Kodin Kuvalehti
Itikoita ei kyllä ole ollut ikävä, vaikka kesäänhän nekin kuuluvat. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Itikoita ei kyllä ole ollut ikävä, vaikka kesäänhän nekin kuuluvat. Kuva: Shutterstock

Miltä ötökkäkesä 2019 näyttää? Onko odotettavissa paljon hyttysen ininää ja punkin puremia? Kysyimme hyönteistutkijoilta tulevan kesän hyönteistilanteesta.

Monia kutkuttaa jo ennen kesää tieto siitä, onko hyttysiä tulevana kesänä paljon vai vähän. Hyönteistutkijat ovat kannanotoissaan varovaisia.

Hyönteistutkija, Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jukka Salmela sanoo, että kesän hyttysten määrää on tällä hetkellä vaikeaa, jopa mahdotonta, arvioida. Viime viikolla Salmela kävi tutkimusretkellä Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa, jossa hyttystoukkien tilanne vaikutti normaalilta.

Ennusteiden teko on hankalaa, sillä hyttysten esiintyvyydestä ei ole kerätty kattavaa aineistoa, jonka avulla voisi verrata hyttysmääriä tietyissä paikoissa eri vuosina. Usein hyttyshavainnot ovat mutu-tuntemuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Sen verran voi kuitenkin sanoa, että kyllähän vesitilanne ja kosteus vaikuttavat hyttysten määrään, Salmela sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyttysten toukat elävät sulamisvesilammikoissa, hitaasti virtaavissa ojissa ja painanteissa. Jos kevät on kuuma ja kuiva, hyttysten määrät ovat todennäköisesti pieniä. Jos taas keväällä on viileää ja kosteaa ja edeltävä talvi on runsasluminen, hyttysillä on paremmat elinolosuhteet ja niitä voi seuraavana kesänä olla runsaammin.

– Lapissa kevät on vielä alussa ja hyttystoukat vasta kuoriutumassa, eikä tilanteesta siksi voi sanoa tarkemmin. Uskoisin, että Etelä-Suomessa vesitilanne tulee olemaan keskimääräinen tai normaali, pohtii Salmela.

Hyönteistutkija Reima Leinosen mukaan niillä alueilla, joilla on keväällä satanut runsaasti, myös hyttysiä on reippaasti. Alueilla, jotka ovat saaneet nauttia pitkistä poutajaksoista, hyttysiä on huomattavasti vähemmän. Pienelläkin alueella vaihtelu voi olla suurta.

Lapissa hyttysiä on joka paikassa, koska olosuhteet ovat niille suotuisat, kertoo Jukka Salmela. Talven aikana lunta kertyy paljon, ja se sulaa suhteellisen myöhään keväällä pois.

– Lapin hyttysmäärää selittää routa ja kosteus. Ihan pohjoisimmassa Lapissa jäisen, routaisen maan ympärille syntyy pieniä lammikoita ja samaan aikaan aurinko paistaa ympäri vuorokauden ja lämmittää vettä.

Myös Lapin runsas porokanta tarjoaa verta imeville hyttysille hyvät apajat.

Armollisempi ampiaisvuosi

Viime kesänä ampiaisia tuntui olevan riesaksi asti, mutta tänä vuonna on luvassa helpotusta. Reima Leinosen mukaan ampiaisilla pitäisi nyt olla välivuosi, sillä tyypillisesti ampiaisia on joka toinen kesä enemmän ja joka toinen kesä vähemmän.

Ampiaisten runsaus vaihtelee myös pidemmällä aikavälillä: tietyin vuosivälein niitä on runsaammin, tietyin vähemmän. Jos pidempiaikainen vaihtelu ja muuten runsas vuosi sattuvat samaan aikaan, ampiaisia riittää. Myös kesän sää vaikuttaa ampiaisten määrään.

– Jos tulee pitkä, helteinen kesä, ampiaisyhdyskunnat kasvavat isommiksi. Jos taas on sateisempaa ja kylmempää, yhdyskunnat ovat pienempiä ja ampiaisia on vähemmän, Leinonen kertoo.


Punkit odottavat sopivaa hetkeä

Puutiaisten runsaus riippuu Leinosen mukaan täysin siitä, miten lämpimästä ja kosteasta säästä pääsemme nauttimaan. Jos on lämmintä, mutta kuivaa, punkit painautuvat karikkeeseen ja pysyvät siellä niin kauan, kunnes tulee kosteaa.

– Jos on lämmintä ja kosteaa, punkit liikkuvat aktiivisemmin. Kosteus sinänsä ei lisää punkkien määrää, vaan aktiivisuutta, Leinonen sanoo.

Suomesta löytyy niin perinteistä puutiaista kuin idästä tullutta taigapunkkiakin. Molemmat lajit ovat Leinosen mukaan levinneet Suomessa laajahkolle alueelle.


Paarmat ovat aktiivisia samaan aikaan kuin lomasuomalaiset

Miksi sitten paarmoja tuntuu olevan joka kesä yhtä paljon? Leinonen sanoo, että ongelmana on oikeastaan se, että ne ovat liikkeellä juuri samaan aikaan kuin lomasuomalaiset.

– Meidän ihmisten intressit ja paarmojen intressit sattuvat samoihin aikoihin. Kun me lähdemme hillasuolle tai maastoon vaeltelemaan, sattuu olemaan myös paarmojen lentoaika.

Usein paarmoja syntyy silloin, kun hellepäiviä on useita peräkkäin.

– Viime aikoina meillä on usein ollut keväällä yhtäkkiä räjähtävä helle. Silloin paarman toukat kuoriutuvat ja aikuistuvat lähes yhtäaikaisesti, ja meistä tuntuu, että niitä on hirveitä määriä. Jos kevät olisi sitä vastoin hyvin hitaasti lämpiävä, tuntuisi, että niitä on vähemmän, Leinonen kertoo.

Paarmoja kammoavan kannattaa lohduttautua sillä, että niiden aktiivinen aika on itse asiassa aika lyhyt.

– Paarmoilla on tietty lentoaika, joka kestää muutaman viikon, ja sitten se on ohi.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla