Jos vatsa kestää, maito on mainio jodin lähde. Kuva: Colourbox
Jos vatsa kestää, maito on mainio jodin lähde. Kuva: Colourbox

Ravitsemusterapeutin mukaan on vaarallista, jos saa liian vähän tai liikaa jodia.

Väsyttää ja heikotuttaa. Ajatus ei oikein kulje.

Yllättäen kyseessä voi olla jodin puute.

Moni nappailee kofeiinipitoisia juomia ja vitamiinipillereitä piristyksen toivossa. Mutta pillerit ovat yleensä turhia, sanoo ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen terveydenhuoltokeskus Mehiläisestä. Sen sijaan mieleen ei usein tule, että ratkaisu voisi olla tärkeä ravintoaine jodi.

Sen saanti ravinnosta on Suomessa väestötutkimusten perusteella liian vähäistä, kertoo Ruottinen.

”35 prosentilla väestöstä on kohtalainen tai vakava jodin puutos.”

– Suomalaisilla aikuisilla on yleisesti lievä jodin puutos. Jopa 35 prosentilla väestöstä on kohtalainen tai vakava puutos.

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan muun muassa kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön että lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Pahimmillaan jodinpuutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurenemista eli struumaa, johon voi liittyä kilpirauhasen toimintaongelmia.

Suolaa, maitoa, munaa, kalaa...

Ruottinen kertoo nyrkkisäännön, miten voi varmistaa saavansa tarpeeksi jodia. Parhaiten sitä saa jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kananmunasta ja kalasta, hän listaa.

– Jodia saa riittävästi, kun syö päivittäin maitotuotteita 5–6 desiä sekä kalaa ja kananmunia 2–3 kertaa viikossa.

– Lisäksi kannattaa valita kotikäyttöön jodioitu suola ja suosia tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa. Siitä ilmoitetaan tuotteen pakkausmerkinnöissä ainesosaluettelossa.

Ruottisen mielestä jodinsaantiin ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota, jos ihminen käyttää maitotuotteita. Sen sijaan jos maitovalmisteet eivät kuulu ruokavalioon, jodia voi hänen mukaansa saada liian vähän.

”Vegaaneilla on suurin vaara saada liian vähän jodia.”

Vegaaneille vitamiinipurkista

Jos on jättänyt eläinkunnan tuotteet ja maitovalmisteet pois ruokavaliosta tai on korvannut ne kasviproteiinijuomilla, kuten soija- tai kauramaidolla, pitäisi noudattaa niin sanottua vegaanisuositusta, Ruottinen sanoo.  

– Vegaaneilla eli vain kasvikunnan tuotteita käyttävillä on suurin vaara koko väestöstä saada liian vähän jodia. Vegaanien ja maidotonta ruokavaliota noudattavien on suositeltavaa käyttää monivitamiinia, joka sisältää sellaisenaan sopivan määrän jodia. Pelkästä jodipurkista voi saada liikaa jodia.

”Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat. ”

Sama koskee runsaasti jodia sisältäviä merilevävalmisteita, joiden jodipitoisuus ei ole tiedossa tai pitoisuus on korkea. Osassa merilevävalmisteita on todettu haitallisen korkeita jodipitoisuuksia, Ruottinen selvittää.

– Liikasaanti on yhtä vaarallista kuin liian vähäinen saantikin. Väestön jodinpuutosta ei pidä eikä voi lähteä korjaamaan siten, että kaikki syövät ravintolisää, jossa on jodia. Ravintolisän tarvitsevat vain vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat.  Ongelma on korjattava sillä, että koko väestö saa tarvitsemansa jodin elintarvikkeista.

Lue myös: Käytän ruususuolaa, tarvitsenko lisää jodia?

Valmisruokateollisuudessa käänne parempaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on suosittanut, että paras tapa parantaa väestön jodinsaantia on käyttää jodioitua suolaa. Saantisuositus on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Ruottisen mielestä suomalaiset saavat aiempaa vähemmän jodia, koska yhä useampi syö valmisruokia ja työpaikkaruokaloiden ruokia. Elintarviketeollisuus ei ole aikaisemmin käyttänyt jodioitua suolaa, Ruottinen sanoo, mutta moni yritys on lähtenyt korjaamaan tilannetta.

– Useat leipomot ja valmisruokateollisuuden yrittäjät ovat tehneet viimeisen vuoden aikana hyviä muutoksia ja siirtyneet käyttämään jodioitua suolaa.

Kenen kannattaa mittauttaa jodipitoisuutensa?

– Erikoislääkäri määrää tarvittaessa tutkimuksen. Mittaus edellyttää virtsanäytettä tai vuorokausivirtsan keräystä. Se ei kuulu terveydenhuollon tavanomaisiin toimenpiteisiin, ja ilman erikoislääkärin päätöstä en suosittele mittausta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Mistä jodia?

Jodin luontaiset lähteet ja saantisuositus sekaruuan syöjälle

  • Maito/piimä tai muita maitovalmisteita, kuten jogurttia tai rahkaa, 5–6 desilitraa / päivä (jodia 75–90 μg)
  • Juusto, 2–3 viipaletta eli 20–30 grammaa / päivä (jodia 4–6 μg)
  • Kala, 100 grammaa / annos, 2–3 ateriaa / viikko (jodia 10–15 μg)
  • Kananmuna, 2–3 munaa / viikko (jodia 9–14 μg)
  • Lisäksi! Jodioitua suolaa 0,5 tl = 2,5 g / päivä (jodia 25 μg/g)

Jodia yhteensä yllä olevista ruoka-aineista:  98–125 mikrogrammaa / päivä
Kun jodioitua suolaa käytetään noin puoli teelusikallista päivässä, nousee jodin saanti 160–188 mikrogrammaan vuorokaudessa

Lähde: ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto

Nainen - 68

Nouseeko paino, vaikka syöt terveellisesti ja liikut? 4 yllättävää syytä äkilliseen painonnousuun

Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta. Vajaatoiminta tuli struuman hoitoon saadun radiojodihoidon jälkeen. Aluksi meni monta vuotta ennen kuin päästiin jonkinlaiseen tasapainoon lääkityksen kanssa. Liikatoimintaoireita tuli edelleen välillä. Nykyään menee aika hyvin. Ilman seleeniä kyllä saan sydämenrytmihäiriöitä. Kävin niiden vuoksi lääkärissäkin joskus. Myös muuten kuntoni tuntui huonolta ja oli suolistovaiboja. Lääkäri ei tosin osannut antaa niihin mitään neuvoja. Ostin seleenin oma-...
Lue kommentti