ET
Kuusenkerkkä auttaa kipuihin, ja männynneulaset ovat hyvä apu moniin ruuansulatusvaivoihin. Kuvitus: Helmi Järvinen
Kuusenkerkkä auttaa kipuihin, ja männynneulaset ovat hyvä apu moniin ruuansulatusvaivoihin. Kuvitus: Helmi Järvinen

Verenpaine koholla, masennus painaa, kuntoa pitäisi nostaa? Mene metsään, kehottavat asiantuntijat. Ja mitä useammin, sen parempi.

1. Miksi metsässä tuntuu niin rentouttavalta?

Luontoympäristö on kuin tujaus rauhoittavaa, ihminen rentoutuu muutamassa minuutissa.

Ensimmäisenä tasaantuu hengitys. Noin 20 minuutissa sydämen leposyke laskee ja sykevälivaihtelu kasvaa. Kohollaan oleva verenpaine alenee. Myös stressihormonien, kuten kortisolin määrä elimistössä alkaa laskea.

Kaikkein voimakkaimmin metsä vaikuttaa mielialaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarkkaavaisuus paranee metsäretkellä noin kolmessa vartissa ja mieliala kohenee vielä nopeammin – jopa salamannopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että toistuvien luontokäyntien myötä onnellisuus ja tyytyväisyys lisääntyvät.

2. Onko liikkuminen metsässä terveellisempää kuin muualla?

Luonnossa tarkkaavaisuus kiinnittyy muuhun kuin itse liikkumiseen ja urheilusuoritukseen, joten liikuntaa voi huomaamatta tulla tavoiteltua aiottua enemmän.

Kun tutkimuksissa on verrattu sisäliikunnan ja luontoliikunnan harrastajia keskenään, on havaittu jonkin verran enemmän myönteisiä terveysvaikutuksia luonnossa liikkuvien harjoittelussa.

3. Miten pitkään metsässä ja luonnossa liikkuminen vaikuttaa?

Se riippuu luonnossa oleilun kestosta ja säännöllisyydestä.

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus kertoo, että jo lyhyt piipahdus puistossa tai lähimetsässä ruokatunnilla nostaa selvästi seuraavien tuntien vireystasoa.

Ne, jotka kävivät ulkona, jaksoivat iltapäivän työtunnit verrokkiryhmää paremmin. Terveysvaikutukset eivät kuitenkaan kestäneet kovin kauan eli ne eivät välttämättä näkyneet enää samana iltana.

Jos päivään sisältyy piipahduksen lisäksi luontoliikuntaa töiden jälkeen, vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.

Aktiivisimmilla luonnossa liikkujilla ne kestävät jopa kahden vuoden päähän.

Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että mitä enemmän naiset hakeutuivat avarien ja rauhallisten luontoympäristöjen äärelle liikkumaan, sitä parempi mielenterveys heillä oli vielä viisi vuotta myöhemmin.

4. Miksi metsä virkistää mieltä?

Yksinkertaisimmillaan siksi, että luonnossa oleskelevalle syntyy valmius havaita positiivisia tunteita.

Hän tekee miellyttäviä aistihavaintoja ja virittyy niiden kautta myönteisempään tunnetilaan.

Tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn terästyminen johtuu puolestaan siitä, että luonnonilmiöt, kuten pilvien liikkeet tai veden liplatus, vetävät huomion automaattisesti puoleensa.

Ihmisen tahdonalainen tarkkaavaisuus lepää.

5. Entä jos metsä tuntuu vieraalta tai pelottavalta paikalta?

Rentouttava luonnonympäristö on suurpiirteisesti luonnehdittuna sellainen, jossa voi syödä pelkäämättä itse tulevansa syödyksi.

Kaikki eivät viihdy turvallisessakaan luonnonympäristössä yhtä hyvin.

Parhaiten rentoutuvat tutkitusti ne, jotka ovat niin sanotusti luontosuuntautuneita ja pitävät metsää tai luonnonmaisemaa lempipaikkanaan.

6. Onko metsän puissa jotain, mikä edistää terveyttä?

Puiden erittämien haihtuvien öljyjen eli fytonsidien terveyttä edistävistä vaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Puista ja kasveista haihtuvat öljyt vaikuttavat kemiallisesti aivoalueisiin, jotka liittyvät mielialaan ja muistiin.

Ne myös tasapainottavat koko elimistön hormonituotantoa, lievittävät ahdistuksen ja alakulon tunteita sekä parantavan elimistön vastustuskykyä.

Muun muassa männyt erittävät paljon haihtuvia öljyjä. Siksi oleilu mäntymetsässä voi tehdä erityisen hyvää hengitystien tulehduksista kärsiville.

7. Ovatko jotkut metsätyypit terveellisempiä kuin toiset?

Ihmisen immuunijärjestelmä ei tee eroa metsätyyppien välillä.

Tosin luonnontilaisessa metsässä luonnon monimuotoisuus on toista luokkaa kuin talousmetsän. Varsinkin mikrobilajien runsaus on terveyden kannalta tärkeää.

Metsässä on enemmän homeita ja itiöitä kuin vaikkapa huonossa sisäilmassa. Olennainen ero on se, että huonossa sisäilmassa niitä on liian yksipuolisesti.

Aito ja koskematon luonnonympäristö on myös yleensä esteettisesti miellyttävämpi ja siksi psyykelle terveellisempi kuin vaikkapa hakattu aukea.

8. Miksi metsä lievittää masennusta?

Luonnossa on helppo olla tässä ja nyt.

Kevytkulkuinen, tuttu luontoympäristö ei myöskään aseta jatkuvia vaatimuksia. Huolien lieventyminen luontoympäristössä on pystytty todistamaan myös aivokuvantimella.

Sen aivojen osan aktiivisuus, joka on yhteydessä masennukseen ja erityisesti asioista murehtimiseen, vaimenee luonnossa liikkuessa.

Myös tietoinen keskittyminen aisteihin jaympäristön ärsykkeisiin tukee tätä prosessia.

9. Miten metsässä oleilu voi helpottaa allergiaoireita?

Metsän vaikutus voi olla ennaltaehkäisevä, koska lapsena solmittu luontokontakti näyttää vaikuttavan allergioiden kehittymiseen.

Mitä enemmän olemme arjessa tekemisissä maaperän ja kasvien kanssa, sitä täsmällisempi immuunitutkastamme tulee, sillä ihollemme pesiytyy hyötybakteereja.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että tällainen bakteerikanta vähentää allergioiden määrää.

10. Onko terveysmetsä erityisesti suomalaisten etuoikeus?

Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan ympäri maailmaa.

Metsäalueista saadaan terveyttä edistävää tutkimustietoa maanosasta ja metsien määrästä riippumatta. Samansuuntaisia ovat myös päätelmät siitä, kuinka pitkät ja vahvat vaikutukset metsäaltistuksilla on.

Esimerkiksi Aasiassa terveysmetsät ovat nykyään suosittuja. Japanissa harrastetaan niin sanottuja metsäkylpyjä, ja Etelä-Koreassa viihdytään metsäkylpylöissä.

Näyttää myös siltä, että sekä puistoilla että vesi- ja ranta-alueilla on samanlaisia terveysvaikutuksia kuin metsillä.

Asiantuntijoina psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta, johtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista ja kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo.

3 x puut parantavat

  1. Koivu käy moneen. Koivu on oikea terveyspommi. Paitsi että sen mahla on terveellistä, myös sen lehtiä voi käyttää muun muassa virtsatieongelmiin, erilaisiin tulehduksiin ja flunssaoireita helpottamaan.
  2. Kuusenkerkkää kipuihin. Alkukesän kuusenkerkät hoitavat vatsavaivoja, reumatismia, lihaskipuja ja haavoja. Kuusi on erinomainen lääke myös hengitysvaivoihin.
  3. Mutustele mäntyä. Männynneulaset, samoin kuin katajanneulasetkin, ovat hyvä apu moniin ruuansulatusvaivoihin.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Sisältö jatkuu mainoksen alla