Pizzapäivä – eikä morkkista! Kuva: Colourbox
Pizzapäivä – eikä morkkista! Kuva: Colourbox

”Kohtuus kaikessa” on edelleen pätevä sääntö syömisessä, sanoo suomalaispsykologi.

Kohtuullinen syöminen – mitä se oikein on? Moni kokee säännön vaikeaksi, jotkut jopa tylsäksi tai käyttökelvottomaksi.

Psykologi Katarina Meskanen kertoo olevansa kohtuusyömisen suuri kannattaja. Hänen mielestään kohtuudella voi nautiskella periaatteessa kaikkea, herkkujakin.

Meskanen työskentelee psykologina HYKS:in syömishäiriöyksikössä ja on yksi Irti ahminnasta -kirjan kirjoittajista. Hänen mielestään ei ole mitään järkeä kieltää itseltään jyrkästi mitään – sillä kehittää helposti itselleen epäterveen ja mustavalkoisen suhtautumisen ruokaan.

– Kohtuullisuus on veteen piirretty viiva. Sille ei liene mitään yleispätevää määritelmää, joten voi olla hankala tietää, milloin mennään kohtuullisuuden yli.

Meskanen suostui kuitenkin listaamaan merkkejä, joista jokainen voi tunnistaa kohtuullisen syömisen:

1. Kohtuullisuuteen ei kuulu liian tiukka kurinalaisuus. Mustavalkoisuus ruokavaliossa ja erilaiset dieetit vain saavat syömisen karkaamaan jossain vaiheessa käsistä.

Lue myös! Oletko nautiskelija vai kontrolloija? Psykologi kertoo, mikä on paras tapa herkutella

2. Älä rajaa liian jyrkästi, mitkä ovat sallittuja ruoka-aineita. Erilaisia ruokia pitää saada nauttia tunnontuskitta, jottei ruokavaliosta tule liian suppea.

”Kun oma ruokasuhde on kunnossa, kohtuullisuus toimii.”

3. Kun oma ruokasuhde on kunnossa, kohtuullisuus toimii. Silloin ruokaa ei tarvitse tankata kuin pula-ajan lapsi ruotsinlaivan buffetissa. Jos kohtuullisuus ei toimi, omassa ruokasuhteessa saattaa olla jotain pielessä.

4. Tunnistatko tilanteet, joissa menetät syömisen hallinnan? Kun oppii tunnistamaan sellaiset hetket, voi jatkossa toimia toisin, jotta syöminen pysyy kohtuudessa.

5. Pystytkö lopettamaan syömisen halutessasi? Kohtuullista syömistä on myös se, ettei syö enemmän kuin oli tarkoitus.

6. Ja jos joskus herkutteleekin liikaa, kohtuusyöjä palaa taas normaaliin seuraavalla aterialla.

7. Ruoka ei saa aiheuttaa pahaa mieltä tai syyllisyyttä. Kohtuullista syömistä ei seuraa huono omatunto, itsesyytökset, pettymys tai syyllisyys.

”Kohtuullista syömistä ei seuraa huono omatunto, itsesyytökset, pettymys tai syyllisyys.”

8. Kohtuullisuuteen kuuluu myös se, ettei ruokaa tarvitse ansaita, eikä se ole palkinto. Ruoka ja syöminen saavat toki edelleen olla nautintoja elämässä, mutta eivät ainoita.

9. Armollisuus, sallivuus, joustavuus ja mutkattomuus ovat hyviä tavoitteita syömisessä.

10. Kohtuullinen syöminen on ennen kaikkea sitä, että ei kiellä itseltään mitään. Se ei silti tarkoita, että herkkuja ahmitaan kaksin käsin.

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.