Jos teen vielä ihan vähän vain? Kuva: Shutterstock
Jos teen vielä ihan vähän vain? Kuva: Shutterstock

"Laiska töitään luettelee", vai miten se menikään? Ehkä ahkeran kannattaisi harrastaa samaa, ettei lipsahda työnarkomanian puolelle.

Onko työnarkomaani, jos ajattelee iltamyöhällä töitään, vastaa työmeileihin ja -puheluihin vapaa-ajallaankin ja vetkuttaa töiden lopettamista varsinaisen työajan jälkeen? Työriippuvuus ei ole virallisesti määritelty sairaus. Mutta jos ihminen käyttää valveillaoloaikansa työasioiden hoitamiseen, sitähän se on.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Bryan Robinson hoitaa vastaanotollaan ylenpalttisesta työntekemisestä kärsiviä ihmisiä. Hänen mukaansa työnarkomaani on ihminen, joka tekee liikaa töitä, jonka on vaikea lopettaa niiden tekemistä ja jonka elämästä ei löydy tasapainoa. Robinsonin mukaan yhdysvaltalaisista jopa 25 prosenttia on työstään riippuvaisia. Muut lähteet puhuvat noin 10 prosentista.

Rajaa etsimässä

Ulkopuolisen silmin työnarkomaanin käytös saattaa näyttää normaalilta, jopa toivottavalta. Jos työkaveri painaa menemään kovalla vauhdilla, jäätävällä määrätietoisuudella ja lakkaamattomalla tarmolla, hän on monen mielestä vain matkalla menestykseen.

Työhaastatteluissa moni on lipsauttanut: ”Ainoa huono puoleni on, että olen liian tarkka ja taipuvainen perfektionismiin.” Jokainen tietää, että tätä kuvausta ei ole tarkoitettu negatiiviseksi ominaisuudeksi. Moni työnantaja arvostaa niitä piirteitä, jotka altistavat työriippuvuudelle.

Myös Suomessa kyltymätöntä omistautumista uralle on pidetty arvokkaana. Tuotteliaisuus yhdistetään usein suoraan siihen, kuinka hyvä yksilö on ihmisenä. Tämän takia ihmisten on helppo mennä sen rajan yli, jossa työtä ei tehdä enää ainoastaan sen ihanuuden takia.

Sairauden puolella ollaan siinä vaiheessa, kun työskentelystä tulee pakonomaista suorittamista. Monesti työnarkomania luokitellaankin osaksi pakko-oireisia häiriöitä.

Yksi tapa tunnistaa oma työriippuvuutensa on tehdä norjalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden suunnittelema testi nimeltä Bergenin työriippuvuusasteikko. Testissä kysytään esimerkiksi:

Käskevätkö ihmiset sinua hidastamaan tahtia, mutta et tottele? Stressaannutko, jos et saa työskennellä? Työskenteletkö hillitäksesi ahdistuneisuuttasi, masentuneisuuttasi tai syyllisyydentuntoasi?

Uupumista ja parisuhdeongelmia

Moni työstään riippuvainen kuvittelee saavuttavansa ahkeruudellaan jotakin hyvää. Todellisuudessa ylikuumentunut työtarmo tuo mukanaan lähinnä ongelmia.

Bryan Robinsonin mukaan työriippuvuus esimerkiksi hidastaa ihmisen työtehoa. Se aiheuttaa myös stressiä, joka voi pahimmillaan johtaa vakaviinkin terveysongelmiin, kuten sydänkohtaukseen. Ei ole terveydelle hyväksi myöskään istua jatkuvasti tietokoneen äärellä.

Itsensä ylityöllistäminen heikentää myös sosiaalisia suhteita ja mielenterveyttä. Työriippuvaiset ajautuvat avioeroon 40 prosenttia muita todennäköisemmin. Työnarkomaanin identiteetti on kietoutunut tiukasti uran ympärille. Robinson kertookin, että moni työnarkomaani saattaa muuttua itsetuhoiseksi, jos menettää työpaikkansa.

Mikä avuksi?

Koska elämme uutteruutta arvostavassa yhteiskunnassa, työriippuvuudesta saattaa olla vaikea päästää irti. Varsinkin jos sitä ei itse edes tunnista.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen. Seuraavaksi on yritettävä tehdä selkeä raja työ- ja vapaa-ajan välille. Työsähköposteja ei esimerkiksi tarvitse tarkistaa lauantaisaunan jälkeen. Myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen tai lomailu saattavat auttaa.

Suurin ongelma työnarkomanian hoitamisessa on Robinsonin mukaan kuitenkin yhteiskunnassa ja sen vaatimuksissa.

”Jos olet alkoholisti, saatat tuntea syyllisyyttä juomisesta. Jos olet työnarkomaani, tunnet syyllisyyttä, kun et tee töitä. Yhteiskunnassamme saatetaan juhlia juomista, mutta alkoholismia ei kuitenkaan kunnioiteta. Työnarkomaanit ovat sen sijaan kansallissankareita”, Robinson kuvailee.

Lähteet: Refinery29, Details

Lue myös:

Kehuja, kehuja! Miksi työstä pitää saada kiitosta?

Lopeta heti! Näin lakkaat murehtimasta työasioita vapaa-ajalla

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Tutkimus: Multitaskaaminen laskee älykkyysosamäärää