Misofoniaa potevaa voi ärsyttää ruokailu porukalla. Kuva: iStock
Misofoniaa potevaa voi ärsyttää ruokailu porukalla. Kuva: iStock

Kun vieruskaverin maiskutus kuulostaa aivan sietämättömältä, voi kyseessä olla neurologinen oireyhtymä.

– Pureskelu, leukojen lonksutus ja mässyttäminen saavat minussa aikaiseksi kiukkua, myöntää Päivi, 40.

Hän kiinnittää erityistä huomiota näihin ääniin erityisesti silloin, kun ympärillä on muuten hiljaista. Kotona pöydän ääressä istuvan aviomiehen syömisäänet saattavat saada hänessä aikaiseksi syvää ärtymystä ja kiukkua.

– Lasteni ruokailuääniin en reagoi samalla tavalla.

Päivin oireet alkoivat murrosiässä hänen asuessaan kotona: isän ruokailusta tulevat äänet ärsyttivät erityisesti. Päivin reaktiot olivat jo alussa niin voimakkaita, että vanhemmat eivät voineet olla huomaamatta niitä. Päivin kiukku herättä kummastusta.

Arki saattaa ahdistaa

Useimmilla ihmisillä tutut arjen äänet menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitten on myös niitä, joille tiettyjen äänten kuuntelu voi tuntua ylivoimaiselta. He saattavat potea oireyhtymää nimeltään misofonia, jossa sietokyky näille äänille on alentunut. Heille tyypillisimpiä ärsytyksen aiheuttajia ovat ympäristöstä kuuluvat syömisen äänet.

– Kyseessä on neurobiologinen, käytökseen liittyvä häiriö, joka on samalla myös autonomisen hermoston toimintahäiriö, tiivistää professori Jukka Ylikoski.

Hän on tutkinut aihetta ja hoitanut esimerkiksi korvasairauksista kärsiviä potilaita.

– Misofoniassa autonomisen hermoston yliherkkyyteen yhdistyy negatiivisia tunteita, kuten ärtymystä ja ahdistusta.

Ylikosken mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole ääniyliherkkyys, jossa mitkä tahansa äänet voivat aiheuttaa korvissa kipua, eikä tinnitus, joka puolestaan on jatkuvaa korvien soimista. Misofonia liittyy ihmisen tapaan reagoida tietynlaisiin kuulemiinsa ääniin. 

Misofoniaa potevalle on tyypillistä reagoida tavallisiin arkisiin ääniin poikkeuksellisen voimakkaasti: äänet, jotka saattavat olla muille yhdentekeviä, aiheuttavat misofoniaa potevassa ahdistusta tai jopa raivoa.

Voimakasta ärtymystä aiheuttavat äänet voivat tulla maiskuttamisen lisäksi esimerkiksi juomisesta, hengittämisestä ja niistämisestä. Ne saattavat aiheuttaa useita fyysisiäkin reaktioita, kuten hikoilua, tärinää ja sydämen sykkeen voimistumista.

Usein misofoniaa potevan huomio kohdistuu vain pehmeisiin, läheltä kuuluviin arkiääniin, eivätkä voimakkaat äänet esimerkiksi televisiosta tai ambulanssista ärsytä samalla tavalla. 

Tietämättömyys ongelma

Misofonialle ei ole olemassa varsinaista diagnoosia. Uusien tutkimusten mukaan noin puolella pakko-oireista häiriötä sairastavista ja monilla tinnituksesta kärsivistä on misofoniaa. Sen syytä ja yleisyyttä ei ole saatu täysin selville. Ylikosken mukaan misofoniaan viittaavia oireita saattaa esiintyä noin prosentilla väestöstä.

”99 prosenttia lääkäreistä ei tiedä, mikä on misofonia ja mitä sille voisi tehdä.”

Misofonia puhkeaa usein jo lapsuudessa, ja oireet voimistuvat iän myötä. Newcastlen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan misofoniaa potevalla aivojen otsalohkossa tapahtuu muutoksia, kun hän kuulee tietynlaisia ääniä. Aivojen alue, joka yhdistää fyysiset aistiärsykkeet tunnereaktioihin, käy ylikierroksilla.

Suurin ongelma misofonian hoidossa on tietämättömyys. 

– 99 prosenttia lääkäreistä ei tiedä, mikä on misofonia ja mitä sille voisi tehdä, arvioi Ylikoski.

Häiriötä on ollut vaikea tunnistaa myös siksi, että oireita voidaan pitää jonkin toisen sairauden psyykkisinä oireina. Uusi keino misofonian tutkimiseen on aivojen kuvantaminen. Ylikoski kertoo tutkimuksesta, jossa koehenkilöiden annettiin kuunnella epämiellyttäviä ääniä ja samalla heille tehtiin aivojen magneettikuvaus. Äänet aktivoivat aivoissa tunne-elämän käsittelystä vastaavan alueen.

– Näin saadaan mystiikkaa riisuttua. Nyt tiedetään, että kyseessä ei ole psykiatrinen sairaus vaan neurobiologinen häiriötila kuten esimerkiksi tinnitus.

Hoitoa korvaan

Misofoniaan ei ole kehitetty lääkettä, mutta sitä on hoidettu stimuloimalla kaulassa sijaitsevaa vagushermoa. Samankaltaisella menetelmällä on hoidettu myös esimerkiksi epilepsiasta tai masennuksesta kärsiviä. Ylikoski on tiiminsä kanssa kehittänyt laitteen, jolla misofoniaa voidaan hoitaa korvan kautta annettavalla stimulaatiolla. Korvaan kiinnitetään klipsielektrodi, jonka antamaa sähkövirtaa kontrolloidaan erillisen, puhelimen kokoisen laitteen avulla.

– Ensi syksynä meillä tulee olemaan vagusstimulaattori, joka itse asiassa on korvatulppa, jonka säätely tapahtuu blue tooth -yhteydellä puhelimen avulla.

Misofoniaa poteva saattaa saada helpotusta oireisiinsa myös tavallisista korvakuulokkeista tai -napeista. 

Päivi ei ole koskaan hakeutunut hoitoon. Hän on ymmärtänyt reaktioidensa olevan ylimitoitettuja, vaikka ne eivät ole iän myötä loppuneetkaan.

– En ole koskaan ajatellut, että tämä voisi olla jonkinlainen sairaus.

Konstit on monet, kun kyse on unesta.

Oletko kokeillut aiempaa nukkumaanmenoaikaa? Entä oletko liikkunut riittävästi ulkona? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä – ja taatusti testattuja tapoja – heille, jotka kärsivät univaikeuksista. Mutta mikä ihan oikeasti toimii?

Jokainen, joka on joskus pyörinyt useampia öitä sängyssä unettomana, on varmasti turvautunut erilaisiin nukahtamiskikkoihin. Jotkut löytävät niistä apua, toiset taas jatkavat sängyssä pyörimistä yrityksistä huolimatta. Unirytmi voi olla kadoksissa etenkin lomien jälkeen ja vuodenaikojen vaihtumisen yhteydessä.

Me Naiset selvitti unettomuuden nujertamiseen käytettäviä keinoja kokemusasiantuntijoilta eli naisilta, joita nukahtamisvaikeudet ovat joskus kiusanneet. Osa kertoi myös rituaaleistaan, jotka auttavat säännöllisen unirytmin löytämiseksi.

Apua on saatu muun muassa näistä:

 

1. Punaista tehomehua unijuomaksi

”Kun kärsin pari vuotta unettomuudesta, kuulin kirsikkamehusta ystävältäni. Se on kallista, mutta lasillinen rentouttaa mukavasti. Aloin juoda mehua säännöllisesti, ja sen jälkeen olen saanut helpommin unesta kiinni.”

Tutkimuskin sen todistaa: kirsikat nostavat elimistön melatoniini-unihormonin tasoa ja auttavat nukkumaan autuaammin.

2. Sarastusvalosta rytmiä 

”Meillä on sarastuslamppu, joka helpottaa heräämistä ja arkirytmiin palaamista. Se on ollut käytössä yli kymmenen vuotta ja on ihan ehdoton varsinkin talvella, mutta auttaa jo loppukesästä.”

3. Moderni versio lampaiden laskemisesta

”Rauhallisten uloshengitysten laskeminen on minulle toimivin toiminnallinen niksi. Lasken ykkösestä kymppiin, jos kaipaan vain vähän rauhoittumista. Jos tilanne on epätoivoinen, lasken sadasta alaspäin – se vaatii vähän enemmän keskittymistä, jotta ajatukset eivät harhaile niin paljon. Jos ajatukset karkaavat ja unohdan, missä numerossa olin, aloitan alusta.”

Lue myös: Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

4. Poikakaverityynystä halikaveri

”Nukun yksin, mutta poikakaverityynyn kanssa minusta tuntuu, että saan halata jotakuta, ja lihakset rentoutuvat mukavasti. Nukun yleensä kyljelläni ja huomaan, että reissussa tai kylässä minun on vaikea nukahtaa ilman tyynyäni, joka kulkee haarojeni välistä leukaan asti halattavaksi. Joskus kokoan monista tyynyistä ja peitosta itselleni korvaavan pötkylän”

Fysioterapeuttikin suosittelee vartalotyynyä: ”Jos kaikki työikäiset suomalaiset käyttäisivät ergonomista asentotyynyä, vähenisivät työikäisten niska-hartiaongelmat, selkähaasteet sekä olkapäähaasteet merkittävästi.”

5. Suosikkimusiikkia luureista

”Ajastan instrumentaalista musiikkia 90 minuutiksi, kun alan nukkua. Käytän yleensä kuulokkeita, mutta jos nukun yksin, laitan musiikin tulemaan kaiuttimista. Pienet nappikuulokkeet eivät haittaa minua, vaikka nukahtaisinkin ne päässä. Jossain vaiheessa tai heti musiikin loputtua viskaan ne lattialle ja nukahdan pian uudestaan. Olisinpa kokeillut rauhoittavaa musiikkia jo nuoruudessani, jolloin kärsin myös nukahtamisongelmista.”

 


6. Makeantuoksuista voidetta kroppaan

”Laventelivoide ja -öljy ovat hellekesinä viilentäneet mukavasti, mutta käytän niitä ympäri vuoden. Joskus käytän myös jäägeeliä, jota saa ihan ruokakaupasta. Kun kehoni viilenee, saan unen paremmin. Aiemmin pidin aina ikkunoita auki ja otin kylmiä suihkuja keskellä yötä kesät ja talvet. Vasta iholle levitettävä voide on tuonut avun ja nukahdan kuin pieni lapsi.”

Testasimme 15 euron ”ihmevoiteen”, jonka väitetään helpottavan nukahtamista: näin se toimi!

7. Banaania ja muita hiilareita iltapalaksi

”Olin aiemmin proteiinien kannattaja, mutta sitten ryhdyin lisäämään hiilihydraatteja ruokavaliooni. Söin iltapuuron ja usein banaanin kyytipojaksi. Muistan hikoilleeni ensimmäiset viikot varsinkin öisin, mutta sen jälkeen olen nukkunut levollisesti. Uskon, että hiilarit auttavat unentuloon.”


 

Myös nämä keinot on todettu toimiviksi unettomuuden häätämiseen

8. Stoppi räpläilylle! Kännykän selailukielto iltaisin ja sen yöksi jättäminen eri huoneeseen

9. Olo kotoisammaksi! Sopivaa väriä ja luonnonkuitua makuuhuoneeseen

10. Stressi pois! Kiitollisuus- ja murehtimispäiväkirjan pitäminen

Kysely

Kärsitkö univaikeuksista?

Helteiset kesäpäivät houkuttelevat siemailemaan myös alkoholijuomia. Missä vaiheessa juomisestaan pitää huolestua?

Tänään lasi viiniä lounaalla, illalla grillailun ohessa pari olutta, siideriä tai lonkeroa. Huomenna terassille ystävien kera. Viikonloppuna mökillä kurkusta voi hulahtaa alas useampikin drinkki.

Terveen, työikäisen naisen korkean riskin raja kulkee yli 16 alkoholiannoksessa viikossa. Miehillä vastaava raja on 24 annosta. Jos raja mitataan viinillä, se tarkoittaa naiselle kahta lasia viiniä päivittäin.

Jaiks, sehän menee varsin helposti rikki! Erityisesti lomalla tissuttelu soluttautuu kuin huomaamatta osaksi päivittäistä elämää.

Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jos riskiraja ylittyy muutamana viikkona vuodessa pitääkö siitä olla huolissaan? Voidaanko puhua alkoholiongelmasta, jos riskiraja ylittyy lomalla, mutta vain ja ainoastaan silloin?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Kalervo Kiianmaan mukaan ei voida. Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jo yksi kyllä-vastaus antaa aihetta pysähtyä

Mikäli oma juominen kuitenkin mietityttää, siihen kannattaa ehdottomasti pysähtyä. Yksi hyvä keino tarkastella omaa alkoholinkäyttöään on ottaa avukseen Mielenterveystalon verkkosivuilla esitelty näppärä kymmenen kysymyksen kartoituskeino.

Lue kysymykset tarkasti ja pohdi omaa alkoholinkäyttöäsi viimeisen neljännesvuoden aikana. Vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Ole vastauksissa rehellinen.

  1. Oletko juomisen jälkeisenä aamulla huomannut, ettet muista joitakin edellisiltana tekemiäsi asioita?
  2. Onko juomisesi aiheuttanut riitaa läheistesi kanssa?
  3. Oletko huomannut, että kätesi vapisevat aamulla, jos olet juonut edellisiltana?
  4. Oletko tuntenut syyllisyyttä juomisestasi?
  5. Oletko hävennyt käyttäytymistäsi humalassa?
  6. Oletko myöhästellyt alkoholinkäyttösi takia?
  7. Oletko ottanut ryypyn herätessäsi rauhoittaaksesi hermojasi tai helpottaaksesi krapulaa?
  8. Oletko kertaakaan ajatellut, ettet pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä?
  9. Oletko käyttänyt alkoholia apuna ikävien tunteiden tai stressin käsittelyssä?
  10. Oletko epäillyt, että olet tulossa riippuvaiseksi alkoholista?

Mielenterveystalon ohjeistuksen mukaan jo yksi kyllä-vastaus on merkki siitä, että juomistaan kannattaa pitää silmällä. Ehkä olisi paikallaan vähentää? Mitä useampaan kysymykseen vastaa kyllä, sitä tärkeämpää omien juomistottumusten tarkkaileminen on.

Älä unohda riskejä!

Toki ihan jo riskirajojen toistuva ylittäminen antaa aihetta vähentää. Vaikka alkoholinkäyttö ei huolettaisi pätkääkään, se ei tarkoita sitä, etteikö juominen vaikuttaisi terveyteen. Päihdelääketieteen professori, yksikön johtaja Hannu Alho Helsingin yliopistosta kertoi aiemmin Me Naisille, että jo kuukauden runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa akuutin maksatulehduksen.

”Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle.”

Alkoholi vaikuttaa etenkin maksaan ja haimaan, mutta myös koko elimistöön haitallisesti.

– Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle, Alho toteaa.

Käypä hoito -suosituksessa listataan lukuisia alkoholin kielteisiä terveysvaikutuksia. Jatkuva tissuttelu alkaa muun muassa helposti nostaa painoa. Kaksi tuoppia olutta päivässä voi tarkoittaa parin kilon painonnousua kuukaudessa.

Jo satunnaisella ja melko vähäiselläkin alkoholin nauttimisella voi olla myös selkeitä vaikutuksia yöuneen.