Liikahikoilusta kärsivä voi johtua vaihtamaan paitaa kesken päivän. Kuva: Shutterstock
Liikahikoilusta kärsivä voi johtua vaihtamaan paitaa kesken päivän. Kuva: Shutterstock

Liikahikoilun hoitoon on tarjolla pitkäaikaisia ja jopa pysyviä hoitokeinoja. Moni saa niistä avun kiusalliseen hikoiluun. Asiantuntija kertoo, miten hoidot toimivat ja mitä haittoja niistä voi olla.

Apteekin tehokkaat antiperspirantit ovat monen runsaasti hikoilevan pelastus. Antiperspiranttien avulla kiusallisesta hikoilusta pääsee jopa viikoksi. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut hoitokeinoja, joilla hikoilusta voi päästä jopa pysyvästi.

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliini-injektioilla, tuttavallisemmin Botoxilla, jotka vähentävät hien eritystä paikallisesti. Muita keinoja ovat mikroaaltoavusteinen MiraDry-hoito, iontoforeesihoito sekä oksibutyniinitabletit. MiraDry-hoito sopii ainoastaan kainaloiden hikoilun hoitoon.

Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä Carl Kyrklundilta, mitä hikoilun hoitamisesta pitää tietää, ja mitä hyötyjä ja haittoja hoidoista on.

Miksi jotkut hikoilevat enemmän kuin toiset?

”Hikoilu on tärkeä osa lämmönsäätelyämme. Kuitenkin 2–3 prosentilla väestöstä esiintyy haittaavaa liikahikoilua. Hikoilua voi esiintyä erityisesti käsissä, jaloissa tai kainaloissa. Syy on tuolloin usein geneettinen. On myös ajateltu, että liikahikoilu voisi johtua tahdosta riippumattoman hermojärjestelmän osan liikatoiminnasta. 

Hikoilu voi myös alkaa yhtäkkiä. Silloin syy saattaa liittyä esimerkiksi vaihdevuosiin tai johonkin sairauteen, kuten kilpirauhasen liikatoimintaan tai diabetekseen.”

Milloin on kyse liikahikoilusta?

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää, vaikuttaa sosiaaliseen elämään tai painaa mieltä. Liikahikoilusta kärsivät kertovat joutuvansa vaihtamaan paitaa kesken päivän, vaatteidensa liimaantuvan hikoilun vuoksi tuolin selkänojaan tai että hikeä valuu käsistä tai otsalta, vaikka he eivät rasita itseään millään tavalla. Jos hikoilu lisääntyy nopeasti ilman näkyvää syytä, siitä kannattaa mainita lääkärille.”

”Hikoilu on liiallista, jos se haittaa päivittäistä elämää.”

Miten runsasta hikoilua voi estää?

”Hikoilusta kärsivät ovat usein jo kokeilleet apteekin tehokkaita antiperspirantteja ennen lääkärille hakeutumista. Lääkäri voi kuitenkin vielä määrätä reseptillä apteekin sekoittamaa vahvaa alumiinikloridivalmistetta, jota voi levittää esimerkiksi käsiin. 

Jos hikoilu liittyy etenkin käsiin tai jalkoihin, useimmiten kokeillaan iontoforeesihoitoa. Siinä kädet tai jalat upotetaan veteen, jonka läpi johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Hoito yleensä aloitetaan hoitajan ohjauksessa lääkäriasemalla ja se kestää noin vartin. Hoito tehoaa noin yhdeksällä kymmenestä niistä, joilla on käsien tai jalkojen liikahikoilua.  

Jos liikahikoilu on yleistynyttä, voidaan myös harkita tablettihoitoa. Yleisimmin määrätään oksibutyniini-niminen lääke, joka kuitenkin voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia kuten suun kuivumista, päänsärkyä ja huimausta.

Kainaloiden liikahikoilun yleisin hoitokeino on Botox-pistokset. Näitä antaa yleensä ihotautilääkäri.”

Kuinka hyvin botuliinipistokset toimivat?

Botuliinihoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta. Liikahikoilun paikallishoito botuliinivalmisteella on sairaudenhoitoa, joten Botox-lääkkeestä ja lääkärin vastaanotosta saa Kela-korvauksen. Lääkkeestä korvataan 40 prosenttia.

Ryppyjen hoidossa botuliini pistetään lihakseen, liikahikoilun hoidossa pistos tehdään ihon pintakerrokseen. Botuliini estää hermopäätteitä aktivoimasta hikirauhasia.

Botuliinihoidon teho on ollut noin 90 prosenttia kolme kuukautta hoidon jälkeen. Hoitotulos kestää 3–9 kuukautta.

”Botox-hoito kainaloiden liikahikoiluun poikkeaa ryppyjen hoidosta.”

Millaisia haittoja botuliinihoitoihin saattaa liittyä?

”Pääasiallinen haitta liittyy pistosten epämukavuuteen. Lisäksi hoito tulee uusia 3–9 kuukauden välein.”

Mistä on kyse MiraDry-hoidossa, jonka tulosten luvataan olevan pysyviä?

”MiraDry-hoidossa pyritään vaurioittamaan kainalon hikirauhasia niin, että hikoilu loppuu pysyvästi. Hoidossa kainalon ihon päälle laitetaan anturi, joka lämmittää ihon syviä kerroksia mikroaalloilla samalla kun ihon pintaa viilennetään.  

Hoidosta on tehty lumekontrolloitu tutkimus, jossa 90 prosentilla hikoilu oli yli puolet vähäisempää vielä vuoden kuluttua hoidosta. Myös muissa tutkimuksissa tulos on ollut samansuuntainen eli valtaosa hoidetuista saa avun hikoiluun. Hoidon pysyvyys perustuu siihen, että hikirauhasia ei muodostu lisää iän myötä, joten niiden tuhoaminen vähentää hikoilua pysyvästi.”

”Kainalon hikirauhasia pyritään vaurioittamaan niin, että hikoilu loppuu pysyvästi.”

Liittyykö hoitokeinoon haittapuolia tai riskejä?

”Hoitoon liittyvät haitat ovat lähinnä ohimeneviä ja paikallisia. Tutkimuksissa 90 prosentilla esiintyi kainaloiden turvotusta, 87 prosentilla punoitusta ja 84 prosentilla epämukavuutta. Nämä haitat menivät ohi noin viikossa.

Pidempiaikaisina haittoina mainittiin kainaloiden ihon poikkeavat tuntemukset, joita oli 65 prosentilla. Ne kestivät muutamasta päivästä pisimmillään neljään kuukauteen. Kainaloiden ihon epätasaisuutta oli 71 prosentilla, ja se kesti keskimäärin kuusi viikkoa. Noin joka neljännellä esiintyi myös kainalokarvojen häviämistä.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti