Kuorsaamista pidetään merkkinä uniapneasta, vaikka niin ei aina ole. Myös yölliset vessakäynnit voivat kertoa aivoja rasittavista hengityskatkoista, sillä uniapnea voimistaa virtsaneritystä lisäävän hormonin määrää.

Onko sinulle sanottu, että kuorsaat muuten ihmeen kovaa? Tai kuorsaako puoliso niin, ettei vieressä saa nukuttua? Uniapnea on jo kansansairaus, joka voi kiusata hoikkaakin.

Uniapneassa huono hengitys pätkii unta ja saa elimistön kärsimään hapenpuutteesta. Lääkäri tekee diagnoosin yöpolygrafiatutkimuksen ja oireiden perusteella. Unitutkimuksissa mitataan muun muassa veren happipitoisuutta, ilmanvirtausta ja hengitysliikkeitä sekä rekisteröidään kuorsausääniä, sydämen sykettä ja kehon asentoja.

–Uniapnea on nykyisin ylivoimaisesti tavallisin keuhkosairaus. Yksi sille altistava tekijä on ylipaino, mutta sairautta on myös hoikilla, joilla on ahdas nielu, kertoo ylilääkäri Pirkko Brander HYKSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Katkoja ja korahduksia

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Ylipainoisilla rasvaa kertyy kurkunkannen alle, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä. Sairautta on kuitenkin myös hoikilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oireista yleisin on kuorsaaminen, mutta kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa. Yön aikana ylähengitysteiden, kuten nielun lihakset veltostuvat ja ahtautuvat ja syntyy kuorsausääni. Kun hengitystiet menevät täysin tukkoon, puhutaan uniapneasta.

Erityisesti sairauteen viittaa se, jos kuorsaus välillä taukoaa ja jatkuu taas voimakkaalla korahduksella. Lyhyitä hengityskatkoksia ja niihin liittyviä havahtumisia voi olla pahimmillaan satoja yhden yön aikana.

Vessaressujatkin väsyttävät

Yksi uniapneataudin merkki ovat yölliset vessakäynnit, sillä sairaus voimistaa virtsaneritystä lisäävän hormonin määrää. Miehille tehdään usein ensin kaikki eturauhastutkimukset ennen uniapneadiagnoosia.

Katkonainen uni aiheuttaa päiväväsymystä, ja uniapneetikko saattaa torkahdella itsestään, esimerkiksi kokouksessa, telkkaria katsoessa tai autoillessa. Myös muistin pätkiminen, keskittymiskyvyttömyys ja ärtyisyys ovat tavallisia, osittain univajeen, osittain kehon happivajeen vuoksi.

Usein hoitoon hakeudutaan, kun puoliso huolestuu hengityskatkoksista tai ei pysty nukkumaan vieressä kovan kuorsaamisen vuoksi.

Maskihoito vie väsymyksen

 Sairautta hoidetaan ylipainemaskilla eli niin sanotulla CPAP-hoidolla, joka puhaltaa ilmaa ylähengitysteihin ja pitää ne avoinna. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito saattaa myös lievittää uniapneatautia.

Monet, jotka eivät ole kokeneet itseään väsyneiksi, sanovat ylipainehappihoidon alettua, että olo on virkeämpi ja elämänlaatu huimasti parempi.

Joskus harvoin, jos sairauden taustalla on rakenteellisia ahtaumia, voidaan ajatella leikkaushoitoa. Ylipainoista auttaa laihduttaminen. Hoitamattomana uniapnea altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Asiantuntija: Pirkko Brander ylilääkäri, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

 

kohta sairas

hitt0 jos 15% unesta esiintyy katkoksiakai silloin jo pitäs liite saada? kukaan rupee tennispallovyölä nukkumaan ettei selälleen mene.

Sisältö jatkuu mainoksen alla