Oletko miettinyt, syötkö aina vatsan nälkään vai saako sinut syömään sittenkin joku toinen nälkätyyppi?

Vatsassa kurnii, mielessä on herkkuateria ja hajuaisti tavoittavat jo kuppilan tuoksut. Esimerkiksi tuttu lounasaika virittää monet aistimme ja tuntuu erilaisina juttuina kehossamme, eikä syyttä. Aamupalasta on jo aikaa.

Silti monet ravitsemusammattilaiset kehottavat, että ihmisten pitäisi pysähtyä kuuntelemaan nälkäänsä paremmin.

Tietoinen syöminen voi olla yksi avaintekijöistä nälkäsignaalien kuuntelemiseen ja oikeaan ravitsemiseen. Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on julkaissut nyt kokonaisen kirjan, Superhyvää keholle (Otava 2019), joka käsittelee tietoista syömistä. Siinä yksi tärkeä osa koskee nälkätyyppejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Putkosen mukaan tunnistettavissa on yhdeksän eri nälkätyyppiä, kuten näkö- ja kuulonälkä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Nälkätyypit ovat kuin Lumikin seitsemän kääpiötä, kaikki erilaisia mutta toimivat parhaiten yhdessä. Minulle tietoinen syöminen tarkoittaa harmoniaa kaikkien eri nälkätyyppien välillä. Jokainen nälkä on omanlaisensa, ja niitä pystyy hyödyntämään eri tilanteissa eri tavalla.

Joskus nälkänä koettu tunne ja ruokahimomme palvelevatkin jotain muuta tarvetta kuin ravinnon puutetta, Putkonen sanoo. Esimerkiksi nälän sijaista saatammekin olla väsyneitä, jolloin tarvitsemme ennen kaikkea unta. Tai voimme olla vain tottuneita siihen, että maha on turvallisesti täysi.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Kuva: Sanoma-arkisto
Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Kuva: Sanoma-arkisto

Näin Leena Putkonen luokittelee nälkätyypit:

  1. Tuoksunälkä
    Ihmisen hajuaisti liittyy vankasti makuaistiin. Jokainen on ollut joskus flunssassa, jossa hajuaisti on heikentynyt – ja samalla myös ruokahalu. Tuoksut myös herättelevät helposti erilaisia mielikuvia ja -tekoja sekä tietenkin ruokahalua.
    – Tuoksut herättävät meissä niin tunteita kuin eläviä muistoja tilanteista, joissa kyseinen tuoksu on aiemmin tuntunut. Tuoksu ohjailee syömistämme, ja joskus tuoksuu niin hyvältä, että on pakko maistaa – olipa fysiologista nälkää tai ei, Leena Putkonen kirjoittaa.
    Hyville tuoksuille voi kuitenkin antaa joskus periksi, sillä yleensä ne kertovat herkullisista makuelämyksistä, hän vinkkaa.
     
  2. Näkönälkä
    Ruuan ulkonäöllä on merkitystä muillekin kuin vain annoksia mielellään someen kuvaaville foodieille.
    Näkönälkää pidetään helposti pahiksena, mielihalujen herättäjänä, joka houkuttelee helposti syömään, vaikka ei olisikaan nälkä, Putkonen sanoo. He, joille annoksen visuaalisuus on tärkeää, saavat puolestaan näkönälkänsä avulla kenties virikkeitä. Jopa upean taideteoksen, joka hellii vatsan lisäksi muitakin aisteja.
     
  3. Suun nälkä
    Onko perinteisempää nälkää kuin suun nälkä? Tunnetta, että tekee mieli maistella jotain suussaan? Siihen liittyy maun lisäksi ruuan flavor, tuo aistielämyksien kokonaissumma. Ruuan pureskeleminen, kenties varovainen suussa pyöritteleminen ja makuelämysten nimeäminen tekevät makuelämyksistä laajempia.
    Putkoselle itselleen maku on osa kylläisyyden tunnetta ja ruokanautintoa. Se puolestaan, mikä maku on paras, riippuu jokaisen makumieltymyksistä, geeneistä ja kasvuympäristöstä.
  4. Kuulonälkä
    Popcornien poksahdukset, rasvan tirinä pannulla, leipomisen äänet keittiössä… Kuulonälkä on niin ikään aistinälkää, jotka saavat nopeasti aikaan tunnereaktion. Yleensä äänet houkuttelevat syömään ja voivat jopa vaikuttaa syömisnopeuteen, mutta jotkut äänet voivat viedä ruokahalun. Esimerkiksi liian kovalla oleva taustamusiikki, josta emme pidä, saattaakin vaikuttaa juuri tällä tavalla.
     
  5. Mahanälkä
    Vatsan kurniminen on tuttu juttu monelle. Se on ikään kuin valmiiksi viritetty herätyskello, joka kertoo, milloin on tarve syödä ja täyttää maha. Joskus vatsa kurnii automaattisesti esimerkiksi lounasaikaan.  
    Mahan nälkä on siis yhdistelmä opittua nälkää ja kehon tarvetta saada lisää energiaa, kertoo Putkonen. Vaikka mahanälän viestit olisivat ymmärrettäviä, kylläisyyden tunteen tajuaminen on monille vaikeaa. Usein kylläisyys iskee vasta 20 minuutin kuluttua ensimmäisestä suupalasta, mutta moni syö ateriansa liian nopeasti. Emme myöskään osaa välttämättä lopettaa ruuan puputtamista, varsinkaan jos se on herkullista, vaikka vatsan mielestä olisimmekin jo syöneet riittävästi.
  6. Sydämen nälkä
    Sydämen nälkää kuvaillaan usein tunnenäläksi eli tavaksi hoitaa tunteita ruoalla, mainitsee Putkonen. Joku syö suruunsa, toinen kaipaukseen, kolmas yksinäisyyteen. Ruoka voi olla ystävä, tunteiden turruttaja, olon helpottaja. Kosketuksen ja läheisyyden kaipuu voi hyvin kanavoitua ruokaan – ja hetkellisesti se on ok.
    – Ruokaa ja juomaa saa ja voi käyttää lohtuna, mutta jos tilanne jatkuu päiviä, viikkoja ja kuukausia, kannattaa ottaa avuksi tietoisen syömisen muita nälkätyyppejä, kirjailija vinkkaa.

  7. Mielen nälkä
    Onko sinulla mielessäsi hyviä ja huonoja ruokia? Oikeita ja vääriä? Mielen nälkä heijastelee opittuja sekä itse keksittyjä tapoja, jotka peittävät helposti allensa oikean nälän.
    – Monesti kyseessä on enemmänkin mielikuvanälkä. Syömällä uuden, erikoisen dieetin mukaan tulee samalla tankanneeksi urheilullisen edelläkävijän imagoa. Mielikuvat syödystä ruoasta vaikuttavat myös sen makuun.
     
  8. Solunälkä
    Väsymystä, kiukkua, tärinää. Nälästä ei kerro pelkästään kurniva vatsamme, vaan koko keho reagoi, kun energiavaje kasvaa. Näin käy helposti liian vähällä sinnittelevälle laihduttajalle. Putkoselle solunälkä tarkoittaa tietoisen syömisen mustaa vyötä.
    – Se on samaa kuin villieläimillä, jotka vaeltavat pitkiä matkoja nuollakseen mineraalipitoista maata, savea tai kalliota. Uskoisin, että jos eläisimme luonnon armoilla, osaisimme tunnistaa meille sopivia ja tarpeellisia ruokia.
     
  9. Muistinälkä
    Ruoka- ja muut muistot ovat tieteen mukaan merkittävä osa syömisen säätelyä. Leena Putkonen kirjoittaa, että muistamme herkemmin ruokaan liittyviä asioita kuin muita juttuja.  Muistomme puolestaan saavat valitsemaan tiettyjä ruokia.
    Sen oikean nälän tunnistaminen vaatii keskittymistä; hahmottamisessa auttaa myös tietoinen syöminen. 
    – Mitä tietoisemmin syömme, sitä paremmin hahmotamme syömämme ruoan määrää ja muistamme sen kylläisyysvaikutuksen.
    Putkonen suosittelee kirjaamaan vaikkapa kylläisyys- ja nälkätunteita sen sijaan, että pitäisi ruokapäiväkirjaa.
    – Sen sijaan, että keskittyy kirjaamaan tarkasti syötyjen ruokien määriä, kehottaisin miettimään ruoan ominaisuuksia eri aistien kautta sekä nälkää ennen ateriaa ja oloa aterian jälkeen. Omista valinnoista tietoiseksi tulemista voi helpottaa yksinkertaisesti olemalla henkisesti läsnä aterioiden aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla