillä on suurin vaara koko väestöstä saada liian vähän jodia. Vegaanien ja maidotonta ruokavaliota noudattavien on suositeltavaa käyttää monivitamiinia, joka sisältää sellaisenaan sopivan määrän jodia. Pelkästä jodipurkista voi saada liikaa jodia.

”Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat. ”

Sama koskee runsaasti jodia sisältäviä merilevävalmisteita, joiden jodipitoisuus ei ole tiedossa tai pitoisuus on korkea. Osassa merilevävalmisteita on todettu haitallisen korkeita jodipitoisuuksia, Ruottinen selvittää.

– Liikasaanti on yhtä vaarallista kuin liian vähäinen saantikin. Väestön jodinpuutosta ei pidä eikä voi lähteä korjaamaan siten, että kaikki syövät ravintolisää, jossa on jodia. Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat.  Ongelma on korjattava sillä, että koko väestö saa tarvitsemansa jodin elintarvikkeista.

Lue myös: Käytän ruususuolaa, tarvitsenko lisää jodia?

Valmisruokateollisuudessa käänne parempaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on suosittanut, että paras tapa parantaa väestön jodinsaantia on käyttää jodioitua suolaa. Saantisuositus on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Ruottisen mielestä suomalaiset saavat aiempaa vähemmän jodia, koska yhä useampi syö valmisruokia ja työpaikkaruokaloiden ruokia. Elintarviketeollisuus ei ole aikaisemmin käyttänyt jodioitua suolaa, Ruottinen sanoo, mutta moni yritys on lähtenyt korjaamaan tilannetta.

– Useat leipomot ja valmisruokateollisuuden yrittäjät ovat tehneet viimeisen vuoden aikana hyviä muutoksia ja siirtyneet käyttämään jodioitua suolaa.

Kenen kannattaa mittauttaa jodipitoisuutensa?

– Erikoislääkäri määrää tarvittaessa tutkimuksen. Mittaus edellyttää virtsanäytettä tai vuorokausivirtsan keräystä. Se ei kuulu terveydenhuollon tavanomaisiin toimenpiteisiin, ja ilman erikoislääkärin päätöstä en suosittele mittausta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Mistä jodia?

Jodin luontaiset lähteet ja saantisuositus sekaruuan syöjälle

  • Maito/piimä tai muita maitovalmisteita, kuten jogurttia tai rahkaa, 5–6 desilitraa / päivä (jodia 75–90 μg)
  • Juusto, 2–3 viipaletta eli 20–30 grammaa / päivä (jodia 4–6 μg)
  • Kala, 100 grammaa / annos, 2–3 ateriaa / viikko (jodia 10–15 μg)
  • Kananmuna, 2–3 munaa / viikko (jodia 9–14 μg)
  • Lisäksi! Jodioitua suolaa 0,5 tl = 2,5 g / päivä (jodia 25 μg/g)

Jodia yhteensä yllä olevista ruoka-aineista:  98–125 mikrogrammaa / päivä
Kun jodioitua suolaa käytetään noin puoli teelusikallista päivässä, nousee jodin saanti 160–188 mikrogrammaan vuorokaudessa

Lähde: ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Mutta entä jos kahvi ei maistu: voiko terveyttään edistää teellä?

Masennuksen ja syöpien loitolla pitäjä. Apua laihdutukseen ja metaboliseen oireyhtymään. Kahvilla on todistetusti monia terveyshyötyjä. Vuosikymmenten ajan on tutkittu myös kahvin juomisen ja sydänterveyden yhteyksiä, joista nyt on saatu uutta, tärkeää tietoa.

Saksalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi kahviin liittyy niin paljon sydämen terveyshyötyjä. Mahdollinen vastaus löytyy siitä, miten verisuonet ja veren solut reagoivat kofeiiniin. Tutkimustulos sisältää myös tarkan kofeiinimäärän, jolla sydänterveys kohenee, kertoo Science Daily.

Sydänterveyden hyödyt ovat parhaimmillaan, kun päivässä juodaan kofeiinimäärä, joka vastaa neljä kuppia kahvia. Näin väittää tuore tutkimus. Sääntö toimii etenkin iäkkäiden kahvinystävien terveen sydämen reseptinä.

PLOS-tiedelehdessä torstaina julkaistu tutkimus tehtiin hiirten avulla, joten suoraa yhteyttä ihmissydämen toimintaan ei ole todistettu. Ongelmallista on myös aina syy-seuraussuhteiden löytäminen.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu kokoomatutkimus selvitti, että parhaimmat terveyshyödyt kahvista saa, kun sitä nauttii päivittäin kolme–neljä kuppia. Tutkimusta kuitenkin kritisoitiin siitä, että tulokset eivät välttämättä tarkoita suoria syy-seuraussuhteita: ei voitane suoraan sanoa, että terveempi elämä johtuisi vain kahvinjuonnista. 

Neljän kahvikupin kittaaminen ei siis ehkäise välttämättä yksin terveysongelmia. On siis mahdollista, että neljä kuppia nauttivat ihmiset elävät muutenkin terveellisesti. 

 

Business Insider (BI) on haastatellut uuden tutkimuksen tekijää, joka toivoo, että vanhat neuvot kahvin kulutuksesta hylättäisiin tulosten perusteella. Varsinkin kun usein sydänvaivaisia senioreita neuvotaan välttämään kahvia.

Tutkija Joachim Altschmied uskoo, että neljä päivittäistä kahviannosta voi auttaa vähentämään sydänkohtauksen riskiä, sillä kofeiini suojaa verisuonia. Kahvi myös saattaa auttaa toipumaan sydänsairauksista, kunhan määrä pysyy maltillisena. Neljää kuppia vastaavaa kofeiinimäärää ei saa ylittää. Hän muistuttaa lisäksi terveellisistä elämäntavoista – tietenkin kahvin rinnalla.

– Se ei korvaa muita asioita. Urheilua ja terveellistä syömistä kannattaa jatkaa ja lisätä mukaan kahvia.

BI:n mukaan kahvin voi korvata myös vihreällä teellä, jos musta kofeiinijuoma ei maistu. Se kirjoittaa, että vihreässä teessä on yhtä paljon kofeiinia ja se myös voi edistää sydänterveyttä tehokkaasti.

Kysely

Kuinka monta kuppia kahvia juot päivässä?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA