Professori Peter Gøtzsche kritisoi rankalla kädellä psykiatrista hoitoa ja masennuslääkkeitä. Muut asiantuntijat eivät kuitenkaan kritiikkiä purematta niele.

Lääketutkimuksissa on suuria puutteita, psyykenlääkkeiden käyttö pitäisi lopettaa ja psykiatrien diagnoosit ovat harhaisia. Tätä mieltä on Helsingin Sanomien haastattelema pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja ja professori Peter Gøtzsche.

– Psykiatrien mukaan diagnoosijärjestelmä toimii hyvin ja on luotettava. Mutta tutkimukset siitä, miten psykiatrit tekevät diagnooseja, ovat osoittaneet, että systeemi on täysin epätieteellinen. Kun useampi psykiatri näkee saman potilaan, he ovat täysin eri mieltä siitä, mikä diagnoosin pitäisi olla, hän kertoo HS:lle.

”Psykiatrien mukaan diagnoosijärjestelmä toimii hyvin ja on luotettava.”

Gøtzschen johtama Cochrane-keskus pyrkii edistämään näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Se tuottaa katsauksia, joissa arvioidaan erilaisiin hoitokeinoihin liittyvää tutkimusta.

Tappavat lääkkeet

Kirjassaan Tappava psykiatria ja lääkinnän harha Gøtzsche kertoo, että psyykenlääkkeiden käyttöä voitaisiin vähentää 98 prosentilla. Hänen mukaansa osassa niiden tehoa perustelevissa tutkimuksista on suuria puutteita. Joissain tutkimuksissa psykiatrit ovat päätelleet, että lääke tehoaa, vaikka potilas ei olisi tehoa havainnut.

Gøtzschen mielestä suuri ongelma on se, etteivät tutkimukset ole todellisuudessa sokkotutkimuksia, vaikka niin väitetään. Koska lääkkeillä on sivuvaikutuksia, Gøtzschen mukaan lääkärin on helppo arvata, saako hoidettava lääkettä vai plaseboa.

”Jos lääkkeet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä, ne pitäisi minun mielestäni poistaa markkinoilta.”

Gøtzsche on myös kollegoineen todennut tutkimuksessa, että psyykenlääkkeet lisäävät itsemurhaa ennustavia riskitekijöitä. Itsemurhariski lisääntyy tutkimuksen mukaan sekä lapsilla että aikuisilla.

– Jos lääkkeet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä, ne pitäisi minun mielestäni poistaa markkinoilta, hän kertoo HS:lle.

Hänen mielestään masennuslääkkeitä ei pitäisi käyttää masennuksen hoitoon. Tutkijaryhmän mukaan potilaiden havainnot lääkkeiden tehosta saattavat olla myös harhaa. Siksi sairautta tulisi hoitaa ennemmin psykoterapialla.

”Masennuksesta itsestään paraneminen on hyvin yleistä.”

– Masennuksesta itsestään paraneminen on hyvin yleistä. Kun antaa lääkkeen, potilaat ajattelevat, että paraneminen johtuu lääkkeestä. He eivät tiedä, että he olisivat parantuneet samalla tavalla ilmankin.

Hän on aiemmin kritisoinut lääketeollisuutta kirjassaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Teoksessa hän esittää, että runsas lääkkeiden käyttö palvelee ainoastaan lääketeollisuutta. Samalla lääkkeet aiheuttavat käyttäjillä kärsimystä.

Ei mikään kritiikitön näkemys

Muut lääketieteen ammattilaiset ovat kritisoineet Gøtzschea. Moni on huomauttanut esimerkiksi siitä, ettei professori ole psykiatrian ammattilainen vaan sisätautilääkäri.

Tutkimusprofessori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma kommentoi vuonna 2014 Helsingin Sanomille, etteivät masennuslääkkeet lisää itsemurhariskiä vaan pikemminkin pienentävät sitä.

– Samalla kun itsemurhakuolleisuus on pienentynyt Suomessa kolmanneksen, vankiloissa se on pienentynyt puoleen. Muita selittäviä tekijöitä jälkimmäiselle ei oikein ole keksitty kuin masennuslääkkeiden käytön samanaikainen kasvu, hän kertoi.

Suomen Lääkärilehti esti Gøtzschen lääkkeiden haittoja käsittelevän artikkelin julkaisun, vaikka oli jo alustavasti hyväksynyt sen julkaistavaksi.

Suomen Lääkärilehti puolestaan esti Gøtzschen lääkkeiden haittoja käsittelevän artikkelin julkaisun, vaikka oli jo alustavasti hyväksynyt sen julkaistavaksi. Lehden mukaan Gøtzschen artikkeli oli ennemmin mielipiteellinen kuin tieteellinen. Suomen Lääkärilehden ja Gøtzschen välinen sähköpostikeskustelu on luettavissa englanniksi täällä.

Myös Me Naisten haastatteleman, masennuslääkkeitä käyttäneen Katri Rauanjoen oma kokemus riitelee Gøtzschen näkemyksen kanssa. Hänelle lääkkeet olivat suuri apu toipumisessa.

– Mielialalääke on masennukseen kuin Burana päänsärkyyn. Se ottaa pahimman ahdistuksen pois. Joku toinen saa serotoniinin omasta kehostaan, minä en. Siksi syön sitä purkista, Katri kertoi Me Naisille viime keväänä.

Lue Katrin koko haastattelu täältä.

Tennu

Professori HS:lle: Masennuslääkkeet lisäävät itsemurhariskiä – niiden käyttöä vähennettävä merkittävästi

Olisi hyvä tutkia, miten masennuslääkkeiden käyttö vaikuttaa ihmisten lisääntymiseen. Masennuslääkkeethän yleensä aiheuttavat lisääntymisongelmia sekä miehille että naisille. Mutta mikä mahtaa olla niiden vaikutus ihmisten suvunjatkamiseen? Minä ainakin olisin jättänyt lapset tekemättä ilman hyvää lääkitystä.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.