Moni nainen tekee itsenäisesti päätöksen e-pillereiden lopettamisesta, kun sivuvaikutukset tuntuvat liian voimakkailta. Kuva: Shutterstock
Moni nainen tekee itsenäisesti päätöksen e-pillereiden lopettamisesta, kun sivuvaikutukset tuntuvat liian voimakkailta. Kuva: Shutterstock

Tutkimuksessa puolet ruotsalaisnaisista söi e-pillereitä ja puolet ei – arvaatko, kummat hermot kiristyivät helpommin?

E-pillereiden vaikutus mielialaan on ikuisuusaihe, johon tähän päivään saakka ei ole saatu vedenpitävää tieteellistä vastausta. Monilla on arkikokemuksia esimerkiksi mielialan tai energiatason laskusta – jopa masennuksesta. Siitä huolimatta lääketieteellisessä tutkimuksessa hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista mielialaan ja hyvinvointiin on yllättävän vähän tietoa siitä huolimatta, kuinka yleisiä lääkkeet ovat. 

Viime vuoden lopulla julkaistu laaja tanskalaistutkimus käynnisti keskustelun e-pillereiden vaikutuksesta. Tutkimus nosti esille e-pillereiden yhteyden masennukseen, mutta sai osakseen myös kritiikkiä. Tärkeää oli kuitenkin sen herättämä keskustelu sivuvaikutuksista: sitä ennen ehkäisypillereiden oli kerrottu aiheuttavan lähinnä satunnaisia ”mielialan heilahteluja”. Jo koulun ehkäisyvalistuksessa varoiteltiin, että sellaisiahan saattaa aiheuttaa naisen hormonitoiminta itsessään.

Nyt e-pillereiden vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Tutkimus todistaa vihdoin oikeaksi monen arkikokemuksen: e-pillereitä syöneet naiset arvioivat oman elämänlaatunsa plasebo-lääkettä syönyttä verrokkiryhmää huonommaksi. Tutkimuksen julkaisi Fertility and Sterility. Lisää tutkimuksesta on luettavissa Karoliinisen instituutin sivustolta

Pieni ero, joka saattaa olla merkittävä

Ruotsalaistutkimukseen osallistui 340 tervettä, 18–35-vuotiasta naista. Sokkotestissä heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen käytti kolmen kuukauden ajan suun kautta nautittavia e-pillereitä. Toinen ryhmä sai plasebotabletteja ja käytti hormonittomia ehkäisymenetelmiä. Tutkimuksessa käytetyn yhdistelmäehkäisypillerin vaikuttavat aineet olivat levonorgestreeli ja etinyyliestradioli.

Kolmen kuukauden käytön jälkeen e-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa, itsekontrollinsa ja energiatasonsa huonommaksi kuin plaseboa saaneet. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu masennusoireiden merkittävää lisääntymistä.

E-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa huonommaksi.

Tutkijat huomattavat, että koska muutokset olivat melko pieniä, tuloksiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Siitä huolimatta e-pillereiden negatiiviset vaikutukset voivat olla yksilöiden tasolla merkittäviä.

– Joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa huonoa ohjeiden noudattamista ja pillereiden epäsäännöllistä käyttöä. Mahdollinen elämänlaadun alentuminen tulisi ottaa huomioon e-pillereitä määrätessä ja ehkäisymenetelmää valitessa, professori Niklas Zethraeus sanoo Karoliinisen instituutin uutisessa.

Kokonaisuutta arvioidessa kannattaa tietenkin muistaa myös e-pillereiden hyvät puolet – oikein käytettyinä ne muun muassa ehkäisevät raskauksia erittäin tehokkaasti.

steriloimislaki

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

Sterilointi on vaihtoehto e-pillereille. Suomessa vasta 30-v pidetään tarpeeksi kypsänä päättämään, ettei halua kolmea tai ei ollenkaan lapsia. Muissa pohjoismaissa jo 25-v saa päättää lisääntymiskyvystä luopumisesta. Nyt voi kannattaa ja jakaa kansalaisaloitetta itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta" https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401 Nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista...
Lue kommentti
Lento Pro

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

En ymmärrä, miksi meille väkisin tyrkytetään noita pillereitä, kun ainetta niiissä pitää saada hervoton määrä, koska se kulkee ruuansulatuksen läpi. Implantaatti annostelisi aineen suoraan vereen, vaikuttavaa ainetta tarvittaisiin vähemmän ja se imeytyisi tasaisemmin. Lisäksi oksentelu ja erilaiset elämässä ilmenevät ongelmat eivät heijastu kerran hankittuun implantaattiin samoin kuin pillereihin, jolloin vahinkoraskauden riski pienenee.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.