Heureka! Tätä kyllä ehdotan huomisen palaverissa. Kuva: Colourbox
Heureka! Tätä kyllä ehdotan huomisen palaverissa. Kuva: Colourbox

Rentoutuminen on tärkeää luovuuden kannalta, korostaa asiaa tutkinut psykologi.

Tuntuuko sinustakin, että ajatuksesi juoksee erityisen kirkkaasti suihkussa? Se voi hyvin pitää paikkansa, sillä asiasta on tieteellisiä todisteita.

Business Insider kirjoittaa työelämään erikoistuneen psykologin Ron Friedmanin viime vuonna järjestämästä nettiseminaarista, jonka aiheena oli työn tehokkuus. Seminaariin osallistui 26 aiheen asiantuntijaa.

Yksi heistä oli Pennsylvanian yliopiston psykologi Scott Barry Kaufman. Hän kertoi toteuttamastaan tutkimuksesta, jonka mukaan 72 prosenttia ihmisistä saa uusia ideoita suihkussa. Vuonna 2014 ilmestynyt tutkimus alleviivaa sitä, kuinka tärkeää rentoutuminen on luovuuden kannalta.

Tutkittavat olivat luovempia suihkussa kuin työpaikalla.

Kaufman yllättyi siitä, että tutkittavat olivat luovempia suihkussa kuin työpaikalla.

Osa myös tiedostaa vaikutuksen ja hyödyntää sitä. 14 prosenttia tutkituista on mennyt suihkuun pelkästään saadakseen uudenlaisia ideoita. Näin tekivät varsinkin nuoret aikuiset.

Tutkimuksessa haastateltiin 4 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Tutkittavat olivat 18–64-vuotiaita. Sen tilasi kylpyhuonefirma ja toteutti lontoolainen tutkimuslaitos ICM Research.

Ruoki näin luovuutta työpaikalla

Mikä saa mielen vaeltamaan vapaasti juuri suihkussa? Kaufmanin mukaan ainakin se, että ihminen on veden alla kaikessa rauhassa, yksin ja rentoutunut – eikä kukaan ole torppaamassa. Tämä saa ihmisen olemaan erityisen avoin alitajuntansa ja unelmiensa virralle.

Useimmilla meistä ei ole mahdollisuutta suihkutella kesken työpäivän, mutta havaintoa voi silti soveltaa työelämässä.

Toimisiko kävely, mietiskelyhuone tai rentoutumisharjoitus?

– Pidä huoli, että löydät aikaa ja paikan olla omassa rauhassa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi pientä päiväkävelyä, joka järjestää aivot uusiksi ja auttaa siten erkaantumaan asioista, joiden parissa olet ahertanut edellisen tunnin tai parin. Se voi pitää sisällään myös mietiskelyhuoneen, joka sulkee ulkoisen melun pois, Kaufman pohti nettiseminaarissa.

Kaufman korostaa, että on luovuuden kannalta on tärkeää sulkea häiriötekijät pois. Muut ihmiset voivat häiritä huomattavasti varsinkin introvertin työskentelyä, mutta myös ekstrovertti hyötyy siitä, että rauhoittuu kuuntelemaan kehoaan, tunteitaan ja ajtuksiaan. Siinä voi auttaa oman rauhan ohella esimerkiksi mindfulness-harjoitus.

Muut nettiseminaarin asiantuntijat komppasivat Kaufmania.

Lorviminen kunniaan!

– En kannata sitä, että meistä kaikista tulee lorvijoita. Strateginen lorviminen on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä se antaa mielen vaeltaa, milloin ihminen saa parhaat oivalluksensa, sanoo työelämään erikoistunut tutkija, toimittaja ja kirjailija Brigid Schulte.

Luovuuskirjailija Todd Henry huomautti, että suihku on niitä harvoja hetkiä, kun emme ole kiinni teknisissä laitteissa. Pieni etäisyys kaikesta, kuten älypuhelimesta, auttaa löytämään yllättäviä yhteyksiä eri ideoiden välillä.

Tappaako avokonttori luovuuden?

Nykyään yhä useampi työskentelee avokonttorissa. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että avokonttorit heikentävät työtyytyväisyyttä ja lisäävät sairaspoissaoloja. Monella on vaikeuksia keskittyä rauhattomassa ympäristössä.

Paljon on toki väliä sillä, miten esimerkiksi yksityisyyden tarve ja melu on huomioitu tilan suunnittelussa: onko sermejä ja paikkoja olla rauhassa, millaisia materiaaleja on käytetty ja niin edelleen.

– Mitä paremmin työntekijät saavat osallistua uusien tilojen suunnitteluun, sitä tyytyväisempiä he ovat lopputulokseen, dosentti Suvi Nenonen Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.

Ihminen kestää ylipäätään stessiä paremmin, kun hän kokee, että voi itse vaikuttaa asioihin.

Toivottavasti työtilojen ja -tapojen suunnittelijat ottavat huomioon myös, miten rauha ruokkii luovuutta.

Ruokkiiko työympäristösi luovuutta vai torppaako se uudet ajatukset? Kerro kommenttikentässä!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Saatko hyviä ideoita suihkussa?

Kyllä.
Kyllä.
67.6%
En.
En.
32.3%
Ääniä yhteensä: 34

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti