Tekipä muistiinpanot sitten käsin tai läppärillä, unien kirjaaminen ylös on aina hyvä idea. Kuva: Shutterstock
Tekipä muistiinpanot sitten käsin tai läppärillä, unien kirjaaminen ylös on aina hyvä idea. Kuva: Shutterstock

Kun omat unensa oppii kirjaamaan ylös, ne muistaa paremmin ja niistä saa kaiken hyödyn irti.

Lentämistä, seksiä julkkisten kanssa ja outoja keskusteluja kasvottomien ihmisten seurassa – unet osaavat aina yllättää outoudellaan. Unet eivät ole kuitenkaan vain hassuja mielen muodostamia sekamelskoja, vaan niistä voi olla myös hyötyä. Varsinkin, kun niistä pitää kirjaa.

Terveyskirjaston mukaan unien näkeminen on tärkeää proseduraalisen muistin eli taitojen kehittymisen, tunnemuistin sekä mielialan säätelyn kannalta. Unet voivat myös paljastaa, voivatko mieli ja keho hyvin vai eivät. Esimerkiksi hisseihin liittyvät unet voivat kertoa stressaamisesta.

Unet kuitenkin unohtuvat melko nopeasti, eikä iltapäivästä välttämättä ole hajuakaan siitä, mitä omissa unissa on viime yönä tapahtunut. Olisi kuitenkin hyödyllistä muistaa: Psychology Today kertoo, että jotta unien hyödyistä saisi kaiken irti, ne kannattaa kirjoittaa ylös sekä myös käsitellä ajatuksella.

Kokosimme 5 syytä, miksi unista kannattaa alkaa pitää päiväkirjaa:

1. Unet kuvaavat tarkasti tunteita ja ajatuksia.

Unet kuvaavat paremmin sitä, mitä todella tunnemme ja ajattelemme kuin uskomme tuntevamme ollessamme hereillä. Nukkuessa aivojen limbisen järjestelmän tunteiden osa on hyvin aktiivinen, eli tunteet pörräävät vauhdikkaasti unissa. Se osa, joka normaalisti rajoittaa impulsseja ja tunteita, on tavallista epäaktiivisempi.

Siksi unien merkityksiä pohtimalla voi selventää itselleen, mitä mielen päällä oikein on. Jos unien avulla oppii huomaamaan, milloin on esimerkiksi stressaantunut, on vaikeita tunteita helpompi ymmärtää ja selittää.

Lue myös: 9 yleisintä unta ja mitä ne tarkoittavat – psykologi kertoo

2. Unet parantavat luovuutta.

Unien luovuutta parantavasta voimasta on lukuisia esimerkkejä: muun muassa surrealismin taiteenala on syntynyt taiteilijoiden unista. Myös Beatlesin Yesterday-kappaleen melodia on saanut inspiraationsa unien maailmasta. Mielikuvituksen ja luovuuden paraneminen johtuu siitä, että REM-unen jälkeen aivot pystyvät nopeasti luomaan assosiaatioita hyvin erilaisten asioiden välille. Kun normaalisti yhdistämme esimerkiksi kissan ja koiran toisiinsa, unissaan esimerkiksi kissan ja norsun saa jollain oudolla tavalla liittymään yhteen.

Hiukan kummallisten asioiden yhdistäminen edistää niin sanottua laatikon ulkopuolella ajattelua, eli uusien ja mielenkiintoisten ideoiden keksimistä. Siksi unien kummallisuuksista voi saada erinomaisia ideoita.

3. Unet voivat ennakoida sairautta.

Toistuvat unet esimerkiksi haavoista, kivuista tai huomattavasti kehon muutoksista voivat viitata siihen, että olo ei ole täysin terve. Silloin esimerkiksi flunssa voi olla huomaamatta tuloillaan. Pitkään toistuvat painajaiset taas voivat viitata neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin.

Lue myös: Nukutko huonosti? Unen puute voi altistaa alzheimerille

4. Unet lisäävät kiintymystä läheisiä ja kumppania kohtaan.

Kun unet liittyvät jollain tapaa kiintymykseen ja läheisyyteen, ne vaikuttavat myös päiväsaikaan siihen, miten käyttäydymme läheisimpiämme kohtaan. Varsinkin jos läheinen esiintyy unessa positiivisessa valossa, voi hän tuntua seuraavana päivänä valveillakin aiempaa rakkaammalta. Jos unet ovat negatiivisia, saattaa käyttäytyminen päivällä olla läheisiä kohtaan vähemmän lämmintä.

Kun kirjaa unet, voi miettiä paremmin, mistä niiden tapahtumat voisivat johtua. Samalla on myös helpompaa välttää – tai ainakin selittää – unien aikaansaamia negatiivisia tunnetiloja.

5. Unia voi oppia hallitsemaan.

Selkounella tarkoitetaan unta, jossa nukkumisen tiedostaa ja unen tapahtumia voi mahdollisesti myös ohjailla. Jotta selkounia oppisi näkemään, on olennaista muistaa omia uniaan. Joka yön jälkeen pitäisi muistaa ainakin yksi uni, ja siksi niitä kannattaa kirjata ylös – vaikka keskellä yötä.

Selkounet ovat tietenkin hauskoja, koska niiden aikana voi tehdä kaikenlaista villiä, mutta ne voivat parantaa myös unen laatua. Parhaimmillaan tietoiset unet voivat olla todella vapauttavia kokemuksia, joiden avulla rentoutuu tai saavuttaa meditatiivisen tilan.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.