Tuntuuko kipu sykkeen mukaan? Kyse voi hyvinkin olla migreenistä. Kuva: Shutterstock
Tuntuuko kipu sykkeen mukaan? Kyse voi hyvinkin olla migreenistä. Kuva: Shutterstock

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Saksalaistutkijan mukaan pakonomainen päivittäminen ja jatkuva Facebookissa roikkuminen voivat olla merkkejä narsismista. 

Facebook-käyttäjiä on moneksi. Yksi päivittää naamakirjaan vain merkkipäivinään, toinen selailee somea aina tylsyyden iskiessä, kolmas hehkuttaa silloin tällöin mitä sattuu ja neljäs uppoaa palveluun vain, jos on pakko.

Satunnaissomettajien lisäksi on niitä, jotka roikkuvat Facebookissa jatkuvasti. Kun somesta ei pysty irrottautumaan millään, puhutaan riippuvuudesta.

– Jotkut menettävät kontrollin Facebookin käytössä ja kehittävät voimakkaan psyykkisen tarpeen pysyä siellä. Huolimatta siitä, että käytös voi vaikuttaa kielteisesti elämään. Kyseessä on niin sanottu Facebook-riippuvuushäiriö eli FAD, kertoo tutkija Julia Brailovskaia saksalaisesta Ruhrin yliopistosta PsyPost-sivustolla.

Brailovskaian tuoreen tutkimuksen mukaan riippuvuushäiriö voi kertoa varsin synkkiä asioita ihmisestä: se voi nimittäin viitata narsismiin.

Tutkimuksen osallistui 179 saksalaista opiskelijaa. Vuoden ajan tutkijat mittasivat osallistujien riippuvuutta Facebookiin Bergenin Facebook-riippuvuusasteikolla, joka on suunniteltu mittaamaan pakonomaista Facebookin käyttöä.

Samalla tutkijat tarkkailivat osallistujien tyytyväisyyttä elämään, heidän saamaansa sosiaalista tukea, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, yleistä terveyttä ja muuta median käyttöä.

Brailovskaian mukaan osallistujien keskimääräinen Facebook-riippuvuus ei kasvanut vuoden aikana Bergenin asteikolla mitattuna. Mutta yhä useampi kertoi muuttuvansa levottomaksi, jos häneltä evättiin pääsy someen.

Lisäksi tutkijat huomasivat yhteyden Facebook-riippuvuushäiriön ja osallistujien mielenterveyden kanssa.

– FAD oli merkittävästi positiivisesti yhteydessä narsismiin ja negatiivisiin mielenterveyden piirteisiin (masennus, ahdistuneisuus ja stressin oireet), Brailovskaia kertoo.

Hänen mukaansa narsisteilla on kohonnut riski kehittää Facebook-riippuvuushäiriö.

Miksi? Sitä ei vielä tiedetä. Brailovskaian mukaan Facebook-riippuvuudesta tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta.

– Tässä tutkimuksessa käsiteltiin nuoria, lähinnä naispuolisia Facebook-käyttäjiä. Seuraavissa tutkimuksissa osallistujien pitää edustaa suurempaa joukkoa erilaisia ihmisiä.

Tietääkö narsisti itse olevansa narsisti? Lue asiantuntijan vastaus tästä.

Jutun otsikkoa muutettu 15.2. klo 15.45.

Varvasvälien iho voi kertoa yllättävän paljon kropan hyvinvoinnista.

Janottaako turhan usein? Onko uupumus normaalia? Kaikki meistä pohtivat aina silloin tällöin pientenkin oireiden perusteella, onko kropassa kaikki varmasti kunnossa. Jos pienet ongelmat tuntuvat viittaavaan johonkin vakavampaan kuin flunssaan, voi olo olla äkkiä levoton.

Jos diabeteksen mahdollisuus on koskaan mietityttänyt, sen huomaamiseen on mahdollisesti löytynyt uusi ja todellä simppeli keino.

Tuoreen väitöskirjan julkaissut lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikumpu kertoo, että varpaiden välisestä ihosta voi mahdollisesti tehdä huomioita diabeteksen riskiin liittyen.

”Jopa 150 000 suomalaista ei tiedä sairastavansa diabetestä.”

– Suomessa on todella paljon tunnistamatonta diabetestä: jopa 150 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan tietämättään diabetesta. Diabeetikoilla on toki usein tiettyjä yhteisiä piirteitä, kuten lihavuutta ja korkeaa verenpainetta, jotka saattavat herättää epäilyn taudista, mutta varpaiden välisen ihon tarkkailu on tähän aivan uusi tekijä, Sinikumpu kertoo.

Toisin sanoen erilaiset varpaiden välisen ihon muutokset voivat viitata diabetekseen.

– Varvasvälien muutoksien, kuten punoituksen tai ihon hilseilyn ja rikkinäisyyden, tarkkailu on helppoa, joten varvasvälilöydös on halpa ja yksinkertainen tapa tehostaa diabeteksen varhaista toteamista. 2 000 ihmisen tutkimuksessamme huomasimme, että niillä ihmisillä, joilla oli varvasvälirikkeymiä tai muita varvasvälien ihon ongelmia, oli jopa kuusinkertainen riski tunnistamattoman diabeteksen löytämiselle, Sinikumpu sanoo.

”Korkea verensokeri ja insuliinin erittymisen häiriöt vaikuttavat ihoon.”

Mutta miksi juuri varvasväli?

– Korkea verensokeri ja insuliinin erittymisen häiriöt vaikuttavat ihoon. Kyseiset ongelmat vaurioittavat ihon pintarakenteita niin, että jo valmiiksi ohut iho on hauraampi kuin normaalisti, menee heposti rikki sekä altistuu erilaisille sienille ja bakteereille. Kun verensokeri on koholla, myös ihon pH-arvo nousee ja suosii silloin esimerkiksi erilaisia sieniä, Sinikumpu sanoo.