Tekipä muistiinpanot sitten käsin tai läppärillä, unien kirjaaminen ylös on aina hyvä idea. Kuva: Shutterstock
Tekipä muistiinpanot sitten käsin tai läppärillä, unien kirjaaminen ylös on aina hyvä idea. Kuva: Shutterstock

Kun omat unensa oppii kirjaamaan ylös, ne muistaa paremmin ja niistä saa kaiken hyödyn irti.

Lentämistä, seksiä julkkisten kanssa ja outoja keskusteluja kasvottomien ihmisten seurassa – unet osaavat aina yllättää outoudellaan. Unet eivät ole kuitenkaan vain hassuja mielen muodostamia sekamelskoja, vaan niistä voi olla myös hyötyä. Varsinkin, kun niistä pitää kirjaa.

Terveyskirjaston mukaan unien näkeminen on tärkeää proseduraalisen muistin eli taitojen kehittymisen, tunnemuistin sekä mielialan säätelyn kannalta. Unet voivat myös paljastaa, voivatko mieli ja keho hyvin vai eivät. Esimerkiksi hisseihin liittyvät unet voivat kertoa stressaamisesta.

Unet kuitenkin unohtuvat melko nopeasti, eikä iltapäivästä välttämättä ole hajuakaan siitä, mitä omissa unissa on viime yönä tapahtunut. Olisi kuitenkin hyödyllistä muistaa: Psychology Today kertoo, että jotta unien hyödyistä saisi kaiken irti, ne kannattaa kirjoittaa ylös sekä myös käsitellä ajatuksella.

Kokosimme 5 syytä, miksi unista kannattaa alkaa pitää päiväkirjaa:

1. Unet kuvaavat tarkasti tunteita ja ajatuksia.

Unet kuvaavat paremmin sitä, mitä todella tunnemme ja ajattelemme kuin uskomme tuntevamme ollessamme hereillä. Nukkuessa aivojen limbisen järjestelmän tunteiden osa on hyvin aktiivinen, eli tunteet pörräävät vauhdikkaasti unissa. Se osa, joka normaalisti rajoittaa impulsseja ja tunteita, on tavallista epäaktiivisempi.

Siksi unien merkityksiä pohtimalla voi selventää itselleen, mitä mielen päällä oikein on. Jos unien avulla oppii huomaamaan, milloin on esimerkiksi stressaantunut, on vaikeita tunteita helpompi ymmärtää ja selittää.

Lue myös: 9 yleisintä unta ja mitä ne tarkoittavat – psykologi kertoo

2. Unet parantavat luovuutta.

Unien luovuutta parantavasta voimasta on lukuisia esimerkkejä: muun muassa surrealismin taiteenala on syntynyt taiteilijoiden unista. Myös Beatlesin Yesterday-kappaleen melodia on saanut inspiraationsa unien maailmasta. Mielikuvituksen ja luovuuden paraneminen johtuu siitä, että REM-unen jälkeen aivot pystyvät nopeasti luomaan assosiaatioita hyvin erilaisten asioiden välille. Kun normaalisti yhdistämme esimerkiksi kissan ja koiran toisiinsa, unissaan esimerkiksi kissan ja norsun saa jollain oudolla tavalla liittymään yhteen.

Hiukan kummallisten asioiden yhdistäminen edistää niin sanottua laatikon ulkopuolella ajattelua, eli uusien ja mielenkiintoisten ideoiden keksimistä. Siksi unien kummallisuuksista voi saada erinomaisia ideoita.

3. Unet voivat ennakoida sairautta.

Toistuvat unet esimerkiksi haavoista, kivuista tai huomattavasti kehon muutoksista voivat viitata siihen, että olo ei ole täysin terve. Silloin esimerkiksi flunssa voi olla huomaamatta tuloillaan. Pitkään toistuvat painajaiset taas voivat viitata neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin.

Lue myös: Nukutko huonosti? Unen puute voi altistaa alzheimerille

4. Unet lisäävät kiintymystä läheisiä ja kumppania kohtaan.

Kun unet liittyvät jollain tapaa kiintymykseen ja läheisyyteen, ne vaikuttavat myös päiväsaikaan siihen, miten käyttäydymme läheisimpiämme kohtaan. Varsinkin jos läheinen esiintyy unessa positiivisessa valossa, voi hän tuntua seuraavana päivänä valveillakin aiempaa rakkaammalta. Jos unet ovat negatiivisia, saattaa käyttäytyminen päivällä olla läheisiä kohtaan vähemmän lämmintä.

Kun kirjaa unet, voi miettiä paremmin, mistä niiden tapahtumat voisivat johtua. Samalla on myös helpompaa välttää – tai ainakin selittää – unien aikaansaamia negatiivisia tunnetiloja.

5. Unia voi oppia hallitsemaan.

Selkounella tarkoitetaan unta, jossa nukkumisen tiedostaa ja unen tapahtumia voi mahdollisesti myös ohjailla. Jotta selkounia oppisi näkemään, on olennaista muistaa omia uniaan. Joka yön jälkeen pitäisi muistaa ainakin yksi uni, ja siksi niitä kannattaa kirjata ylös – vaikka keskellä yötä.

Selkounet ovat tietenkin hauskoja, koska niiden aikana voi tehdä kaikenlaista villiä, mutta ne voivat parantaa myös unen laatua. Parhaimmillaan tietoiset unet voivat olla todella vapauttavia kokemuksia, joiden avulla rentoutuu tai saavuttaa meditatiivisen tilan.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti