Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock
Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. 

Tuttava kertoo jättäneensä viljat pois ruokavaliostaan, toinen iloitsee saaneensa avun sairauteen vaihtoehtohoidoista ja Facebook-keskustelussa hehkutetaan maidottomuuden hyviä vaikutuksia. Mitä sosiaalisessa mediassa leviävistä terveyskertomuksista oikein pitäisi ajatella?

– Kun on kyse omasta terveydestä, on lupa nostaa rima korkealle, sydän- ja verisuonitauteihin erikoistunut tutkijatohtori Pauli Ohukainen sanoo.

Ohukainen pitää Tervettä skeptisyyttä -nimistä blogia, jossa hän jakaa tietoa kriittisestä ajattelusta. Blogissa hän esimerkiksi kertoo, miten huuhaan voi oppia erottamaan tieteellisesti tutkitusta terveystiedosta. 

Näistä kolmesta merkistä tunnistat luotettavan terveystiedon.

1. Se ei kuulosta liian hyvältä

– Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se valitettavasti yleensä on liian hyvää ollakseen totta, Pauli Ohukainen toteaa. 

2. Alan asiantuntijat eivät tyrmää sitä

– Kannattaa ottaa selvää, kuka on asiasta eri mieltä, Ohukainen kehottaa.

Kaikista asioista on eri näkemyksiä, mutta jos eri mieltä ovat kaikki alan asiantuntijat, on hälytyskellojen syytä pirahtaa.

– Ylivoimaisesti suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista ja tutkijoista on työssään, koska he haluavat parasta mahdollista hoitoa myös itselleen ja lähimmäisilleen.

”Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa.”

3. Alkuperäinen lähde on luotettava

Kolmas hyvä tapa kartoittaa tiedon luotettavuutta on Ohukaisen mukaan se, että etsii tiedon alkuperäisen lähteen.

Paljon kertoo se, perustuuko tieto tutkimuksiin vai ihmisten omiin kokemuksiin aiheesta. Kokemukset ovat tietysti myös totta, mutta niistä on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä jopa oman itsensä kohdalla, eikä niistä voi päätellä, miten samat asiat vaikuttavat muihin ihmisiin. 

Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi
Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi

Tietämättömyys ei ole ongelma

Pauli Ohukaisen mielestä terveysvinkkien jakeleminen sosiaalisessa mediassa ei silti ole pohjimmiltaan huono juttu. 

– Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa. Ei kukaan tahallaan jaa väärää tai huonoa tietoa. 

Väärääkin terveystietoa kuitenkin liikkuu Ohukaisen mukaan paljon, koska ihmisillä on tapana kiintyä käsityksiinsä – silloinkin kun ne ovat virheellisiä. 

– Tietämättömyys ei ole nykyään ongelma, mutta väärä tieto on. Jos jotakin asiaa ei tiedä, on helppo sanoa, että en ole tästä perillä, eikä ole monen sekunnin homma googlata. Sen sijaan on moninkertaisesti hankalampaa myöntää, että on väärässä.

Niinpä arkipäiväisiin terveysvalintoihin, kuten ruokavalioon, liittyvät somekeskustelut muuttuvat helposti huutoväittelyiksi. Terveysaiheista kiistelyä selittää Ohukaisen mukaan myös ihmisten erilaisuus. 

Hän jakaa keskustelijat kahteen päätyyppiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähestyvät aihetta kuin aihetta omakohtaisen kokemuksensa ja omien tunteidensa kautta. 

– Toiseen ryhmään kuuluu ihmisiä, joita kiinnostaa etsiä tietoa ja ymmärtää isoa kuvaa. He eivät ole niin sidoksissa omaan kokemusmaailmaansa, Ohukainen sanoo. 

Yksi porukka siis ajattelee, että jos minulla on tällainen kokemus, se voi todennäköisesti olla muillakin. Toinen porukka vaatii tilastoja todisteiksi ja näkee yksilöt mahdollisina poikkeustapauksina. 

Paras mahdollinen bussikuski

Keskustelupalstojen tai sosiaalisen median selaamisen sijaan Pauli Ohukainen kehottaa etsimään terveystiedon suoraan asiantuntijoilta.

– Jos jotakin ei tiedä, pitää kysyä sellaiselta asiantuntijalta, joka tietää. Suurimmassa osassa asioita ajattelemmekin näin, Ohukainen sanoo.

Terveyteen liittyvää tietoa otamme kuitenkin usein vastaan sellaisiltakin tahoilta, joilla ei ole muuta asiantuntemusta kuin oma kokemuksensa. Terveys ja hyvinvointi ovat meille niin läheisiä aiheita, että emme tyydy uskomaan vain alan koulutuksen saaneita asiantuntijoita. 

” Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä.”

Ohukainen vertaa terveysfaktojen etsintää bussilla matkustamiseen: Kun hyppäämme bussiin, haluamme, että kuljettaja on kokenut kuski, joka on käynyt kaikki tarvittavat, viralliset bussinkuljettajakoulutukset. Haluamme myös, että bussi on turvallisuustestattu, ja sitä huoltavat koulutetut ja asiansa osaavat mekaanikot. Ei tule mieleen ehdottaa, että mitä jos linja-autoa ajaisikin vaihtoehtokuljettaja, joka on kehittänyt omat liikennesääntönsä aiemman ajokokemuksensa perusteella. 

Sama periaate olisi hyvä säilyttää terveyteen liittyviä faktoja ja kokemuksia tarkastellessa.

– Voi ottaa sen asenteen, että tässä on kyse minun terveydestäni, ja minulla on oikeus vaatia parasta mahdollista tietoa alan parhailta asiantuntijoilta, jotka ovat keskenään melko yhtä mieltä, Ohukainen sanoo. 

Hän toivoo keskustelukulttuurin kehittyvän siihen suuntaan, että kriittinen suhtautuminen nähtäisiin hyvänä asiana. 

– Pidämme kunnioituksen ja arvostuksen merkkinä sitä, että uskotaan, mitä toinen sanoo. Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä. Vaikka eihän sekään ole ilkeä tapa ajatella, että haluaa bussikuskin olevan paras mahdollinen kuljettaja.

Hyvä artikkeli

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Entäpä, jos on mahdollisuutena valita pitkän käytännön kokemuksen saanut teoreettinen osaaja? Bisnestähän vaihtoehtohoitajat tekevät samalla tavalla, usein ilman minkäänlaista valvontaa. Kriittinen suhtautuminen on länsimaisessa tieteessä se, jonka vuoksi taivaalla on satelliitteja ja nykyaikana syöpädiagnoositkaan ole kuolemantuomiota.
Lue kommentti
Plasebofani

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Vaikka olen suuri plasebon fani niin en lähtisi kokeilemaan hoitoja jotka valtaosa tutkijoista tyrmää. Kuten homeopatia. Oireiden ja tuntemusten hoidossa tehköön jokainen omat ratkaisunsa ja suositelkoot mitä tahansa, mutta jos on kyse todellisesta hoitoa vaativasta terveysongelmasta niin pidän erittäin vastuuttomana ja vaarallisena ehdotella vaohtoehtohoitoja joiden ei ole voitu todistaa tehoavan. Jos tällaisia tahtoo testata niin pitäisi ensin keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä...
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.