Detox-puhdistuksen sanotaan tekevän ihmeitä sekä ruumiille että mielelle. Toimittaja päätti kokeilla (ei kuvassa). Kuva Shutterstock
Detox-puhdistuksen sanotaan tekevän ihmeitä sekä ruumiille että mielelle. Toimittaja päätti kokeilla (ei kuvassa). Kuva Shutterstock

Toimittaja päätti kokeilla kymmenen päivän detox-paastoa sopivasti ennen pääsiäistä. Hän ei tiedä, mihin se johtaa.

Keräsin asennetta toista viikkoa. Tällä kertaa se riitti. Kun kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran kokeilin viikon pituista detox-kuuria, oli rohkeutta kerättävä kuukausi.

Eniten pelotti, kuinka sietäisin nälkää. Ajattelin etukäteen, että hyvin huonosti. Kuinka mahtaa käydä nyt?

Onhan elämä herkkujen kanssa ihanan viihteellistä. On kiva hemmotella itseään jokailtaisella pienellä vaniljajäätelöpuikolla. Kun nyt kerran – tai useammankin kerran – tulin ostaneeksi lähikaupasta 12 kappaleen jättipaketin pakastimeeni.

Sokerihumala väsyttää ja lihottaa

Huomaan syöneeni sokeriherkkuja aina vain enemmän.

Näkyviä seurauksia on kaksi. Talven aikana takapuoleeni on kertynyt muutama ylikilo. En pidä niistä, koska ne tekevät oloni raskaaksi, eivätkä kuulu identiteettiini. Olen aina ollut hoikka. 

Toista seurausta ei ehkä huomaa yhtä selkeästi, mutta se on vähintään yhtä vakavaa laatua. Lounaan jälkeen iskee väsymys, joka rampauttaa työntekoa iltapäivällä.

Niinpä olen juonut kahvia entistä enemmän. Sen seurauksena vireystilani on alkanut hyppelehtiä häiritsevästi. Hetken jaksan mitä vaan, seuraavassa hetkessä voisin nukahtaa. Hyppely on loogista seurausta verensokerin pyrähdyksistä ylös, alas.

Tiedän syöväni päivän aikana liian harvoin ja liian paljon kerrallaan. Ne ovat klassisia virheitä, jos aikoo pitää painonsa kurissa ja vireytensä jotakuinkin tasalaatuisena.

Asennetta peliin!

Erilaiset ja eripituiset paastot kuuluvat moniin uskontoihin. Ravitsemustutkija ja sisätautilääkäri Antti Aro kirjoittaa Terveyskirjasto-sivustolla (Duodecim), että näillä paastoilla pyritään elintapojen ja halujen hallintaan. Niiden hallinta kertoo uskon väkevyydestä.

En lähde leikkiin uskonnollisen kilvoittelun tarpeesta, mutta kieltämättä tuntuu kiehtovalta testata omaa henkistä kestävyyttään.

Uskon lähes kenen tahansa kestävän koviakin kiusauksia, jos ihminen on henkisesti valmistautunut sanomaan ei. Siis kieltäytymään, vaikka se tarkoittaisi vakavaa porukasta lipeämistä. Siksi kai asketismia harjoittavat mielellään vetäytyvätkin paastoamaan joko yksin tai oman porukan kanssa, kuten luostareissa tehdään.

En myöskään lähde kokopaastoon, vaan sovellan itselleni sopivan puolipaaston: kymmenen päivää puhdistautumista! Se on hyvä luku siksikin, että minipaastoni loppuisi sopivasti pitkänäperjantaina.

Pelkkä ajatus antaa tuhdisti lisää asennetta hommaan.

Mutta eikö paasto puhdistakaan?

En lannistu Antti Aron väitteestä, että syömättömyys ei mitenkään puhdistaisi elimistöä. Suoliston asiantuntijana hän sanoo, ettei kuona lähde paastoamalla, ja valistaa: 

"Paksusuolen sisällöstä suuri osa on suolistobakteereja, jotka jatkavat elämäänsä paaston aikanakin eivätkä onneksi lopeta toimintaansa." Bateerit ovat ihmiselle tärkeitä, eikä niitä kannata yrittää häätää. Päinvastoin, niille on hyvä antaa riittävästi kuitupitoista ravintoa.

Lupaan noudattaa ohjetta. Vielä eilen illalla ravitsin suolistobakteerejani  ruisleivällä, turkkilaisella jugurtilla, appelsiinituoremehulla ja suklaalla.

Pakkasin aamuksi töihin kuitenkin toisenlaista evästä.

Kasviksia, pähkinöitä, siemeniä

Aamupäivä on mennyt hyvin: kaksi kuppia teetä, porkkananpaloja ja banaania. Detox-juomaa en ole vielä ehtinyt sekoittaa, vaikka päivä olisi pitänyt aloittaa juuri sillä.

Teen juoman tänään iltapäivällä. Jos kolmen vuoden takainen kokemukseni toistuu, tulen yllättymään. Pieni nälän tunne muuttuu kohta yllättäväksi kylläisyyden tunteeksi.

Puolipaastossa saan syödä kasviksia, hedelmiä, vuohenjuustoa (ei rasvaisia juustoja), pähkinöitä, rusinoita ja siemeniä. Näitä kaikkia on muuten tarjolla yllättävän laaja kirjo.

Detox-juomaa juon tarkasti ohjeiden mukaan, mutta litran pullossani saataa olla myös yrttiteetä, haaleana. Tai vettä.

Kiellettyjä ovat sokeri, kahvi, eläinkunnan tuotteet maitotuotteisiin asti, viljat ja alkoholi. Työpaikan lounas jää tänään väliin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Erakoidunko eväsrasiani seurassa?

Kun muut työpaikalla lähtevät syömään, jään napsimaan banaanin ja porkkanan lohkoja. Ehkä nappaan eväspussista muutaman rusinan, sillä ajatus nälästä todella yhä kammottaa.

Ehkä nälkään voisi oppia suhtautumaan toisella tavoin? Muitakin kysymyksiä pyörii mielessä.

Väsähdänkö energian puutteeseen, enkä jaksa mennä illan zumba-tunnille? Toistaiseksi olen menossa... Entä tulevan viikonlopun viihteellinen anti; nautinko Soul Power -discon tanssisessiosta teen voimalla? Toistaiseksi se kuuluu suunnitelmiin, eihän siihen alkoholia  tarvita...

Ainakin pidän päiväkirjaa kuurikokemuksistani. Viikon kuluttua kerron niistä lisää täällä.

Ei voi tietää, mitä tästä tulee.