Kodin Kuvalehti
Ikävä kyllä, myös punkit viihtyvät mustikkametsässä.
Ikävä kyllä, myös punkit viihtyvät mustikkametsässä.

Punkit kuuluvat kesän varjopuoliin. Selvitimme parhaat tavat suojautua punkeilta.

Professori, infektioylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta myöntää, että kotona sisällä punkeilta tietysti suojautuisi parhaiten. Luontoretketkään eivät silti tee elämästä yhtä kauhuelokuvaa: punkeilta eli oikeammin sanottuna puutiaisilta voi kyllä suojella itseään.

Mitkä sitten ovat keinoista parhaita? Paljon voi Jarmo Oksin mukaan tehdä jo pelkästään vaatevalinnoilla.

– Luonnossa liikkumiseen kannattaa valita suojaavat, ihoa peittävät vaatteet. Jalkaan voi laittaa saappaat ainakin, jos aikoo liikkua heinikossa tai ruohikossa, hän mainitsee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Jos kesähelteellä haluaa olla heinikossakin sortseissa ja bikineissä, käy sekin, kunhan tsekkaa luonnossa liikkumisen jälkeen, ettei ihoon ole kiinnittynyt punkkeja.”

Puuh! Kuulostaapa hikiseltä. Jos lämpömittari näyttää melkein kolmeakymmentä, ei hirveästi tekisi mieli kulkea pitkähihaisessa paidassa ja pitkissä housuissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oksin mukaan on tietysti toinenkin viisas tapa: retken tai luontopäivän päätteeksi pitää tehdä punkkitarkastus.

– Jos kesähelteellä haluaa olla heinikossakin sortseissa ja bikineissä, käy sekin, kunhan tsekkaa luonnossa liikkumisen jälkeen, ettei ihoon ole kiinnittynyt punkkeja.

Punkki ei viihdy kuumalla kalliolla

Punkit voivat takertua yhtä lailla vaatteisiin kuin ihoon. Jotta ne näkee poimia myös vaatteista, kannattaa valita ennemmin vaaleita kuin kovin tummia ulkoiluvaatteita.

Myös luontotyypillä on merkitystä: toisissa paikoissa punkit viihtyvät toisia paremmin.

– Punkki ei siedä kuumuutta, joten kallioilla tai hiekkarannoilla ne eivät vaeltele, Jarmo Oksi vinkkaa.

Hienoa!

”Marjastusmaastot ovat valitettavasti yksi riskipaikka: metsissä on punkkien tarvitsemaa kosteutta.”

Mutta metsän ystävälle Oksilla sen sijaan on kurjempaa kerrottavaa. Vanhan uskomuksen mukaan punkit lymyilevät lepikoissa ja heinikoissa. Onko siis niin, että mustikkaan ei voi kesällä mennä huolettomin mielin?

– Kyllä marjastusmaastot ovat yksi riskipaikka. Punkit vaativat elääkseen kosteaa aluskasvillisuutta, jota juuri lehto- ja havumetsistä löytyy.

Lapsilta on syytä tarkistaa myös hiuspohja

Marjareissun ja muiden metsäretkien jälkeen on syytä viimeistään illalla tarkistaa, löytyykö iholta tai vaatteista punkkeja. Ylilääkäri Oksi muistuttaa, että ihan joka paikkaan ei itse näe. Jos mahdollista, kannattaa pyytää perheenjäsentä tekemään punkkitarkastus niistä paikoista.

Lapsilta punkit on syytä tutkia vähän eri kohdista kuin aikuisilta.

”Punkit kiinnittyvät mielellään karvoitusalueille.”

– Lapset ovat pienempiä ja kulkevat matalammalla, joten heillä punkkeja voi olla aikuisia enemmän myös ylävartalossa. Varsinkin lapsilta kannattaa tutkia myös hiuspohja. Punkit kiinnittyvät mielellään hiuksiin ja aikuisillakin taive- ja karvoitusalueille.

Vielä Oksi muistuttaa, ettei punkkivaara piile ainoastaan maaseudulla. Punkkeja elää myös kaupunkien puistoissa ja rannoilla sekä kaupunkien metsäisillä reunoilla.

Iltatarkastus suojelee borrelioosilta

Punkkien irrottamista varten on hyvä hankkia valmiiksi punkkipihdit tai teräväkärkiset Z-pihdit, joita myydään apteekeissa. Tarkastus kannattaa ottaa rutiiniksi ja hoitaa aina ennen kuin menee nukkumaan. Jarmo Oksi kertoo, että borreliabakteerin tarttuminen punkista ihmiseen kestää normaalisti ainakin yön yli tai vuorokauden ajan. Siksi sairaudelta pystyy suojautumaan, jos saa punkin ajoissa pois iholta.

Virus voi tarttua minuuteissa, borrelia hitaammin.

– Borreliabakteeri ei voi siirtyä punkista hetkessä ihmiseen, koska sitä ei ole valmiina punkin sylkirauhasissa. Sitä tulee niihin vasta, kun punkki ottaa ihmisestä verta. Siksi se pitää saada irti riittävän nopeasti.

Toiseen, vielä vakavampaan tautiin eli puutiaisaivokuumeeseen tsekkaukset eivät Oksin mukaan juuri auta, koska virus voi tarttua jo minuuteissa.

– Siihen tarkastuksesta on vain vähän apua. Puutiaisaivokuumeen ehkäisyyn on olemassa tehokas rokote.

Kahden prosentin riski borrelialle

Samaan hengenvetoon Oksi muistuttaa, että borrelian ja puutiaisaivokuumeen riskit ovat kovin eri luokkaa.

Borreliabakteeria on kaikkialla, missä on punkkejakin, ja niistä noin 20 prosenttia kantaa bakteeria. Laajan ruotsalais-ahvenanmaalaisen tutkimuksen mukaan punkin pureman jälkeen taudin saamisen riski oli kaksi prosenttia. Siinäkin tapauksessa, että punkki sisälsi borreliabakteeria, riski saada borrelioosi oli vain neljä prosenttia.

Onneksi vielä paljon tätäkin pienempi on riski sairastua punkin pistosta vielä pahempaan puutiaisaivokuumeeseen. Tietyillä alueilla kuten Ahvenanmaalla viruksen esiintyminen punkeissa on selvästi muita alueita suurempaa, mutta muitakin selkeitä riskialueita on. Joillakin seuduilla sitä ei ole löydetty punkeista lainkaan.

– Mahdollisuus saada puutiaisaivokuume on korkeintaan 0,01–0,1 prosenttia, Jarmo Oksi muistuttaa.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla