Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock
Onko lisäravinteista todella hyötyä? Kriittinen ajattelutapa auttaa muun muassa sen selvittämisessä. Kuva: iStock

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. 

Tuttava kertoo jättäneensä viljat pois ruokavaliostaan, toinen iloitsee saaneensa avun sairauteen vaihtoehtohoidoista ja Facebook-keskustelussa hehkutetaan maidottomuuden hyviä vaikutuksia. Mitä sosiaalisessa mediassa leviävistä terveyskertomuksista oikein pitäisi ajatella?

– Kun on kyse omasta terveydestä, on lupa nostaa rima korkealle, sydän- ja verisuonitauteihin erikoistunut tutkijatohtori Pauli Ohukainen sanoo.

Ohukainen pitää Tervettä skeptisyyttä -nimistä blogia, jossa hän jakaa tietoa kriittisestä ajattelusta. Blogissa hän esimerkiksi kertoo, miten huuhaan voi oppia erottamaan tieteellisesti tutkitusta terveystiedosta. 

Näistä kolmesta merkistä tunnistat luotettavan terveystiedon.

1. Se ei kuulosta liian hyvältä

– Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se valitettavasti yleensä on liian hyvää ollakseen totta, Pauli Ohukainen toteaa. 

2. Alan asiantuntijat eivät tyrmää sitä

– Kannattaa ottaa selvää, kuka on asiasta eri mieltä, Ohukainen kehottaa.

Kaikista asioista on eri näkemyksiä, mutta jos eri mieltä ovat kaikki alan asiantuntijat, on hälytyskellojen syytä pirahtaa.

– Ylivoimaisesti suurin osa terveydenhuollon ammattilaisista ja tutkijoista on työssään, koska he haluavat parasta mahdollista hoitoa myös itselleen ja lähimmäisilleen.

”Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa.”

3. Alkuperäinen lähde on luotettava

Kolmas hyvä tapa kartoittaa tiedon luotettavuutta on Ohukaisen mukaan se, että etsii tiedon alkuperäisen lähteen.

Paljon kertoo se, perustuuko tieto tutkimuksiin vai ihmisten omiin kokemuksiin aiheesta. Kokemukset ovat tietysti myös totta, mutta niistä on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä jopa oman itsensä kohdalla, eikä niistä voi päätellä, miten samat asiat vaikuttavat muihin ihmisiin. 

Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi
Tutkijatohtori Pauli Ohukainen puhuu kriittisen ajattelun puolesta. Kuva: Elina Korpi

Tietämättömyys ei ole ongelma

Pauli Ohukaisen mielestä terveysvinkkien jakeleminen sosiaalisessa mediassa ei silti ole pohjimmiltaan huono juttu. 

– Ihmiset välittävät toisistaan ja jakavat hyvää hyvyyttään terveystietoa. Ei kukaan tahallaan jaa väärää tai huonoa tietoa. 

Väärääkin terveystietoa kuitenkin liikkuu Ohukaisen mukaan paljon, koska ihmisillä on tapana kiintyä käsityksiinsä – silloinkin kun ne ovat virheellisiä. 

– Tietämättömyys ei ole nykyään ongelma, mutta väärä tieto on. Jos jotakin asiaa ei tiedä, on helppo sanoa, että en ole tästä perillä, eikä ole monen sekunnin homma googlata. Sen sijaan on moninkertaisesti hankalampaa myöntää, että on väärässä.

Niinpä arkipäiväisiin terveysvalintoihin, kuten ruokavalioon, liittyvät somekeskustelut muuttuvat helposti huutoväittelyiksi. Terveysaiheista kiistelyä selittää Ohukaisen mukaan myös ihmisten erilaisuus. 

Hän jakaa keskustelijat kahteen päätyyppiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ihmiset lähestyvät aihetta kuin aihetta omakohtaisen kokemuksensa ja omien tunteidensa kautta. 

– Toiseen ryhmään kuuluu ihmisiä, joita kiinnostaa etsiä tietoa ja ymmärtää isoa kuvaa. He eivät ole niin sidoksissa omaan kokemusmaailmaansa, Ohukainen sanoo. 

Yksi porukka siis ajattelee, että jos minulla on tällainen kokemus, se voi todennäköisesti olla muillakin. Toinen porukka vaatii tilastoja todisteiksi ja näkee yksilöt mahdollisina poikkeustapauksina. 

Paras mahdollinen bussikuski

Keskustelupalstojen tai sosiaalisen median selaamisen sijaan Pauli Ohukainen kehottaa etsimään terveystiedon suoraan asiantuntijoilta.

– Jos jotakin ei tiedä, pitää kysyä sellaiselta asiantuntijalta, joka tietää. Suurimmassa osassa asioita ajattelemmekin näin, Ohukainen sanoo.

Terveyteen liittyvää tietoa otamme kuitenkin usein vastaan sellaisiltakin tahoilta, joilla ei ole muuta asiantuntemusta kuin oma kokemuksensa. Terveys ja hyvinvointi ovat meille niin läheisiä aiheita, että emme tyydy uskomaan vain alan koulutuksen saaneita asiantuntijoita. 

” Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä.”

Ohukainen vertaa terveysfaktojen etsintää bussilla matkustamiseen: Kun hyppäämme bussiin, haluamme, että kuljettaja on kokenut kuski, joka on käynyt kaikki tarvittavat, viralliset bussinkuljettajakoulutukset. Haluamme myös, että bussi on turvallisuustestattu, ja sitä huoltavat koulutetut ja asiansa osaavat mekaanikot. Ei tule mieleen ehdottaa, että mitä jos linja-autoa ajaisikin vaihtoehtokuljettaja, joka on kehittänyt omat liikennesääntönsä aiemman ajokokemuksensa perusteella. 

Sama periaate olisi hyvä säilyttää terveyteen liittyviä faktoja ja kokemuksia tarkastellessa.

– Voi ottaa sen asenteen, että tässä on kyse minun terveydestäni, ja minulla on oikeus vaatia parasta mahdollista tietoa alan parhailta asiantuntijoilta, jotka ovat keskenään melko yhtä mieltä, Ohukainen sanoo. 

Hän toivoo keskustelukulttuurin kehittyvän siihen suuntaan, että kriittinen suhtautuminen nähtäisiin hyvänä asiana. 

– Pidämme kunnioituksen ja arvostuksen merkkinä sitä, että uskotaan, mitä toinen sanoo. Jos joku kehtaa epäillä asiaa, häntä pidetään ikävänä ihmisenä. Vaikka eihän sekään ole ilkeä tapa ajatella, että haluaa bussikuskin olevan paras mahdollinen kuljettaja.

Hyvä artikkeli

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Entäpä, jos on mahdollisuutena valita pitkän käytännön kokemuksen saanut teoreettinen osaaja? Bisnestähän vaihtoehtohoitajat tekevät samalla tavalla, usein ilman minkäänlaista valvontaa. Kriittinen suhtautuminen on länsimaisessa tieteessä se, jonka vuoksi taivaalla on satelliitteja ja nykyaikana syöpädiagnoositkaan ole kuolemantuomiota.
Lue kommentti
Plasebofani

Pitäisikö jättää maitotuotteet tai kokeilla homeopatiaa? Asiantuntija neuvoo, millaiseen ”tietoon” kannattaa luottaa

Vaikka olen suuri plasebon fani niin en lähtisi kokeilemaan hoitoja jotka valtaosa tutkijoista tyrmää. Kuten homeopatia. Oireiden ja tuntemusten hoidossa tehköön jokainen omat ratkaisunsa ja suositelkoot mitä tahansa, mutta jos on kyse todellisesta hoitoa vaativasta terveysongelmasta niin pidän erittäin vastuuttomana ja vaarallisena ehdotella vaohtoehtohoitoja joiden ei ole voitu todistaa tehoavan. Jos tällaisia tahtoo testata niin pitäisi ensin keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä...
Lue kommentti

”Kun sairastuu, se menee ikään kuin omaan piikkiin”, kertoo rintasyöpädiagnoosin saanut Krista Laurila.

Vuosi sitten talvella myyntiedustaja Krista Laurila, 40, loukkaantui.

Hän oli juuri saapunut työkeikalle. Keli oli liukas, ja yhtäkkiä hän horjahti autoaan päin ja satutti kätensä. Päivystykseen Krista pääsi seuraavana aamuna, mutta vakavampaa vauriota ei löydetty.

Viikon kuluttua vasempaan kylkeen iski kova kipu. Sairaalassa arvioitiin, että kyseessä on revähdys lihaksissa.

– Outoa oli, kun kipu vain vaihtoi paikkaa. Lääkäri piti kipua revähdyksen haamusärkynä, Krista kertoo.

Kevään aikana Krista kävi 18 kertaa lääkärissä valittamassa kovia selkä- ja kylkikipujaan. Vanhan välilevynpullistuman oletettiin kiukuttelevan, eikä kivun lähdettä sen kummemmin tutkittu.

”Lääkäri kertoi, että kyseessä on aggressiivinen rintasyöpä.”

Sairaalan päivystykseen Krista päätyi jälleen, kun selkä revähti. Lopulta reumapoliklinikalla hänet tutkittiin kunnolla.

– Ultrattiin ja löydettiin neljä tummentumaa. Otettiin koepaloja, ja mammografiassa löytyi kahden sentin patti rinnasta. Lääkäri kertoi, että kyseessä on aggressiivinen rintasyöpä.

Sairastaminen maksaa

Krista joutui lopettamaan liikkuvan työnsä myyntiedustajana voimakkaiden kipujen takia. Säännöllistä palkkaa ei enää tullut, mutta Krista pyöritti samaan aikaan myös pientä yritystä, jonka kautta hän myi mainos- ja liikelahjoja sekä työvaatteita.

– Olin optimisti ja ajattelin, että nousen vielä tästä tilanteesta ja pystyn edes hieman pyörittämään yritystäni. Selän ja kylkikivun vuoksi tulot olivat kuitenkin niin minimaalisia, että pelkät kirjanpitokulut ja vakuutukset veivät enemmän.

”En vain jaksanut ajatella.”

Sairastuminen merkitsi Kristalle ja hänen miehelleen Tuomakselle taloudellista katastrofia.

– Aina, kun kävin lääkärissä, tuli lasku kotiin.

Krista oli ottanut yritystään varten yrityslainaa, johon piti nyt pyytää lyhennysvapaata. Myös laskut alkoivat kerääntyä. Tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta istua koneen ääreen huolehtimaan arjen menoista.

– Iltaisin tuijoteltiin toisiamme ja itkettiin. En silloin kyennyt toimimaan kuten yleensä toimin. En vain jaksanut ajatella.

Koirat ovat Kristalle henkireikä. Kuva: kotialbumi.
Koirat ovat Kristalle henkireikä. Kuva: kotialbumi.

Kaverit maksavat laskuja

Diagnoosin jälkeen Kristaa alettiin hoitaa ja sairaalakäyntejä tuli jatkuvasti. Kaksi ensimmäistä kuukautta meni sumussa

– Diagnoosi oli shokki. Sen jälkeen tiedon puute oli suurin ongelma. Olisin toivonut, että joku olisi heti antanut apua, ottanut kädestä kiinni ja vienyt asioita eteenpäin.

Kotona Krista liikkui rollaattorilla ja kepeillä, sillä selkäsärky vaivasi häntä edelleen. Kesti kauan, ennen kuin Krista kuuli mahdollisuudesta tavata sairaalan sosiaalityöntekijää, joka alkaisi auttaa.

”Jos meillä ei olisi tällaista tukiverkostoa, olisimme uponneet jo kauan sitten.”

– Kun sairastuu, se menee ikään kuin omaan piikkiin. Kaikki säännöt pitäisi tietää valmiiksi, ja tällaiseen olisi pitänyt jotenkin myös varautua. Miten ihmeessä ihminen voi varautua siihen, että tulee vakava sairaus?

Oma pankki on ollut tilanteessa onneksi ymmärtäväinen. Krista ja Tuomas saivat pankista hetkeksi lyhennysvapaata lainoihin. Nyt kaikki on palaamassa normaaliksi – paitsi Krista. Kristan mukaan lainat alkoivat juosta huhtikuussa jälleen normaalin malliin. Pelkän yrityslainan kulut ovat 750 euroa kuussa, ja Kristan ainoa tulo on Kelan tuki.  Loput maksettavat ja arjen muut menot jäävät Tuomakselle, joka työskentelee koneistajana.

Pankki yrittää vielä selvittää, voisiko tilanteessa luovia jotenkin. Onneksi ystävät ovat silloin tällöin auttaneet laskujen maksussa.

– Jos meillä ei olisi tällaista tukiverkostoa, olisimme uponneet jo kauan sitten.

Googleta itse

Kristan mukaan sairastuneen on vaikea saada apua taloudelliseen kriisiinsä viralliselta taholta. Hän kertoo kokeneensa raskaalta tuntuvaa kamppailua jokaisen tuen ja niitä myöntävän tahon kanssa.

Kristan kokee, että päättävän tahon on vaikea ymmärtää, ettei vakavasti sairastunut jaksa edes tavallista arkea.

– Itse on täytynyt googlettaa tietoa. Asioita selvittelevä avustaja olisi tullut tarpeeseen, kun on todella väsynyt esimerkiksi fyysisesti ja henkisesti rankkojen hoitojen jälkeen. Ihminen ei jaksa metsästää tuki-infoa silloin, kun yrittää selviytyä normaalipäivästä.

”Täytyisi antaa lainojen vain mennä ulosottoon. Sitten olisimme oikeutettuja mihin tahansa tukeen ja velkaneuvontaan.”

Kristan mukaan taloudelliseen kriisiin olisi olemassa ratkaisu, mutta sitä hän haluaa välttää viimeiseen asti.

– Täytyisi antaa lainojen vain mennä ulosottoon. Sitten olisimme oikeutettuja mihin tahansa tukeen ja velkaneuvontaan.

450 euroa helpotusta

Paras apu on tullut läheltä: Kristan ja Tuomaksen ystävät ovat järjestäneet heille rahankeräyksen Facebookissa. Sana keräyksestä on kulkenut eteenpäin, ja rahallista apua on alkanut tulla.

Krista voi tällä hetkellä myös olosuhteisiin nähden hyvin, vaikka syöpä on vaikuttanut myös hänen luustoonsa.

– Olen ikuinen optimisti ja uskon, että asiat järjestyvät jollain tavalla.

Jos keräyksessä päästään tavoitteeseen, Krista ja Tuomas saavat 450 euroa helpotusta juoksevista kuluista kuukaudessa.

Summa vastaa heille lottovoittoa. Krista toivoo saavansa eläkepaperit ennen kesää, jolloin hän voisi tehdä myös jotain kevyttä osa-aikatyötä.

– Minä en saa tehdä nyt pätkääkään töitä, tai kaikki tuet lähtevät. Vaikka olen sairas, olisin voinut vaikka puhelimitse jatkaa myyntityötä. Olisin tehnyt sen, mitä jaksaisin.

Lue lisää Kristan blogista. Edit 19.4.. korjattu linkki.

yrittäjä minäkin

Kristan, 40, oudot selkäsäryt paljastuivat rintasyöväksi – sairastuminen ajoi velkakierteeseen

Itselleni iski reuma. Paljon on joutunut itse ottamaan asioista selvää, ei näihin anneta mitään tietopakettia. Ei olisi iso homma kasata tärkeimmistä asioista esitettä. Siitä, mitä sairaus käytännössä tarkoittaa, miten se vaikuttaa kehoosi, mitä verikokeista seurataan (arvot yms suomeksi avattuna), miten paljon kipua pitää kestää, mille voidaan tehdä jotain ja mille ei, kuka on se henkilö(t), joille voit soittaa, kun on kysyttävää, mistä saat tukea jne.
Lue kommentti

Heidi sinnitteli pitkään stressaavassa työssä. Mieli kävi niin ylikierroksilla, että lopulta hän sairastui.

– Vaikka olisin nukkunut hyvin, oloni on aamulla kuin olisin jäänyt jyrän alle tai juossut maratonin, kuvailee 30-vuotias Heidi.

Jatkuva väsymys on seurausta Heidin sairastamasta fibromyalgiasta. Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jota sairastaa vain muutama prosentti suomalaisista.  Lähes kaikki tautia sairastavat ovat naisia. Sairauden vuoksi uni ei helpota Heidin uupumusta: keho ei lepää eikä palaudu normaalisti.

Vanhustyössä lähihoitajana työskennelleen Heidin fibromyalgia sai alkunsa stressaavan työn seurauksena. Jatkuva kiire, työvoimapula ja hoitajien vaihtuvuus saivat Heidin kokemaan, ettei hän pysty hoitamaan huonokuntoisia asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi. Heidiä ahdisti ajatus siitä, että kiire aiheuttaisi virheitä.

– Hoitajilla on suuri vastuu ja virheet voivat olla todella vaarallisia. Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin, hän selittää.

”Asiat menivät liikaa ihon alle ja vaivasivat vapaallakin.”

Sairaus puhkesi kuitenkin vasta, kun Heidi jäi töistä äitiyslomalle.

– Töissä menin vaan tukka putkella, enkä tunnistanut uupumuksen merkkejä. Stressihormonit pitivät huonolla tavalla kaiken aisoissa, kunnes elämä vähän rauhoittui ja päästi oireet iskemään päälle.

Selittämätön sairaus

Heidi sai esikoisensa, ensimmäisen kahdesta tytöstä, vuonna 2014, ja samana vuonna ilmestyivät oireet. Ne alkoivat, kun Heidi oli ollut poissa töistä puolisen vuotta. Hän uskoo, että sairauden takana oli kuormittavan työelämän ja pikkulapsiarjen yhdistelmä. Myös noin vuoden kestäneellä synnytyksen jälkeisellä masennuksella saattoi olla oma osansa sairauden laukeamiseen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua. Sairaus sai hänen kehonsa uupumaan fyysisestä ja henkisestä rasituksesta herkemmin kuin terveen ihmisen.

– Huonoina päivinä tuntuu, etten millään jaksa esimerkiksi nostaa jotain tavaraa, vaikka oikeasti fyysiset voimani riittäisivät siihen.

Voimakas uupumus sekä lihaksissa ja nivelissä tuntuvat kivut saivat Heidin hakemaan apua.

Heidi ehti käydä monilla lääkäreillä, mutta mitään selitystä oireille ei löytynyt. Oli helpotus, kun vaivat lopulta saivat nimen.

Fibromyalgian toteamisen jälkeen Heidillä on hyviä kokemuksia lääkäreistä.

– Skeptikot pitävät fibromyalgiaa luulotautina, koska se ei näy tutkimuksissa mitenkään. Minulla on kuitenkin käynyt todella hyvä tuuri. Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa täsmähoitoa, mutta joskus oireita voidaan helpottaa lääkkeillä. Heidin tapauksessa lääkityksestä on kuitenkin ollut enemmän haittoja kuin hyötyä. Toistaiseksi hän yrittääkin selviytyä arjesta ilman lääkkeitä.

Yksikään lääkäri ei ole nyrpistänyt nenäänsä tai vähätellyt, vaan sairaus on otettu vakavasti.

Sauna ja urheilu uuvuttavat

Fibromyalgian takia Heidi joutuu suunnittelemaan tarkkaan, mitä voi tehdä päivän aikana. Nivel- ja lihaskipujen määrä vaihtelee, mutta jatkuva uupumus vaikuttaa arkeen. Heidi jaksaa esimerkiksi urheilla vain hyvinä päivinä ja silloinkin iltaisin, jotta jaksaa päivän.

– Jos käyn vaikka illalla saunassa, seuraava päivä ja varsinkin aamu ovat ihan mahdottomia.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti. Heidin yrittäjänä toimiva mies on kuitenkin työnsä vuoksi paljon poissa kotoa.

– Koen, että pärjään kuitenkin lasten kanssa ihan hyvin, mutta en jaksa mitään ylimääräistä, kuten vaikka puutarhanhoitoa.

Perhepiirissä Heidin sairauteen on suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti.

Ylikierrosten väsyttämä

Heidin hoitovapaa on näillä näkymin päättymässä vuodenvaihteessa, ja hän on miettinyt töihin paluuta paljon. Sairauden kanssa jo ennestään kuormittavassa työssä jaksaminen huolettaa. Heidi kuvailee olevansa ylisuorittaja, joka vaatii itseltään paljon.

– Suorittamisen takia pääni menee ikään kuin ylikierroksille. Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut, Heidi kertoo.

”Lääkärit ovat selittäneet sairastumistani sillä, että mieleni on käynyt niin kovilla kierroksilla, että lopulta kehoni on uupunut.”

Heidi on jo yrittänyt kysellä työterveydestä, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia, muttei ole vielä saanut vastauksia. Muut työntekijät tuntuvat huolettavan häntä omaa jaksamista enemmän.

– En halua kuormittaa työyhteisöä jatkuvilla sairauspoissaoloilla. Tuskin pystyn enää tekemään lähihoitajan työtä, mutta yhteiskunnan elätiksi en aio jäädä.

Varoittava esimerkki

Töihin paluuseen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä. Monilla on kokemuksia siitä, ettei fibromyalgian perusteella ole myönnetty sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Sairauslomalle jääminen voi siis vaikuttaa tuloihin merkittävästi.

– Sen takia moni sinnittelee työelämässä, vaikkei jaksaisi, Heidi sanoo.

Heidin mielestä on tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia.

Joskus sairauslomia myönnetään fibromyalgian sijaan johonkin sen oireeseen. Heidin mukaan myönnetty sairausloma on kuitenkin harvoin kyllin pitkä, jotta fibromyalgiaa sairastava ehtisi sen aikana palautua.

Heidin mielestä onkin tärkeää, että fibromyalgiasta puhutaan, koska sairaus ja sen oireet ovat todellisia. Hänen mielestään työelämässä on nykyään vaikea pysyä perässä, ja ihmiset uupuvat erilaisista syistä. Siksi hän haluaa kertoa oman tarinansa.

– Haluan toimia varoittavana esimerkkinä, jotta muut eivät sairastuttaisi itseään stressaamalla. Sanon aina siskoillenikin, etteivät stressaisi, koska en halua, että heille käy huonosti.

Valoakin on

Vaikka fibromyalgia vaikuttaa elämään joka päivä, Heidi suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Hän kertoo, että neurologi oli ehdottanut avuksi psykoterapiaa, koska uskoi, että stressinhallintakeinojen opettelusta voisi olla Heidille hyötyä.

– Odotan terapiaa itse asiassa tosi paljon, hän sanoo.

Finaalissa

Stressi sairastutti 30-vuotiaan Heidin – ”Haluan toimia varoittavana esimerkkinä muille”

Onhan se hienoa, jos Heidi vielä nukkuu yönsä ja jopa ilman lääkkeitä. Minä olen jatkuvista ylitöistä johtuvan stressin takia sairastunut mm. fibromyalgiaan, muutamaan muuhun stressistä johtuvaan sairauteen + krooniseen unettomuuteen. Olen tiettysti työkyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkein vaikeinta ja uuvuttavinta ovat unettomat yöt, vaikka otan iltaisin uni- ja kipulääkkeen. Vaan kun ne eivät auta mitään. Lisäksi omaisten ja läheisten vähättelevä ja ymmärtämötön suhtautuminen vie viimeisetkin...
Lue kommentti