Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock
Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. 

Tuttava kertoo jättäneensä viljat pois ruokavaliostaan, toinen iloitsee saaneensa avun sairauteen vaihtoehtohoidoista ja Facebook-keskustelussa hehkutetaan maidottomuuden hyviä vaikutuksia. Mitä sosiaalisessa mediassa leviävistä terveyskertomuksista oikein pitäisi ajatella?

– Kun on kyse omasta terveydestä, on lupa nostaa rima korkealle, sydän- ja verisuonitauteihin erikoistunut tutkijatohtori Pauli Ohukainen sanoo.

Ohukainen pitää Tervettä skeptisyyttä -nimistä blogia, jossa hän jakaa tietoa kriittisestä ajattelusta. Blogissa hän esimerkiksi kertoo, miten huuhaan voi oppia erottamaan tieteellisesti tutkitusta terveystiedosta. 

Näistä kolmesta merkistä tunnistat luotettavan terveystiedon.

1. Se ei kuulosta liian hyvältä

– Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se valitettavasti yleensä on liian hyvää ollakseen totta, Pauli Ohukainen toteaa. 

2. Alan asiantuntijat eivät tyrmää sitä

– Kannattaa ottaa selvää, kuka on asiasta eri mieltä, Ohukainen kehottaa.

Kaikista asioista on eri näkemyksiä, mutta jos eri mieltä ovat kaikki alan asiantuntijat, on hälytyskellojen syytä pirahtaa.

– Ylivoimaisesti suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista ja tutkijoista on työssään, koska he haluavat parasta mahdollista hoitoa myös itselleen ja lähimmäisilleen.

”Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa.”

3. Alkuperäinen lähde on luotettava

Kolmas hyvä tapa kartoittaa tiedon luotettavuutta on Ohukaisen mukaan se, että etsii tiedon alkuperäisen lähteen.

Paljon kertoo se, perustuuko tieto tutkimuksiin vai ihmisten omiin kokemuksiin aiheesta. Kokemukset ovat tietysti myös totta, mutta niistä on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä jopa oman itsensä kohdalla, eikä niistä voi päätellä, miten samat asiat vaikuttavat muihin ihmisiin. 

Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi
Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi

Tietämättömyys ei ole ongelma

Pauli Ohukaisen mielestä terveysvinkkien jakeleminen sosiaalisessa mediassa ei silti ole pohjimmiltaan huono juttu. 

– Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa. Ei kukaan tahallaan jaa väärää tai huonoa tietoa. 

Väärääkin terveystietoa kuitenkin liikkuu Ohukaisen mukaan paljon, koska ihmisillä on tapana kiintyä käsityksiinsä – silloinkin kun ne ovat virheellisiä. 

– Tietämättömyys ei ole nykyään ongelma, mutta väärä tieto on. Jos jotakin asiaa ei tiedä, on helppo sanoa, että en ole tästä perillä, eikä ole monen sekunnin homma googlata. Sen sijaan on moninkertaisesti hankalampaa myöntää, että on väärässä.

Niinpä arkipäiväisiin terveysvalintoihin, kuten ruokavalioon, liittyvät somekeskustelut muuttuvat helposti huutoväittelyiksi. Terveysaiheista kiistelyä selittää Ohukaisen mukaan myös ihmisten erilaisuus. 

Hän jakaa keskustelijat kahteen päätyyppiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähestyvät aihetta kuin aihetta omakohtaisen kokemuksensa ja omien tunteidensa kautta. 

– Toiseen ryhmään kuuluu ihmisiä, joita kiinnostaa etsiä tietoa ja ymmärtää isoa kuvaa. He eivät ole niin sidoksissa omaan kokemusmaailmaansa, Ohukainen sanoo. 

Yksi porukka siis ajattelee, että jos minulla on tällainen kokemus, se voi todennäköisesti olla muillakin. Toinen porukka vaatii tilastoja todisteiksi ja näkee yksilöt mahdollisina poikkeustapauksina. 

Paras mahdollinen bussikuski

Keskustelupalstojen tai sosiaalisen median selaamisen sijaan Pauli Ohukainen kehottaa etsimään terveystiedon suoraan asiantuntijoilta.

– Jos jotakin ei tiedä, pitää kysyä sellaiselta asiantuntijalta, joka tietää. Suurimmassa osassa asioita ajattelemmekin näin, Ohukainen sanoo.

Terveyteen liittyvää tietoa otamme kuitenkin usein vastaan sellaisiltakin tahoilta, joilla ei ole muuta asiantuntemusta kuin oma kokemuksensa. Terveys ja hyvinvointi ovat meille niin läheisiä aiheita, että emme tyydy uskomaan vain alan koulutuksen saaneita asiantuntijoita. 

” Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä.”

Ohukainen vertaa terveysfaktojen etsintää bussilla matkustamiseen: Kun hyppäämme bussiin, haluamme, että kuljettaja on kokenut kuski, joka on käynyt kaikki tarvittavat, viralliset bussinkuljettajakoulutukset. Haluamme myös, että bussi on turvallisuustestattu, ja sitä huoltavat koulutetut ja asiansa osaavat mekaanikot. Ei tule mieleen ehdottaa, että mitä jos linja-autoa ajaisikin vaihtoehtokuljettaja, joka on kehittänyt omat liikennesääntönsä aiemman ajokokemuksensa perusteella. 

Sama periaate olisi hyvä säilyttää terveyteen liittyviä faktoja ja kokemuksia tarkastellessa.

– Voi ottaa sen asenteen, että tässä on kyse minun terveydestäni, ja minulla on oikeus vaatia parasta mahdollista tietoa alan parhailta asiantuntijoilta, jotka ovat keskenään melko yhtä mieltä, Ohukainen sanoo. 

Hän toivoo keskustelukulttuurin kehittyvän siihen suuntaan, että kriittinen suhtautuminen nähtäisiin hyvänä asiana. 

– Pidämme kunnioituksen ja arvostuksen merkkinä sitä, että uskotaan, mitä toinen sanoo. Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä. Vaikka eihän sekään ole ilkeä tapa ajatella, että haluaa bussikuskin olevan paras mahdollinen kuljettaja.

Hyvä artikkeli

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Entäpä, jos on mahdollisuutena valita pitkän käytännön kokemuksen saanut teoreettinen osaaja? Bisnestähän vaihtoehtohoitajat tekevät samalla tavalla, usein ilman minkäänlaista valvontaa. Kriittinen suhtautuminen on länsimaisessa tieteessä se, jonka vuoksi taivaalla on satelliitteja ja nykyaikana syöpädiagnoositkaan ole kuolemantuomiota.
Lue kommentti
Plasebofani

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Vaikka olen suuri plasebon fani niin en lähtisi kokeilemaan hoitoja jotka valtaosa tutkijoista tyrmää. Kuten homeopatia. Oireiden ja tuntemusten hoidossa tehköön jokainen omat ratkaisunsa ja suositelkoot mitä tahansa, mutta jos on kyse todellisesta hoitoa vaativasta terveysongelmasta niin pidän erittäin vastuuttomana ja vaarallisena ehdotella vaohtoehtohoitoja joiden ei ole voitu todistaa tehoavan. Jos tällaisia tahtoo testata niin pitäisi ensin keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä...
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto