Unikiukku saa ärsyyntymään helposti ja nillittämään pienistäkin asioista. Kuva: Shutterstock
Unikiukku saa ärsyyntymään helposti ja nillittämään pienistäkin asioista. Kuva: Shutterstock

Kun väsyttää, pinna kiristyy ja päässä saattaa helposti napsahtaa. Ilmiö on nyt ristitty unikiukuksi. 

Oletko jo törmännyt englanninkieliseen termiin hangry?

Ovela sanayhdistelmä tulee sanoista hungry (nälkäinen) ja angry (vihainen), ja se tarkoittaa käytännössä sitä kiukunpuuskaa, joka iskee moneen meistä, kun olemme nälkäisiä. Suomeksi hangry on ristitty nimellä nälkäkiukku.

Lue myös: Tässä on syy sinunkin nälkäkiukkuusi

Nyt englanninkielinen maailma on keksinyt samantyyppisen sanamuunnoksen toiselle epämiellyttävälle olotilalle.

Slangry-termi on yhdistelmä sanoista sleep (uni) ja angry (vihainen). Suomeksi slangry voidaan helposti kääntää nälkäkiukkua mukaillen unikiukuksi. Siitä puhuu esimerkiksi Bustle-sivusto.

Unikiukulla tarkoitetaan tietenkin sitä fiilistä, kun väsyneenä kaikki elämässä tuntuu ihan turhalta, epämiellyttävältä ja kerrassaan karsealta.

Tutkijoiden mukaan kiukuttelu väsyneenä johtuu siitä, että sekä neutraalien että tunnepitoisten asioiden käsittely muuttuu uneliaana hankalaksi.

Unikiukku vaikuttaa oleellisesti ihmisen mielenterveyteen ja henkiseen olotilaan. Cognitive Therapy and Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisellä on luontainen taipumus keskittyä ympäristönsä positiivisiin asioihin. Väsyneenä tilanne kuitenkin kääntyy päälaelleen. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan ihminen kokee väsyneenä negatiiviset tunteet voimakkaammin kuin levänneenä.

Unenpuute sekoittaa kropan

Väsymys ja univaje eivät kuitenkaan ole välttelemistä vaativa olotila ainoastaan sen takia, että se saa sinut kiukuttelemaan. Se vaikuttaa muillakin tavoilla terveyteesi.

Listasimme asiat, jotka unikiukku eli slangry saa elimistössäsi aikaan:

1. Se vaikeuttaa oppimista.

Tutkijat ovat huomanneet, että väsyneenä uusien asioiden omaksuminen on vaikeaa. Jos univaje jatkuu pitkään, muistikin saattaa alkaa temppuilla. 

2. Se panee sydämesi koetukselle.

Viime vuonna julkaistu tutkimus kertoo, että jo muutaman tunnin univaje vain yhtenä yönä saa sykkeen, verenpaineen ja elimistön stressihormonitasot nousemaan.

3. Se vaikeuttaa hyvien päätösten tekemistä.

Univaje saattaa ajaa valintoihin, joita virkeänä ei todellakaan tekisi. Vuoden 2007 tutkimuksen mukaan unikiukku hidastaa päätöksentekoa ja saattaa ajaa jopa moraalittomiin valintoihin.

4. Se voi sairastuttaa.

Univaje vaikuttaa aineenvaihduntaan niin, että kipeäksi tulemisen riski kasvaa, kertoo tuore tutkimus. Jos olet tarpeeksi kauan unikiukkuinen, saatat siis sen lisäksi pian olla myös sairas.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.